Pirkanmaa

Tältä Pyynikintorilla näyttää yläilmoista – Taidemuseon laajennus vie puistotilaa

Ossi Ahola
Tältä Pyynikintorilla näyttää yläilmoista – Taidemuseon laajennus vie puistotilaa
Raili RothAamulehti

Laajennusosa ja asuntorakentaminen puraisevat taidemuseon 5 400 neliön tontilta puistoa.

Taidemuseon lisärakennus voisi yhdistyä viljamakasiiniin maanalaisella käytävällä.

Taidemuseon arkkitehtikilpailu muuttaa Tampereen toisen historiallisen "liikenteen portin", Pyynikintorin, luonteen kokonaan, sanoo TTY:n yhdyskuntasuunnittelun professori Panu Lehtovuori.

Taidemuseon lisäneliöt on Lehtovuoren mukaan suunniteltava hienovaraisella otteella. Historiallista rakennusta ei saa päästä hukkumaan moderniin rakennusmassaan.

Tontille on tulossa myös uusia asuntoja, kertoo apulaispormestari Pekka Salmi. - Asuntorakentamista tavoitellaan, mutta vielä on vaikea arvioida missä määrin. Museo on vanha ja arvokas rakennus, joten paikka on herkkä. Museon tontti on kuitenkin iso, 5 400 neliötä.

Lisärakennus voisi Salmen visioissa olla erillään historiallisesta rakennuksesta. Laajennusosan 2 800 neliötä voidaan rakentaa moneen kerrokseen ja osittain maan alle. Vanhaa ja uutta museota voisi yhdistää maanalainen käytävä.

Suunnitelmat ovat vielä lähtökuopissaan, sillä arkkitehtikilpailun ohjausryhmä on vasta nimetty, eikä se ole ehtinyt vielä kokoontua.

- Pyynikintorin suunnitelmissa tärkein yksittäinen kysymys on, mikä Amurin historiallisen reunan, Puutarhakadun rooli torin rajaamisessa on, Lehtovuori sanoo.

- Paikkana Pyynikintorin nykyinen muoto ei tue sitä, mitä kaikkea torimeininki ennen on ollut. Ehkä tori voi nyt saada mielekkään roolin kaupunkilaisten tilana. On aika uskomatontakin, että suuri osa torista on nyt autopaikkoina.

Nyt toria rajaa Pirkankatu, joka on ilmeisesti vanhaa maantien reittiä. Lehtovuoren mukaan Puutarhakadun ja Pirkankadun väliin voisi nousta kahviloita ja liiketilaa.

Hollantilainen Tilburgin tekstiilimuseo on kaupunkisuunnittelun konsultin Timo Hämäläisen mielestä onnistunut yhdistelmä uutta ja vanhaa. Vanha rakennus on entinen villapeitetehdas, joten sillä on vanhaa teollisuushistoriaa kuten Tampereen taidemuseolla.

Hollantilainen Tilburgin tekstiilimuseo on kaupunkisuunnittelun konsultin Timo Hämäläisen mielestä onnistunut yhdistelmä uutta ja vanhaa. Vanha rakennus on entinen villapeitetehdas, joten sillä on vanhaa teollisuushistoriaa kuten Tampereen taidemuseolla.

Arkkitehtikilpailu on Salmen mukaan hyvä tapa suunnitella juuri Pyynikintoria. Torin tulevaisuudessa on mukana paljon palasia. Se on ollut tärkeä tukikohta bussiliikenteelle, jonka tulevaisuus pitää myös ratkaista. Sähköbussien latauspisteen yksi vaihtoehto on Pyynikintori. Kohta torin ohi kulkee myös ratikka.

- Torilla on ihmisvirtoja, kun vieressä on lasten leikkipuisto, koulu, konservatorio ja taidemuseo. Oleiluun ei tällä hetkellä kuitenkaan ole muuta kuin lasten leikkipuisto.

Vaikka arkkitehtikilpailu sopii Pyynikintorin suunnitteluun, se myös maksaa. Tammelan stadionin kuudesta suunnitelmasta kaupunki maksoi 120 000 euroa.

Suomalaisten suurten kaupunkien suunnittelussa ollaan kaupunkiaktivisti ja -konsultti Timo Hämäläisen mielestä välivaiheessa. Kaupunkien johto on jo huomannut, että keskustaan on imua, ja että niihin tarvitaan asukkaille kohtaamisen alueita.

Kaupunkisuunnittelua vaivaa Hämäläisen mielestä yhä mammuttitauti. Laajoja alueita suunnitellaan kerralla valmiiksi, kun parempi suunta olisi edetä pienillä kokeiluilla.

- Pyynikintorin suunnittelussa olisi erinomainen mahdollisuus kokeilla ideoita yksi kerrallaan.

Kangasalla syntyneenä Hämäläinen seuraa Tampereen kehittymistä. Tampere on Hämäläisen mukaan Suomen mittakaavassa "varsin urbaani", rohkeasti kehittyvä maan kakkoskaupunki.

Katso Aamulehden kopterikameran näkymät Taidemuseon tontille ja Pyynikintorille yläilmoista:

 

Laajennusta suunniteltu vuodesta 1985

Museon lisätilojen tarve on noin 2 800 neliömetriä. Kokoelmakeskus palvelee nykyisin myös taidemuseon tarpeita. Muumilaaksolle ei tarvita tiloja, koska se siirtyy Tampere-taloon vuonna 2017.

Taidemuseona toimiva entinen viljamakasiini on C.L. Engelin suunnittelema, kaupungin kolmanneksi vanhin rakennus.

Rakennus on valmistunut vuonna 1838.

Rakennus on ollut museokäytössä vuodesta 1931, aluksi Tampereen Taideyhdistyksen ylläpitämänä ja vuodesta 1985 Tampereen kaupungin taidemuseona.

Kaupunki lupautui laajentamaan museota vuonna 1985 ottaessaan museon hoitoonsa.

Kaupunkiaktivistit laativat varjokaavoja

Raili Roth Aamulehti Pyynikintorin ongelmakohtia voi kaupunkiaktivisti Timo Hämäläisen mukaan verrata suoraan Helsingin päärautatieaseman tilanteeseen.

Hämäläinen kuuluu Urban Helsinki -kollektiiviin, joka haluaa parantaa Helsingin kaupunkikuvaa. Siltä on juuri valmistumassa suunnitelma, joka toisi rautatieaseman liepeille lisää kävely-ystävällisyyttä ja oleilumahdollisuuksia.

Urban Helsinki on Hämäläisen mukaan onnistunut haastamaan Helsingin kaupunkisuunnittelua. Pikku Huopalahden suunnitelmat siirtyivät piirun verran asukkaiden toiveiden suuntaan Urban Helsingin varjokaavan ansiosta.

Tampereella on joitakin kaupunkiaktivistien ryhmiä. Hämäläinen on Urbaani Tampere ry:n kannatusjäsen ja käynyt mukana sen keskusteluissa.

Kaupunkien pitäisi Hämäläisen mielestä ottaa hankkeissa asukkaiden ideoita huomioon mahdollisimman aikaisin. Nyt kilpailun pohjalta usein tuotetaan esitys, jonka valmisteluun käytetään runsaasti virkamiesten työaikaa.

- Kun kaupunki viimein esittelee tulokset, asukkailla voi olla niistä paljon sanomista.


Kommentit (6)

  • Nimetön

    08.55 Oletko huomannut, Tampereella viedään autot kallioluolaan maan alle. Taiteilijakin joutuu kävelemään ja kantamaan palettiveitsensä.

  • Nimetön

    Joopa ,ei kulje henki. Ahtistaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet