Suunnista viikonloppuna taiteen luo – näe miten muovi herää eloon

Galleriakierros: Jaakko Himanen saa muovin näyttämään elävältä. Taidesuunnistus-viikonloppuna 22.–23. huhtikuuta taiteilija on itse paikalla Mältinrannassa esittelemässä teoksiaan.

Suunnista viikonloppuna taiteen luo – näe miten muovi herää eloon

Jaakko Himanen on valloittanut värien maailman uusimmissa, akryylihartsista syntyneissä teoksissaan. Kuvassa teos sarjasta Circus (2017).

Katri Kovasiipi

Jaakko Himanen: Circus Maximus, Miia Änäkkälä: Hidden Depths

HHHH Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaankatu 2, Tampere, 2.5. saakka.

Taiteilija Jaakko Himanen on paikalla Taidesuunnistus-viikonloppuna 22.–23.4.

Uusimpien teostensa maailmassa Jaakko Himanen on astunut reippaasti kirkkaiden värien maailmaan. Ympyrämuoto toistuu toistumasta päästyään näyttelyn teeman mukaisesti: Circus Maximus rakennettiin antiikin Rooman aikaan, noin 500 eaa., ovaalinmuotoiseksi areenaksi, ja sanan circus etymologia kytkee ajatukset ympyrämuotoon.

Himanen leikkii sirkustematiikalla niin teosnimissä kuin näyttelyn rakenteessakin. Teokset on ryhmitelty osioihin Orkesteri, Klovnit, Taikurit, Jonglöörit, Herkut ja Akrobaatit. Teossarja Jonglöörit nappaa pysäytyskuvia pallojen virtaavasta liikkeestä, samalla lopputulos muistuttaa molekyylirakenteita.

Herkullisia kaikuja Himasen aiempaan tuotantoon tarjoavat etenkin veistokset Harlekiini ja Kahlekuningatar (2014), joissa hänen suosimansa kenkien ja pallojen muodot pullistelevat irti omien molekyylisidostensa kahleista.

Parhaimmillaan Himanen saa staattisen, keinotekoisen materiaalin, siis muovin, näyttämään orgaanisesti elävältä. Kaikki on valmiina muutokseen, myös sileän ja kylmän pinnan alla kuplii elämä ja mahdollisuus uudelle olomuodolle. Seinälle asetetut ympyrämuotoisten ja kilvenkaltaisten teosten rivistöt eivät kiinnostavuudessaan pärjää veistoksille, jotka vislailevat hilpeitä surrealismin säveliä.

Toinen teos Jaakko Himasen sarjasta Circus (2017).

Toinen teos Jaakko Himasen sarjasta Circus (2017).

Miia Änäkkälän vesivärimaalaukset muistuttavat grafiikkaa, etenkin monien taiteilijoiden viime vuosina suosimaa puupiirrostekniikkaa, joka on tuottanut yllättävän maalauksellisia teoksia. Änäkkälä on rakentanut maalauksensa pienillä siveltimillä maalaten sekä pesemällä ja hiomalla niiden pintaa. Hän maalaa hitaasti, kuin kirjoen, ja hieroo teosten pintaa huovuttajan tapaan. Hidas työstäminen ja luonnonläheisinä virtaavat kuva-aiheet synnyttävät erityisen maailman salaperäisine vuoristoineen.

Miia Änäkkälä työstää vesivärimaalauksiaan hitaasti pienillä siveltimillä sekä hiomalla ja pesemällä teosten pintaa. Kuvassa osa maalauksesta Hidden Depths (2017).

Miia Änäkkälä työstää vesivärimaalauksiaan hitaasti pienillä siveltimillä sekä hiomalla ja pesemällä teosten pintaa. Kuvassa osa maalauksesta Hidden Depths (2017).

Tulevaisuuden merkkihenkilöt muotokuvissa

Merja Tanhua: Muotokuvia

HHHH Kangasala-talon galleria, Kuohunharjuntie 6, Kangasala, 7.5. saakka

Merja Tanhuan valokuvateoksissa korkea-arvoiset henkilöt hehkuvat totisina ja katseet avoimina, musta tausta korostaa henkilöhahmoja ja värien loistoa. Muotokuvien päähenkilöinä ovat olleet työpajoihin osallistuneet lapset, jotka ovat saaneet ensin kuulla taiteilijalta, millaisia renessanssin ajan muotokuvat ovat olleet ja miten henkilöön yhdistetty rekvisiitta on tuonut teoksiin lisämerkityksiä. Renessanssihenkisten lapsimuotokuvien äärellä on jännittävää tutkia, millaisia luonteita ja unelmia niistä välittyy. Itse löysin muun muassa luonnontutkijan, puutarhurin, filosofin ja kauppiaan – keitä sinä mahdat löytää?

Merja Tanhuan muotokuvateokset yhdistävät taidehistoriaa ja lapsilähtöistä työpajatyöskentelyä. Kuvassa Nooa (2016).

Merja Tanhuan muotokuvateokset yhdistävät taidehistoriaa ja lapsilähtöistä työpajatyöskentelyä. Kuvassa Nooa (2016).

Rautalangasta väännettyjä mietelmiä

Jyrki Nisonen: Toisinaanajattelijat

HHH Galleria Koppelo, Kauppakatu 14, 30.4. saakka

Jyrki Nisonen on yhtä aikaa hyvin leikkisä ja hyvin vakavissaan, kun hän vääntelee rautalangasta hahmoja, ihmisjoukkoja ja heidän sosiaalisia selkkauksiaan. Jokaisen teoksen ajatuskulku ja oivallus välittyy katsojan tajuntaan tekstin kautta. Nisonen onnistuu kuvallisen ilmaisunsa tekstittämisessä hiukan paremmin kuin useimmat, jotka sitä yrittävät. Nisosen teoksissa on samantapaista viistoa tiivistystä ja kitkeränsuloista ajatusten nitkutusta kuin Matti Alapotin piirroksissa. Filosofisia viittauksia löytyy ainakin Marxiin, Descartesiin ja Sartreen. Näyttelyn nimiteos lainaa Marcel Duchampia : Taide on älyllistä notkeutta.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet