Suomirokin evoluutio mahtuu kymmeneen minuuttiin – mutta milloin tehtiin parhaat biisit?

Helsinkiläisbändi Jauza valistaa lapsia rokin historialla ja esittää koulukonsertteja, jollaisia jäsenet olisivat itse halunneet lapsena. Potpuri suomirokin evoluutiosta syntyi bändin halusta kunnioittaa 100-vuotiasta Suomea ja suomirokin värikästä historiaa.

Suomirokin evoluutio mahtuu kymmeneen minuuttiin – mutta milloin tehtiin parhaat biisit?

Milloin soi paras suomirokki ja oliko sitä esittämässä Isokynä Lindholm (vas. ylhäällä), Kirka, Maija Vilkkumaa, Jonna Tervomaa, Dingo vai Eppu Normaali? Jauzan Kimmo Numminen osaa ajoittaa kulta-ajan helposti.

Nina LehtinenAamulehti

Suomen 100-vuotisjuhlinta on muutakin kuin virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Helsinkiläisen Jauzan panos aiheeseen on käydä suomirokin kehityskulku läpi kymmenessä nostalgisessa ja kiihkeässä minuutissa.

Bändin pari viikkoa sitten julkaisema video Suomirokin evoluutio on kerännyt Facebookissa ja Youtubessa jo satojatuhansia katselukertoja.

Korkean hatunnoston arvoisen taltioinnista tekee sekin, että rumpali Aapo Niinisen editoima video on otettu suoraan yhdellä otolla:

Laulaja Kimmo Nummisen mukaan idea videoon syntyi halusta huomioida sekä Suomen 100-vuotisjuhlia että rockmusiikin hienoa historiaa.

- Suurin työ oli valita biisit, jotka parhaiten edustavat ajankohdan suomirokkia. Kun se oli viimein tehty, treenasimme kolmisen päivää, kertoo Numminen.

Kunnianhimoisella videolla muistellaan paitsi populaarikulttuurin historiaa myös teknisiä innovaatioita.

Niinpä alussa mustavalkoinen video muuttuu värilliseksi siinä vaiheessa, kun Suomi sai ensimmäiset väritelevisiolähetykset eli vuonna 1969.

1970–80-lukujen vaihteen rockabilly-buumi ja kahden keskenään kamppailevan nuorisoliikkeen, punkkareiden ja teddyjen, nokittelu on huomioitu Teddy and the Tigersin Tiger Twistillä ja Eppu Normaalin Poliisi pamputtaa taas -kappaleella.

Fred Ohert/Poko Rekords
Teddy & The Tigersin Alpo "Aikka" Hakala (vas.), Pauli "Pale" Martikainen ja Antti-Pekka "AP" Niemi laittoivat kampoihin punkin ylivallalle 1970-luvun lopulla.

Teddy & The Tigersin Alpo "Aikka" Hakala (vas.), Pauli "Pale" Martikainen ja Antti-Pekka "AP" Niemi laittoivat kampoihin punkin ylivallalle 1970-luvun lopulla.

Muutamista biiseistä soi vain pari sekuntia ja silti kappale on välittömästi tunnistettavissa. Mistä tämä kertoo?

– Rokkiriffi on niin tunnistettava. Se on iskevä keksintö. Jos ajattelee vaikka Popedan Pitkä kuuma kesä -riffiä, kaikki tunnistavat sen, Kimmo Numminen muistuttaa.

Nummisen ohella Jauzan Suomirokkikoulu-konserteissa soittaa eri yhteyksistä tunnettuja ammattimuusikoita ja musiikinopettajia: Esa Pottonen (kitara, basso ja laulu), Oskari Halsti (basso, koskettimet ja laulu) sekä Aapo Niininen (rummut).

Charlotte Forsgård
Jauzan tulkinta suomirokin evoluutiosta kulkee komeasti. Musiikinopettajista ja muusikoista koostuvalla bändikollektiivilla on useita projekteja. Kuvassa Esa Pottonen (vas.), Kimmo Numminen (etualalla), Aapo Niininen, Oskari Halsti ja Samuli Sirviö.

Jauzan tulkinta suomirokin evoluutiosta kulkee komeasti. Musiikinopettajista ja muusikoista koostuvalla bändikollektiivilla on useita projekteja. Kuvassa Esa Pottonen (vas.), Kimmo Numminen (etualalla), Aapo Niininen, Oskari Halsti ja Samuli Sirviö.

Mitä merkittävää tapahtui vuonna 1974, kun vuodelta on pitänyt ottaa potpuriin peräti neljä kappaletta?

- Silloin tehtiin niin monta hyvää biisiä, ettei valintaa haluttu jättää ainoastaan yhteen. Toinen tällainen toteutuksen kannalta ”vaikea” vuosi oli 1985, kertoo Numminen.

Vuodelta 1985 potpurissa soi neljä klassikkoa: Popedan Pitkä kuuma kesä, Pave Maijasen Lähtisitkö, Tavaramarkkinoiden Kevät ja Eppu Normaalin Vuonna ‘85.

Millä vuosikymmenellä tehtiin parhaat biisit?

– 1980-luvulla. Silloin oli suomirokin kulta-aika. Ilahduttavasti sitä tehdään edelleenkin Suomessa, vaikkei sitä ehkä näy tarpeeksi Spotify-listoilla, sanoo Numminen.

Kesällä bändi on lähdössä potpurinsa kanssa liveareenoille, eikä Suomirokkikoulu muutenkaan ole pelkästään hetken juttu.

Helsingin Konserttikeskuksessa esiintyvä bändikollektiivi on soittanut nimellä Jauza yli 10 vuotta, ja vuodesta 2011 he ovat vetäneet yli 400 koulukonserttia Suomen kouluissa, Sodankylää myöten. Konsertoinnin ohella muusikot opettavat lapsille bändisoittoa ja rokin historiaa.

Kimmo Numminen jakaa aikansa bändien ja opettamisen välillä.

Osaako nouseva sukupolvi arvostaa suomirokkia vai onko se jo menetetty hiphopille ja ylikansalliselle popille?

– Osaa ja suomirokkikin on edelleen elinvoimaista, mutta jossakin vaiheessa rokki saattaa jo kaivata tuekseen säätiöitä ja apurahoja. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa lasten- ja nuorten koulukonsertteja tuetaan ihan toisella tavalla kuin Suomessa, vihjaa Numminen.

Suomirokin evoluutio

1960-luku: Dannyn Kesäkatu (1966) ja Kirkan Hetki lyö (1967) sekä Leijat (1968).

1960-luku: Dannyn Kesäkatu (1966) ja Kirkan Hetki lyö (1967) sekä Leijat (1968).

1960-luku

1960 Rock Jerry: Party

1960 Jorma Kalenius: Mä tahdon rokata

1961 Eero ja Jussi: Lapsenvahdin rock

1962 Lasse Liemola: Tunnista toiseen twist

1963 Timo Jämsen & The Strangers: Yyterin twist

1963 Johnny: Rehtorin luiseva Salli

1964 Eero ja Jussi & The Boys: Kaikki Rakkautein

1965 Eero ja Jussi & The Boys: Liisan Koira

1966 Jormas:Saat miehen kyyneliin

1966 Danny: Kesäkatu

1967 Kirka: Hetki lyö

1968 Kirka: Leijat

1969 Wigwam: Luulosairas

1970-luku: "Isokynä" Lindholmin Minun nimi on nimessun (1972) ja Maaritin Jäätelökesä (1978).

1970-luku: "Isokynä" Lindholmin Minun nimi on nimessun (1972) ja Maaritin Jäätelökesä (1978).

1970-luku

1970 Pekka Streng & Tasavallan Presidentti: Sisältäni portin löysin

1970 Suomen Talvisota 1939–1940: Kekkonen-rock

1971 Irwin: Lievestuoreen Liisa

1972 ”Isokynä” Lindholm: Minun nimi on nimessun

1973 Muska: Krokotiilirock

1974 Hurriganes: Get on

1974 Hector: Ake, Make, Pera ja mä

1974 Juice Leskinen & Coitus Int: Marilyn

1974 Rauli Badding Somerjoki: Fiilaten ja höyläten

1975 Sleepy Sleepers: Kuka mitä häh?

1976 Freeman: Ajetaan tandemilla

1977 Kari Peitsamo ja Ankkuli: Kauppaopiston naiset

1977 Mikko Alatalo: Rokkilaulaja

1978 Maarit: Jäätelökesä

1978 Teddy and the Tigers: Tiger Twist

1978 Eppu Normaali: Poliisi pamputtaa taas

1979 Maukka ja Nahkatakit: Säpinää

1979 Ratsia: Lontoon skidit

1980-luku: Hassisen koneen Levottomat jalat (1982) ja Dingon Levoton tuhkimo (1984).

1980-luku: Hassisen koneen Levottomat jalat (1982) ja Dingon Levoton tuhkimo (1984).

1980-luku

1980 Pelle Miljoona Oy: Moottoritie on kuuma

1981 Hanoi Rocks: Tragedy

1981 Mistakes: Pidä huolta

1981 Tuomari Nurmio: Lasten mehuhetki

1982 J. Karjalainen ja Mustat Lasit: Ankkurinappi

1982 Hassisen Kone: Levottomat jalat

1983 Yö: Likaiset legendat I

1984 Dingo: Levoton Tuhkimo

1984 Kauko Röyhkä: Lauralle

1984 Sielun Veljet: Aina nälkä

1985 Popeda: Kuuma kesä

1985 Pave Maijanen: Lähtisitkö

1985 Tavaramarkkinat: Kevät

1985 Eppu Normaali: Vuonna ‘85

1986 Leevi and the Leavings: Pohjois-Karjala

1987 Miljoonasade: Marraskuu

1987 Noitalinna huraa!: Pikkuveli

1987 Vicky Rosti: Sata salamaa

1988 Juliet Jonesin Sydän: Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?

1989 Clifters: Angelica

1990-luku: Mikko Kuustosen Enkelit lentää sun uniin (1991), Aki Sirkesalon Naispaholainen (1995) ja Tommi Läntisen Kevät ja minä (1996).

1990-luku: Mikko Kuustosen Enkelit lentää sun uniin (1991), Aki Sirkesalon Naispaholainen (1995) ja Tommi Läntisen Kevät ja minä (1996).

1990-luku

1990 Kolmas Nainen: Tästä asti aikaa

1990 Pekka Ruuska: Rafaelin enkeli

1991 Mikko Kuustonen: Enkelit lentää sun uniin

1991 Samuli Edelmann: Peggy

1992 22-Pistepirkko: Birdy

1992 Neljä Ruusua: Juppihippipunkkari

1993 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit: Viimeisellä rannalla

1993 Kingston Wall: We Cannot Move

1994 CMX: Ruoste

1995 Apulanta: Mitä kuuluu

1995 Aki Sirkesalo: Naispaholainen

1996 Tommi Läntinen: Kevät ja minä

1990-luku: Jonna Tervomaan Suljettu sydän (1997) ja Maija Vilkkumaan Satumaa-tango (1999).

1990-luku: Jonna Tervomaan Suljettu sydän (1997) ja Maija Vilkkumaan Satumaa-tango (1999).

1997 Don Huonot: Hyvää yötä ja huomenta

1997 Jonna Tervomaa: Suljettu sydän

1997 Neljä Baritonia: Popmusiikkia

1998 Aknestik: Suomirokkia

1998 Zen Cafe: Todella kaunis

1997 Ultra Bra: Sinä lähdit pois

1999 Maija Vilkkumaa: Satumaa-tango

1999 Kaija Koo: Tinakenkätyttö

1999 HIM: Join me in death

2000-luku: Lauri Tähkän ja Elonkerjuun Pauhaava sydän (2007) ja Lordin Hard rock hallelujah (2006), ainoa Suomen euroviisuvoittaja.

2000-luku: Lauri Tähkän ja Elonkerjuun Pauhaava sydän (2007) ja Lordin Hard rock hallelujah (2006), ainoa Suomen euroviisuvoittaja.

2000-luku

2000 Tehosekoitin: Kaikki nuoret tyypit

2001 The Crash: Lauren caught my eye

2001 The Rasmus: F-F-F-Falling

2002 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Surupuku

2003 Kotiteollisuus: Helvetistä itään

2003 Egotrippi: Älä koskaan ikinä

2003 Anssi Kela: 1972

2003 PMMP: Rusketusraidat

2004 Nightwish: Nemo

2004 Tiktak: Heilutaan

2005 Teräsbetoni: Taivas lyö tulta

2006 Lordi: Hard rock hallelujah

2006 Sunrise Avenue: Fairytale Gone Bad

2006 Scandinavian Music Group: Hölmö rakkaus

2006 Risto: Rakkauden rock

2007 Lauri Tähkä ja Elonkerjuu: Pauhaava sydän

2008 Happoradio: Che Guevara

2009 Vesa-Matti Loiri: Hyvää puuta

KARI PEKONEN
Suomirokin evoluutiossa näkyy, kuinka naisartisteja oli jo 1970-luvulta lähtien. PMMP:n Rusketusraidat oli kesähitti vuonna 2003.

Suomirokin evoluutiossa näkyy, kuinka naisartisteja oli jo 1970-luvulta lähtien. PMMP:n Rusketusraidat oli kesähitti vuonna 2003.

2010-luku

2010 Pariisin kevät: Tämän kylän poikii

2010 Arttu Wiskari: Mökkitie

2011 Olavi Uusivirta & Anna Järvinen: Nuori ja kaunis

2012 Haloo Helsinki!: Huuda

2013 J. Karjalainen: Mennyt mies

2013 Pimeys: Elämä kiinnostaa

2014 TIISU: Suomalaisen suurin riesa on sisu

2014 Pepe & Saimaa: Tällä kadulla

2015 Pertti Kurikan Nimipäivät: Aina mun pitää

2016 Olavi Uusivirta: Tanssit vaikka et osaa

Ei tietoa
Ikiliikkuja Eppu Normaali on jaksanut suomirokata jo yli 40 vuotta. Kuvassa bändi 1980-luvun kuosissa.

Ikiliikkuja Eppu Normaali on jaksanut suomirokata jo yli 40 vuotta. Kuvassa bändi 1980-luvun kuosissa.


Kommentit (5)

  • Nimetön

    Missä on Smack ?

  • Nimetön

    Uskomattoman kova veto, mutta mitä ihmettä Danny tekee tuolla? Kaikki kappaleet ovat covereita, kuten noin muutenkin Dannyn tuotannossa. Kirkalla sama tämän listan osalta, vaikka omiakin hittejä löytyy.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet