Suomen taidehistoria menee nyt uusiksi – näyttely palauttaa unohdettujen naisten maineen

Iso joukko 1900-luvun alkukymmenten taiteilijoita vajosi unohduksiin vain siksi, että heillä oli väärä sukupuoli. Tampereen taidemuseossa lauantaina avautuva näyttely paikkaa aukon historiassa.

Timo Marttila
Suomen taidehistoria menee nyt uusiksi – näyttely palauttaa unohdettujen naisten maineen

Kuraattori Riitta Konttisen suosikki on taiteilija Elga Sesemann.

Simopekka VirkkulaAamulehti

- Huomaatko, miten tiukasti he katsovat tulijaa?

Professori emerita Riitta Konttisen lause melkein hukkuu tärykalvoja vihlovaan poran ujellukseen. Tampereen taidemuseossa on käynnissä kevään suurnäyttelyn kuumeinen viimeistely.

Olemme juuri kavunneet museon portaikon yläpäähän, kun edessä levittäytyy vaikuttava näky – omakuvien vakavailmeinen mutta itsetietoinen rivistö.

Elga Sesemann, Helmi Kuusi, Aino von Boehm, Ina Colliander, Sylvi Kunnas, Gunvor Grönvik...

Niin, hymyjä ei juuri näy.

Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa on kunnianpalautus Suomen taidehistorian kelvottomasti kohdelluille naisille – lahjakkaille mutta syrjään sysätyille ja jälkipolvien unohtamille.

Näyttelyn idea on pyörinyt kuraattori Konttisen mielessä ainakin kymmenen vuotta. Lopputulos on vakuuttava.

Kokemus syvenee entisestään, jos ahmii koko tarjolla olevan paketin ja lukee Konttisen juuri ilmestyneen kirjan näyttelyn teemasta.

Tietoa ja tarinoita tulviva teos Täältä tullaan! kuvaa vetävästi, millaista oli naistaiteilijan elämä Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Kun naiseus merkitsi taidekriitikoille jäljittelyä, heikkoutta ja näkemyksen puutetta.

Kun herrahenkilöiden vetämät taiteilijaryhmittymät torjuivat naiset joukostaan.

Kun palkinnot ja apurahat oli varattu miehille.

Miettikää vaikka tätä: 1900-luvun alussa on hyytävä, yli kolmenkymmenen vuoden jakso, jolloin Suomen taideyhdistyksen Dukaattipalkinto ei osunut kertaakaan naiselle.

Moni naistaiteilija koki kovia, myös avioliitossa miestaiteilijan kanssa.

Kuten Essi Renvall, joka kantoi mustaa silmää muistona hääyöstään. Tai Tyko Sallisen vaimo Helmi Sallinen, jolta luonnevikainen puoliso anasti kaiken – niin äitiyden kuin taiteilijuuden.

Naiset eivät tietenkään olleet vain uhreja. Joukkoon mahtuu vahvoja, villejä, värikkäitä persoonia ja rohkeita seikkailijoita. Moni nainen säntäsi estoitta päin jazzin, koneromantiikan ja mainosvalojen kiihkeää aikakautta.

Hilda Flodin koki Pariisin sykkeen kuvanveistäjälegenda Auguste Rodinin assistenttina, mallina ja rakastajattarena.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Timo Marttila
Sylvi Kunnas oli ainoa naistaiteilija, joka 1920-luvun lopulla kelpasi tulenkantajien kirjallisiin porukoihin.

Sylvi Kunnas oli ainoa naistaiteilija, joka 1920-luvun lopulla kelpasi tulenkantajien kirjallisiin porukoihin.

Sylvi Kunnas - Kirsi Kunnaksen äiti – sulautui kotimaan muodikkaisiin kirjailijapiireihin, kuvitti tulenkantajien ikonisimmat teokset ja otatti itsestään hilpeän valokuvan silinteri kutreilla ja rinnat paljaina.

Greta Hällfors-Sipilä maalasi itsensä viinilasien ja pelipöytien ääreen, juhlahumuun ja tanssin pyörteisiin.

Tamperelaislähtöinen Martta Helminen eli naissuhteessa Göta Saloviuksen rinnalla ja kuvitti tämän vapaamielisyydelle ja rauhanaatteelle omistautunutta Aamu -lehteä.

Mikä tärkeintä: pelottomuus ja epäsovinnaisuus näkyi taiteellisissa valinnoissa. Hällfors-Sipilä rikkoi muodon ja perspektiivin niin radikaalisti, ettei naisihmisen uskottu kykenevän moiseen ”äärimodernismiin”.

Useat hänen teoksensa kirjattiin taiteilijamiehen nimiin, ja oikea tekijyys paljastui vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Timo Marttila
Greta Hällfors-Sipilä oli huima modernisti. Sinipukuinen ihailija -maalaus näyttää miehisen lihanhimon.

Greta Hällfors-Sipilä oli huima modernisti. Sinipukuinen ihailija -maalaus näyttää miehisen lihanhimon.

Näyttelyä rytmittävät huoneesta toiseen vaihtuvat teemat.

On ateljeenäkymiä, urbaaneja kaupunkitunnelmia, maisemia maailmalta, uudistuvaa grafiikkaa...

Teemoista pysäyttävin on Nainen sodassa. Sota vei värit ja kankaat ja tempaisi osan taiteilijoista lottapuvussa rintamalle.

Talvisodan syttyminen järkytti – ja vaati heti uhrinsa. 1930-luvulla uransa aloittanut Aino von Boehm kuoli helsinkiläistalon hissiin pääkaupungin ensimmäisenä pommituspäivänä.

Hänen, kuten monen muun, tuotanto vajosi unohduksiin. Von Boehmin merkitys paljastui vasta aikojen perästä, kun erään kerrostalon ullakkoa tyhjennettiin.

- Sellaiset ovat aitoja aarrelöytöjä, Riitta Konttinen hehkuttaa.

- Tammisaaresta paljastui kerralla 116 Eva Törnwall-Collinin teosta – kuvittele, kokonainen elämäntyö!

Vaan kuka unohdetuista taiteilijoista onkaan se kaikkein kiinnostavin?

Erityisen monta ylistyksen sanaa Riitta Konttiselta heltiää Elga Sesemannille, Viipurissa syntyneelle balttilais-venäläis-suomalaisen sivistyssuvun kasvatille.

– Jo pelkästään Elgan omakuvien sarja on aivan fantastinen!

Timo Marttila
Näyttelyyn päätyi myös muutama Helene Schjerfbeckin työ, vaikkei taiteilija kuulu unohdettujen ryhmään.

Näyttelyyn päätyi myös muutama Helene Schjerfbeckin työ, vaikkei taiteilija kuulu unohdettujen ryhmään.

Unohdus on ohi!

Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa -näyttely on esillä Tampereen taidemuseossa 18.2.–28.5.

Museon ovet pidetään auki ti–pe 9–17, la–su 10–18.

Perinteinen taidehistoriankirjoitus on lähes sivuuttanut 1900-luvun alkupuolen naiset. Ainoita poikkeuksia ovat olleet Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Ester Helenius ja Sigrid Schauman. Nyt heidän rinnalleen nousee liuta unohdettuja nimiä.

Näyttelyn rinnalla on ilmestynyt taidehistorian professori emerita Riitta Konttisen 312-sivuinen, runsaasti kuvitettu kirja Täältä tullaan! (Siltala). Se kertoo laajasti naistaiteilijoiden elämästä niin kotimaassa kuin opinnoista ja oleskeluista maailmalla, erityisesti Pariisissa.


Lue myös nämä


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Nykyäänhän heiluri on jo heilahtanut toiseen ääripäähän: kaikki mitä naiset tekevät on vallan erinomaisen upeata ja uraauurtavaa kun taas kuhnuri miesten tekemiset ovat jotakin tunkkaista ja halveksittavaa. Ehkä se kultainen keskitie vielä löytyy.

  • Nimetön

    Helenin työ iiihana.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet