Kirjat

Suomalaiset lähetystyöntekijät levittivät kristinuskoa ja lukutaitoa 1930-luvun Kiinassa - Nankingin verilöyly muutti kaiken

Kirja-arvio: J. Pekka Mäkelän historiallinen romaani käsittelee Kiinan sotavuosia 1935–1946. Kirja sisältää tositarinan suomalaisista lähetyssaarnaajista.

Toni Härkönen
Suomalaiset lähetystyöntekijät levittivät kristinuskoa ja lukutaitoa 1930-luvun Kiinassa - Nankingin verilöyly muutti kaiken

Hunan-romaanin keskeinen materiaali perustuu J. Pekka Mäkelän isotädiltään, Helvi Södermanilta, säilyneisiin päiväkirjateksteihin.

Markku Soikkeli

Kiinan osuus toisessa maailmansodassa muistetaan lähinnä Nankingin verilöylystä vuonna 1937. Muutamassa päivässä japanilaiset valloittajat tappoivat satoja tuhansia kaupungin asukkaita.

Nankingin verilöyly on avainkohta J. Pekka Mäkelän historiallisessa romaanissa Hunan. Romaani käsittelee Kiinan sotavuosia sekä eurooppalaisten että paikallisten näkökulmasta.

Mäkelä on tunnettu maltillisen ja melankolisen tieteisfiktion tekijänä. Myös Hunan sisältää tarinaan niveltyviä fantisoivia aineksia. Esi-isät kommentoivat jälkeläistensä elämää ja Nankingin uhrin ruumiiseen muuttaa murhattujen haamuja.

Sotatapahtumia mukailevana fiktiona Hunan on kuitenkin puhdasverinen historiallinen romaani. Keskeinen materiaali perustuu Mäkelän isotädiltä, Helvi Södermanilta, säilyneisiin päiväkirjateksteihin.

Yhtä erikoista yhdistelmää suomalaisten ja kiinalaisten kohtaamisesta ei ole tainnut ilmestyä sitten Markus Nummen romaanin Kiinalainen puutarha (2004). Myös Nummi käytti materiaalina sukunsa kokemuksia lähetystyöstä.

Jumalat vaihtuvat, rituaalit pysyvät

Mäkelän romaanin nimi, Hunan, viittaa vuoristoiseen maakuntaan Kiinan sisämaassa. Siellä kodittomien päähenkilöiden elämät sivuavat toisiaan.

Suomalainen lähetystyöntekijä Helvi, saksalainen kirjailija Johann ja verilöylyn uhri Liu etsivät uutta paikkaa murtuneesta maailmasta. Suomalainen ja saksalainen ovat virallisesti samalla puolella kuin japanilaiset valloittajat.

Mäkelä antaa paljon tilaa sekä kristittyjen evankelistojen että kiinalaisten kommunistien omille äänille. Aatteet auttavat kestämään sietämättömän vaarallisissa oloissa.

Ainoat vakaat henkilöhahmot ovat kuitenkin ne, jotka noudattavat enemmän rituaaleja kuin sisäistä kutsumusta. Kristinusko ja kommunismi ovat heidän kannaltaan laihaa sanaviisautta.

Oppinut herra Lung muistuttaa suomalaisille evankelistoille, että Kiinaan on kulkeutunut vuosituhansien aikana loputtomat määrät jumalia. Olennaista ja pysyvää ovat sanattomat rituaalit kuten yhdessä laulaminen.

Ajaton ihmiskuva

Jos 1930-luvun Eurooppa näyttää aatteiden sekamelskalta, niin vähintään yhtä monitasoinen on saman aikakauden Kiina.

Talonpojat elävät kuin tuhannen vuoden takaisessa keisarikunnassa, missä rosvojoukot hallitsevat. Nanking taas on miljoonakaupunki, josta länsimaiset imperiumit etsivät rahakkaita tilaisuuksia.

Tämä ympäristön ja epookinkuvaus on Hunanissa harmillisen viitteellistä, kun kumminkin liikutaan kulttuurien leikkauskohdissa. Mäkelä keskittyy ennemmin henkilöidensä maailmankuvallisiin eroihin.

Kaikki puntaroivat samaa kysymystä: kokevatko muut aatteensa ja uskontonsa samalla tavoin kuin minä?

Romaanissa ei pyritä kokoavaan näkemykseen edes siitä, miten maailmansodan vuodet muuttivat Kiinaa. Hunanista voi ammentaa enemmän tarinan aineksia kuin tarinoita sinänsä.

J. Pekka Mäkelä: Hunan ★★★

549 sivua. Like, 2018.

Like

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio