Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Siuron Gunnar ulvoo katsojien sydämiin ja ajatuksiin

Pakkohan sitä on kokeilla, Siurosta takaisin Nokialle polkiessa, siinä Melon voimalaitoksen entisen risteyksen kohdalla. Ensin varovaisesti, sitten täysin palkein. Ulvomista. Ai että helpottaa. Hetken tuntuu siltä, ettei olekaan joten kuten joutava sunnuntai-kriitikko vaan susi, villi ja vapaa. Syy kokeiluun juontaa tietty siurolaisen Koski-Teatteri esityksestä Ulvova Mylläri , joka saa jauhot suuhun monessa mielessä. Vauhtia riittää Ensinnäkin: esitys on hyvä, melkein erinomainen. Kyösti Kallion luonteva ohjaus pitää koskettavan tarinan soukasti kasassa. Vauhtia on yllin kyllin, mutta suvantojakin löytyy juuri sopivasti. Katsojat otetaan mukaan arkisen letkeästi jutustellen, mutta kun soittokello kohta kiertää näyttelijän kädestä toiseen, ollaan heti ytimessä. Teatterissa, siis pyhässä. Koski-Teatteri on aivan tosissaan, voitte uskoa. Koskettava Gunnar Toiseksi: näyttelijät ovat aivan hemmetin hyviä. Harri Heiskanen on juuri oikea mies yksinäisen Gunnarin raastavaan rooliin. Ilo ja suru, kiihko ja apatia, pelko ja toivo läikkyvät alati miehen kasvoilla ja harteilla niin koskettavasti, että välillä tekisi mieli mennä taputtamaan miestä lempeästi selkään, kuiskata: "kyllä se siitä". Onneksi Sanelma sentään tohtii niin tehdäkin. Ja ripaus erotiikkaa Sanelmaa esittävä Sanna Törmäkangas onnistuu lataamaan kesäiltaan rahtusen eroottista väreilyä, ja sehän sopii niin katsojille kuin Gunnarille. Esityksen dynamo on kuitenkin Mika Eerola , joka urakoi useassa roolissa ilman mitään ongelmia. Pontikkaa keittävä posteljooni heilahtaa hetkessä ristille Jeesukseksi ja jutustelee kohta kärsimyksistään aivan luontevasti Gunnarin kanssa. Hienosti humalassa Eerolan esittämä tohtori Ervisen "metsästyskohtaus" on jo järjettömän hieno, katsojan selkäpiitä karmiva suoritus. Ei tuollaista voi ollaan. Paitsi Siurossa. Ja vaikka suomalainen kesäteatteri on täynnä ryyppäyskohtauksia, pakko kehua Jouni Iivosen hyvin uskottavasti humaltuvaa nimismiestä. Nimismiehen arkutilaatiossa on klassikon aineksia. Koski ja mylly Miksei sitten siurolaisille viittä tähteä? Mielisairaalakohtauksen takia. Se on nolon stereotyyppinen valkoisissa kaavuissa haahuileviia potilaita ja hullua lääkäriä myöten. Siitä huolimatta; menkää ihmeessä Siuroon! Esityspaikkakin on täydellinen juuri tällä tarinalle. Katsoja näkee koko ajan Siuronkosken ja parinsadan metrin päässä seisoo lempeästi hymyilevä vanha Valssimylly. Ja aurinko! Se paistaa sopivasti selän takaa, jopa iltapäivällä. Siuron Koski-Teatteri on vuonna 2016 perustettu teatteriryhmä. Ensimmäinen voimanponnistus oli vuonna 2017 kesällä esitetty Aatamin puvussa ja vähän Eevankin. Toimintaa pyörittävät Siuron teatterin kannatusyhdistys ry ja Kulttuuriosuuskunta Terä. Näyttämön nimi on Kolimo. Se saa nimensä historiasta: Kolimo oli tukinuiton aikaan paikka, jossa tukit kolisi hiertimessä puhtaaksi kuoristaan. Ulvova Mylläri Arto Paasilinnan romaani Ulvova mylläri ilmestyi vuonna 1981. Sen pohjalta tehtiin elokuva vuodelta 1982, jonka ohjasi Jaakko Pakkasvirta. Pääosissa ovat mylläri Gunnar Huttusena Vesa-Matti Loiri ja Sanelma Käyrämönä Eija Ahvo. Seuraava esitys sunnuntaina kello 14. Esityksen dynamo on kuitenkin Mika Eerola , joka urakoi useassa roolissa ilman mitään ongelmia. Katsojat otetaan mukaan arkisen letkeästi jutustellen, mutta kun soittokello kohta kiertää näyttelijän kädestä toiseen, ollaan heti ytimessä. Ohjaus Kyösti Kallio, dramaturgia Milko Lehto, puvutus Marjo Lùnden, lavastus Kyösti Kallio ja Mauno Kallio. Nokian Koski-Teatteri, Siuro.