Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Sisällissotaa, Juha Hurmetta ja hobitteja – Nämä ovat kevään 10 kiinnostavinta teatteriesitystä Suomessa

Aina on joku syy Näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Hanna Ryti kirjoittaa ja ohjaa esityksen masennuksesta. Kuulostaako masentavalta? Hah! Pois se meistä. Tässä esityksessä henkilönä on muun muassa masentuneen ihmisen aivoissa majaa pitävä mantelitumake. Aina on joku syy pyrkii olemaan empaattinen, koskettava ja hauska. Rytin viime vuonna ilmestynyt esikoisromaani oli nimeltään Syli . Kantaesitys oli Teatteri Takomossa 10. tammikuuta. Arki ja kauhu Akse Pettersson muistetaan erityisesti Kaspar Hauser -esityksestä. Sitä ylistettiin vuoden teatteritapaukseksi ja Peterssonia sukupolvensa ääneksi. Pettersson teki esityksen vuonna 2014 Q-teatteriin. Nyt Teatteri Takomon taiteellinen johtaja kirjoittaa ja ohjaa esityksen, jonka sanotaan yhdistävän arkirealismin splatteriin, pessimistiseen filosofiaan, kauhuun ja komediaan. Ja palaa Q-teatteriin. Kantaesitys Q-teatterissa Helsingissä 21. helmikuuta. Atlantis Maapallon sisällä elävä ahkera ja onnellinen kääpiökansa keksii vahingossa tieteen. Aurinkoteatteri julistaa tekevänsä poliittisesti epäkorrektia teatteria ja tämäkään esitys ei heidän mukaansa sovi köyhien kakaroille. Juha Mustanojan ohjaaman esityksen rooleissa nähdään muun muassa Leea Klemola , Sanna Hietala ja Jussi Lehtonen . Aurinkoteatterin kantaesitys Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 12. huhtikuuta. Elävien hautajaiset Kauhunovelleista tunnettu Edgar Allan Poe kirjoitti jo aikanaan valeuutisia ja hänen aikakautensa muistuttaa omaamme. Näin sanoo Poen teksteihin perustuvan esityksen ohjaava Tuomo Rämö . Esitys saa ensi-iltansa Teatteri Telakalla. Ohjaajan mukaan kertomusten hahmot uskoutuvat lukijalle samalla kun Poe huijaa, ilkkuu, viettelee ja pelottelee lukijaa. Ensi-ilta Teatteri Telakalla. 3. maaliskuuta. Julia & Romeo Vielä yksi suudelma ja sitten hyvästi. Jussi Nikkilä on paitsi esittänyt Albert Järvistä Ganes -elokuvassa myös ohjannut Kansallisteatterissa ihastuttaneen version Shakespearen Rikhard III:sta . Nyt hän tarttuu maailman kuuluisimpaan rakkaustarinaan. Esityksen Juliana ja Romeona näyttelevät Teatterikorkeakoulussa vielä opiskeleva Diana Tenkorang ja Olli Riipinen . Julia & Romeo -esitykseen laatii koreografian breaktanssitaustainen nykytanssija ja koreografi Ima Iduozee . Sovituksenon tehnyt Anna Viitala . Katso esityksen traileri tästä. Ensi-ilta Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 7. maaliskuuta. Lemminkäinen Kun yhdistetään Juha Hurme ja Lemminkäinen on lupa odottaa jotain omintakeista. Kun näyttelijäksi lisätään vielä Tampereellakin Hamletina vaikuttanut Tomi Alatalo ja Kansallisteatterin kaartista Marja Salo , on keitos jo aika sakea. Lemminkäinen pohjautuu jollain tavoin Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi. Esityksessä Alatalo esittää Flemingiä, huikentelevaa nuorukaista, joka on patologinen valehtelija ja rehentelijä. Hänen siskonsa Lemminkäinen (Salo) taas on käytännöllinen, urhea ja neuvokas toimija. Sisarukset kuuluvat huijarikoplaan, jonka pomona toimii heidän äitinsä. Kantaesitys on Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä tietenkin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta. Siinä näkijä missä tekijä Virallisen totuuden alla on aina toisia totuuksia. Tästä muistuttaa tamperelaisen Teatteri Siperian ja Projektori-ryhmän yhteistuotanto Siinä näkijä missä tekijä . Se on uusi näytelmäsovitus Hannu Salaman romaanista. Juha Luukkosen ohjaama esitys kertoo muun muassa maanalaisen vastarintaliikkeen toiminnasta Tampereen Pispalassa jatkosodan aikana. Se kertoo myös laajemmin toisinajattelijoiden vaientamisesta eilen ja tänään. Ensi-ilta Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä 27. helmikuuta. Taru sormusten herrasta Kaikkien aikojen suurin fantasiaseikkailu. Huh. Taikuus, stuntit, tarun hohto, fantasiamaailman puvut ja maskit – kaikki tämä tuntuisi etukäteen ajatellen sopivan mainiosti suurelle näyttämölle, jossa on hyvä herättää henkiin hobitit, velhot jä örkit. Esitys perustuu J. R. R. Tolkienin kirjalliseen tuotantoon. Sen on ohjannut Mikko Kouki . Taru sormusten herrasta -saagan teatteriversio muistetaan Suomenlinnasta, jossa Ryhmäteatteri esitti sitä vuosina 1988 ja 1989. Nyt annetaan turkulaisille mahdollisuus. Taru sormusten herrasta Turun kaupunginteatterin päänäyttämöllä 15. helmikuuta. Tytöt 1918 Tampereelta täräyttää aseellinen naiskaarti. Sellainen perustettiin kevättalvella 1918 Suomen sisällissodan aikaan. Kaartin muodostivat valtaosin hyvin nuoret tytöt. Puuvillatehtaan tytöt olivat tavallisia nuoria, joilla oli arkisia huolia. Asialla Tampereen Työväen Teatterissa ovat Tampereen musikaalimaagikot Sirkku Peltola , Heikki Salo ja Eeva Kontu . Esityksen koreografia on Marjo Kuuselan . Lue lisää: Vanhan pispalalaisnaisen tunteenpurkaus kahvipöydässä pysäytti ohjaaja Sirkku Peltolan – yksi lause puki sanoiksi vuoteen 1918 liittyvän ahdistuksen Kuuntele musikaalin ensimmäinen julkaistu kappale Lumen paino täältä . Sen esittävät musikaalin näyttelijät Jari Ahola , Saska Pulkkinen ja Jari Leppänen . Tytöt 1918 -kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa 25. tammikuuta. Paikallisemmaksi ei esitys paljon voi mennä. 1918 Teatteri Taistelussa -esityksen tapahtumat liittyvät itse teatteritaloon, jossa sisällissodan aikana majoittui venäläisiä sotilaita. Luodin jälkiä voi vieläkin nähdä teatterin julkisivussa. Esityksessä on mukana Tampereen Teatterin koko henkilökunta. Anna-Elina Lyytikäisen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Lue venäläissotilasta esityksessä esittävän Ville Haapasalon haastattelu aiheesta täältä: Näyttelijä Ville Haapasalo sai yöllä turpiin ja ajatteli hankkia aseen – opiskelukaverin sanat muuttivat suunnitelman 1918 Teatteri taistelussa -kantaesitys Tampereen Teatterin Päänäyttämöllä 27. tammikuuta.