Satavuotiaan Suomen historia ei ole vielä valmis – Näitä asioita historioitsijat arvioisivat uudelleen

Ruotsin valta Suomessa, punaisten vallankaappaus, Suomen ja Saksan välit. Kaikki Suomen historian kohtia, joista on kirjoitettu paljon. STT:n haastattelemat tutkijat ottavat ne silti esiin aiheina, joissa historia vielä kaipaa uudelleenarviointia.

Raimo Iso-Ettala
Satavuotiaan Suomen historia ei ole vielä valmis – Näitä asioita historioitsijat arvioisivat uudelleen
STT

Sillä historian luonteeseen kuuluu, ettei se koskaan valmistu, vaan uudet sukupolvet katsovat sitä uusin silmin. Itsenäisyyden satavuotisjuhlien kynnyksellä pyysimme kolmea historioitsijaa kertomaan, mitkä asiat he ottaisivat uuteen tarkasteluun. Näin professori Henrik Meinander, dosentti Teemu Keskisarja ja professori Martti Häikiö vastasivat:

Suomen historia ei ole syntynyt Suomen sisällä

Professori Henrik Meinander ottaa esiin kolme asiaa, joissa suomalaisten historiankuva ei välttämättä ole kohdallaan. Ensimmäinen koskee sitä, miten vanha Suomi oikeastaan on.

- Ajatellaan, että Suomi on ollut aina olemassa, vaikka todellisuudessa se muodostui vasta 1800-luvun lopulla. Siihen asti Suomi Suomena oli pienen ryhmittymän, älymystön ja virkamiesten, ajatus, vaikkakin hallinnollisesti olemassa Venäjän suuriruhtinaskuntana (vuodesta 1809 asti).

Toinen unohtunut asia on Saksan merkitys Suomelle sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan yhteydessä. Unohtamisen voi ymmärtää, kun jälkimmäisessä kumppanina oli Hitlerin Saksa.

- Nyt kun niin paljon aikaa on kulunut, se olisi jo syytä myöntää, Meinander katsoo.

Kolmantena Meinander mainitsee pyrkimyksen tulkita historiaa Suomen sisäisenä kehityksenä, vaikka siihen ovat aina keskeisesti vaikuttaneet kansainväliset tekijät, etenkin talous ja geopolitiikka.

Ruotsi on kiitollisuudenvelassa Suomelle

Myös dosentti Teemu Keskisarja aloittaisi ajasta ennen itsenäisyyttä, mutta eri kulmasta kuin Meinander. Keskisarja katsoo, että Ruotsin vallan (vuoteen 1809) kriittinen tarkastelu on ollut vuosikymmeniä epäsuosiossa.

- Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään Euroopan siirtomaavalta (alusmaitaan), täräyttää tutkija.

- Onko täysin unohtunut, ettei suomalainen ennen 1800-luvun loppua voinut käyttää suomea oikeudessa edes arkisissa perintö- ja lapsenruokkoasioissa?

Hänen mielestään Ruotsi saisi myös olla kiitollinen Suomelle, jonka takana se on ollut suojassa (Venäjältä) tuhat vuotta.

Aikanaan historioitsijat pääsevät kiistelemään Suomen EU- ja euro-ratkaisuista. Nyt niistä on vielä liian lyhyt aika historialliseen arviointiin, mutta Keskisarja odottaa keskustelusta vielä joskus yhtä kiihkeää kuin talvisodan syiden selvittelystä taannoin.

Miksi punaiset kapinoivat kansanvaltaa vastaan?

Professori Martti Häikiön mielestä vastaamaton kysymys koskee sitä, miksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue päätyi laittoman vallankumouksen tielle 1917–18 saatuaan jo kertaalleen enemmistön eduskuntaan (1916–17) sekä keskeiset vaatimuksensa läpi lainsäädännöksi asti.

Silti punakaarti miehitti Helsingin ja senaatin puheenjohtaja eli pääministeri P. E. Svinhufvud joutui piilottelemaan kaupungissa henkensä kaupalla, kunnes pääsi pakoon.

Häikiö pitää sisällissotaa Suomen historian hirvittävimpänä tragediana, jonka rakenteellisista taustasyistä ja uhrien kokemuksista on kirjoitettu paljon.

- Mutta kapinan syyt ja siihen ajautuminen puuttuvat uudemmasta tutkimuksesta. Se on olematon suhteessa kevään 1918 tragedian kirjamäärään, hän sanoo.

Juttuun haastatellut asiantuntijat

Henrik Meinander - syntynyt 1960

- Suomen historian professori vuodesta 2001, Helsingin yliopisto

- aiemmin mm. Mannerheim-museon intendentti (1991–97), Suomen Tukholman-instituutin johtaja (2001–2002)

- teoksia mm. Suomi 1944: Sota, yhteiskunta, tunnemaisema, Siltala 2009; Kekkografia: Historiaesseitä, Siltala 2010; Tasavallan tiellä. Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle, S & S 2012

- tutkii nyt: johtajana tutkimushankkeessa Demokratian voimavirrat: kansanvallan kontekstit ja ominaispiirteet Suomessa ja Ruotsissa 1890–2020

Teemu Keskisarja - syntynyt 1971

- historiantutkija, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti

– teoksia mm. "Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa": Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2006; Raaka tie Raatteeseen. Siltala 2012; Viipuri 1918. Siltala 2013; Tolvajärven jälkeen: Suurtaistelun ihmisten historia. Siltala 2014; Kirves: Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus. Siltala 2015

– tutkii nyt: Aleksis Kiveä

Martti Häikiö

- syntynyt 1949

- historiantutkija, Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hallituksen jäsen

- professorin arvonimi 2008

- aiemmin mm. Helsingin kaupungin (2007–12), Alko Oy:n (2002–2007) ja Nokia Oyj:n (1997–2002) historiankirjoittaja; kokoomuksen puoluehallituksen ja Helsingin Kokoomus ry. puheenjohtaja 2006舐2009

- teoksia mm. Tiedon metropoli. Helsingin historia vuodesta 1945, osa 6. SKS 201; V. A. Koskenniemi. Suomalainen klassikko. 1–2, WSOY 2010; Nokia. Matka maailman huipulle. Edita 2009; Alkon historia. Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932–2006. Otava 2007.

- tulossa keväällä: P. E. Svinhufvudin valtiomieselämäkerta


Kommentit (8)

  • Pistimillä vain

    Että sellaisia poikia oli valkokaartilaiset ja muut suojeluskuntalaiset.
    Pistimillä vain kohti naisia ja lapsia. Niin sitä luotiin uljasta Suomea.
    Urhoollista porukkaa.

  • Nimetön

    Ehdin jo manata sitä, että lapsi ei voi valita syntyessään syntymämaata. Jos olisin voinut, niin tuskin olisin valinnut Mutta nuo kolme tutkijaa kertovat jotain, missä saattaa olla järkeäkin. Teemu Keskisarjan toteamus ”Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään muu Europan siirtomaavalta” ja lisäsi siihen vielä totuuden mukaisen esimerkin. Ilahduttavinta on, että nykyajan tutkijat ryhtyvät katsomaan asioita kirkkaiden lasien läpi eikä suodatettujen suojalasien kautta.. Se kummastuttaa vieläkin, kuinka suuri määrä suomalaisia lorottaa edelleenkin aamumurojensa päälle.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet