Sara Hildén nousi rahastajasta mesenaatiksi – ja keräsi siinä sivussa hulppean taidekokoelman

Reijo Palmu/Aamulehti/Arkisto
Sara Hildén nousi rahastajasta mesenaatiksi – ja keräsi siinä sivussa hulppean taidekokoelman

Professoriksi vuonna 1984 nimitetty Sara Hildén ei viihtynyt julkisuudessa, vaikka olikin näkyvä hahmo Tampereella ja Tampereen kulttuurielämässä.

Tuija SiltamäkiAamulehti

Sara Hildénin tarina köyhissä oloissa kasvaneesta tytöstä valtakunnan taide-elämän huipulle on niin inspiroiva, että siitä voisi tehdä Disney-elokuvan.

Hildén syntyi Tampereella vuonna 1905. Hän kasvoi isovanhempiensa luona Lempäälässä, mutta kun isoäiti kuoli, Hildén muutti Tampereelle ja alkoi ansaita itse oman elantonsa: ensin linja-auton rahastajana, sitten kotiapulaisena. 1920-luvun puolivälissä hän meni töihin pukuliikkeeseen ja jäi sille tielle.

Kunnes vuonna 1944 tapahtui käänne.

Sara Hildén tutustui eräällä kesälomallaan Yyterissä keramiikkataiteilija Rut Brykiin. Tuttavuus Brykin kanssa johdatti Hildénin suomalaiseen taide-elämään ja taidepiireihin. Hän tutustui muun muassa Birger Kaipiaiseen, Essi Renvalliin ja Eva Cederströmiin.

Juhannuksena 1945 Hildén tapasi taidemaalari Erik Enrothin (1917–1975).

Enroth valitteli juhannusjuhlissa työtilojen puutetta, ja Hildénillä sattui olemaan Tampereen kotitalonsa vintillä tilaa. Enroth muutti pensselinsä Hildénin luokse. He ystävystyivät, rakastuivat ja lopulta avioituivat. Hildén järjesti Enrothille puitteet taiteen tekemiseen. Vastineeksi hän halusi Enrothin taulut.

Avioliitto oli myrskyisä. Hildén teki töitä, Enroth maalasi ja joi.

Vuonna 1952 Hildén sai viimein perustettua oman muotiliikkeen ja hänestä tuli sodanjälkeisessä Suomessa tärkeä muotivaikuttaja. Hildén alkoi myös kerätä suomalaista taidekeramiikkaa eikä sallinut Enrothin teosten myyntiä. Hän halusi pitää ne itsellään.

1960-luvun alussa Hildén ja Enroth erosivat. Sekään ei ollut mikään tavallinen tylsän riitaisa ero, vaan kansallisesti merkittävä tapaus.

Sara Hildénin säätiö ja Erik Enroth kävivät nimittäin pitkän oikeudenkäynnin Enrothin töiden tekijänoikeuksista. Erossa kaikki Enrothin taulut – myös keskeneräiset – jäivät Hildénille. Oikeudenkäynti loi pohjan nykyiselle tekijänoikeuslainsäädännölle.

Liiton aikana Hildén aikoi tosissaan kerätä kotimaista ja ulkomaista maalaustaidetta. Vuonna 1962 Hildén perusti säätiön. Sen alkupääomaan kuului muun muassa 275 Erik Enrothin teosta ja viisi ulkomaalaista maalausta.

Loppu on niin sanotusti historiaa.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Vasemmanpuoleinen. Onkin hyvä kuva Sarasta! Oikeanpuoleisen olisi voinut nimetä jutussa, onhan kuvanveistäjä Laila Pullinen tunnetumpi kuin jopa Sara…

  • Nimetön

    Kumpi kuvan rouvista on Sara Hildén?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet