Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Sananlaskut sen paljastavat: Suomalaisten luonne ei ole muuttunut sadassa vuodessa yhtään

Sananlaskut paljastavat, että sisukkuus ja vaatimattomuus pysyvät hämmästyttävän sitkeästi kansanluonteessamme. Sekä 1800-luvun lopulta lainatut ilmaisut Juhani Aholta että 2000-luvulla kirjallisuudesta tarttuneet sanonnat piirtävät kuvaa jäyhästä, luonnonläheisestä mielenmaisemasta. Kulttuurimme mahtisanoja peraavat Tuula Uusi-Hallila ja Anne Helttunen tuoreessa kirjassaan Sitaattien Salat (SKS). Puhekielessämme elää lausahduksia Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä 1800-luvulta. Yhä vielä poliitikko saattaa viitata impivaaralaisuuteen puhuessaan eristäytyneisyydestä. Kiven kirjassa Impivaara oli metsäseutu, jonne Jukolan pojat pakenivat yhteiskunnan vaatimuksia. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (1870). Ruisrääkän ihana narina Toinen suomalaisten sielujen rakas tulkki on Eino Leino . Hän tiivisti jo vuonna 1905 säkeisiinsä suurimman luontokokemuksemme runossaan Nocturne . ”Ruislinnun laulu korvissani”. Kuka ei olisi kuullut tuota aloitusta? Ruisrääkän nariseva ääni vanamoiden tuoksuisessa kesäyössä tuntuu olevan yhä se kaikkein suomalaisin onnen kokemus. Leinon säkeisiin mahtuu kuva koko pohjoisesta kesästämme, vaikka Leino on yhdistänyt samaan kuvaelmaan eri vuodenaikojen tapahtumat: heinäkuulle saakka kuuluvan ruisrääkän laulun ja loppukesän täysikuun tähkäpäiden yllä. Eino Leinon runo Nocturne Talviyö -kokoelmasta (1905). Niin tuttu on myös Leinon säe ”Kell´onni on, se onnen kätkeköön”. Liika onnellisuus tai sen näyttäminen eivät todellakaan sovi suomalaiselle. Kaikki me tiedämme, että kukaan ei ole oman onnensa seppä ja että kateus vie kalatkin vedestä. Eino Leinon Laulu onnesta -runo, Hiihtäjän virsiä -kokoelma (1900). Kun tulee kyse ministerin rahkeista hoitaa valtion asioita tai entisen huippu-urheilijan laulajan urasta, pääsee suomalaisten suusta helposti: ”Kalliit on laulujen lunnaat”. Leinon runosäe on elänyt omaa elämäänsä ja irronnut alkuperäisestä merkityksestään. Runo kertoo luovan taiteilijan, runoilijan uhrauksista taiteensa vuoksi. Säe Eino Leinon runosta Elegia , Halla -kokoelma (1908). Nopola jäi puheeseen 2000-luvulla suomalaiset ovat omineet sanoja Sinikka Nopolan hämäläismurteesta. Nopolan vaatimattomuutta ja häpeän välttelyä kuvaavat ilmaisut sopivat suuhun joka puolella maata. Epäonnistumista ei voida, eikä haluta näyttää. ”Ei tehrä tästä ny numeroo.” Nopolan kirjassa nainen miettii, miten kuvaisi miesvainajaansa hautaustoimiston miehille juuri oikealla sävyllä. Mä rupesin miättiin, että kuinkahan mä nostan Rampen roviilia. Sen pitäis olla joku semmonen piäni ele, emmää mitään puheita rupeis pitään. Mää kyttäsin autossa oikeeta tilaisuutta. Sitten mää näytin niille Laukontorin tianoilla yhtä rakennusta ja sanoin: ” Ei tehrä tästä ny numeroo, mutta tossa virmassa hän oli myyntipäällikkönä.” Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo (2003). Tuomas Kyrön 80-vuotias nihkeä mieshahmo kotiutui nopeasti osaksi suomalaista mielenmaisemaa. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin”-lauseen ymmärtää meillä jokainen. Halailu, ystävänpäiväkortit ja kaikenlainen lipevyys ovat yhä monelle suomalaiselle vastenmielisiä ilmiöitä. Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja-kuunnelmat ja kirjat (2010).