Rosa Meriläinen: ”Jotain on pielessä, kun uskomattoman kauniit nuoret naiset vihaavat ruumistaan”

Jussi SaarinenAamulehti

Omasta ruumiista on tullut naisen vihollinen. Kroppaa pitää rääkätä, muovata ja survoa photoshopattuun muottiin. Muuten ei kelpaa.

Ja se on niin väärin, ajattelee kirjailija Rosa Meriläinen.

- Jotain on pielessä, kun uskomattoman kauniit nuoret naiset vihaavat ruumistaan ja oksentavat sen sijaan, että harrastaisivat seksiä.

Meriläisen mukaan tämä kroppaviha näkyy kaikkialla: syömishäiriöissä, laihduttamisessa, pakkomielteisessä ruokavalion tarkkailussa ja proteiinihifistelyssä.

- Maailmassa pitäisi antaa vähemmän tilaa ajatukselle, että miltä näytän tuon toisen silmissä, Meriläinen vaatii.

- Annetaan mieluummin tilaa muille aisteille, ilolle ja hämmästelylle!

Arvottava katse

Meriläisen mielestä aikamme suurimpia ongelmia on seksuaalisesti arvottava katse.

Se kyylää meitä netissä, televisiossa, kuntosaleilla ja kaduilla.

Siksi tamperelaiskirjailijan uudessa Osteri -romaanissaan ei kuvailla lainkaan päähenkilön ulkonäköä, vaikka seksi onkin kirjassa vahvasti läsnä.

Osteri keskittyy makuihin, hajuihin, ääniin ja kosketukseen, henkilöhahmojen päänsisäisiin tuntemuksiin.

Romaani kertoo teinityttö Victorian seksuaalisesta heräämisestä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Tarinan rinnalla kulkee historiallinen juonne, kertomus Ruotsin kuningatar Victorian ja lääkäri Axel Munthen romanttisesta suhteesta.

Mitä yli sadan vuoden takainen tarina paljastaa omasta ajastamme?

- Osteri on romaani ajasta, jolloin nainen oli vähemmän vapaa kuin nyt. Silti pystyin kuvittelemaan naisen, joka on vapaa nauttimaan omasta ruumiistaan.

Köyhyys rajoittaa

Meriläisen tuoreessa romaanissa ei ole kysymys pelkästä sukupuolesta, vaan myös naisen yhteiskunnallisesta asemasta.

Osteri näyttää yli sadan vuoden takaisen naisen kolmesta näkökulmasta: aatelisen kuningattaren, porvarityttö Victorian ja työväenluokkaisen hysteriapotilaan.

Meriläisen unelmamaailmassa kaikki saisivat nauttia vapaasti omasta kehostaan.

Vapautta kuitenkin rajoittaa ennen kaikkea pelko ja köyhyys.

Eikä tämä ongelma ole keskuudestamme mihinkään poistunut.

Meriläinen muistuttaa Unicefin raportista, jonka mukaan maailmassa on 200 miljoonaa naista ja lasta, joiden sukupuolielimet on silvottu.

Aikamme hysteria

Osterissa nuori Victoria päätyy töihin hysteerikkojen hoitolaan. Siellä kalloon taotaan ajatus, että tytön halu on sairasta.

Mikä on oman aikamme hysteria?

- Ehkä se on tunnollisten naisten selittämätön paha olo. Se, että ahdistaa, vaikka kaikki on hyvin. Ei siihen ole olemassa minkäänlaista diagnoosia. Uskon monen naisen tunnistavan tämän.

Entä mikä siihen voisi auttaa?

- Yksi lääke on juuri sen ajattelun muutos, että ruumis ei ole vihollinen, vaan osa itseä. Se ei ole kuritettava, koulittava ja muokattava.

- Naiset olisivat iloisempia, jos he muokkaisivat yhteiskuntaa eivätkä omaa persettään.

Meriläiselle Osteri on myös sooloseksin ylistys.

- Terapiamuotona masturbointi voisi auttaa. Itsensä rakasteleminen opettaa itsensä rakastamista.

Rosa Meriläinen kertoo videolla, miksi on tärkeää kirjoittaa kirja sooloseksin ylistykseksi:

 

Älä tuijota peiliä!

Osterin tärkein tematiikka avautui kirjailijalle itselleen vasta kirjoittamisen mukana.

Vielä muutama vuosi sitten Meriläinen oli himojumppaaja. Treenikassi nousi olalle lähestulkoon päivittäin.

Samalla pintaan alkoi nousta itsevihaisia tuntemuksia.

- Olin jäätävässä tikissä, ja silti katsoin itseäni peilistä, että hyi kun mä olen ruma.

Meriläinen kirjoitti Osteria yli viisi vuotta. Kirjoitusprosessin aikana hän oppi suhtautumaan armollisemmin omaan kehoonsa.

Treenaaminen väheni, oma olo koheni.

- Jatkuva peiliin tuijoittelu ei tee kenellekään hyvää. Nykyään olen tyystin lopettanut itseni rääkkäämisen ja teen asioita, joihin ei liity peilejä.

- Esimerkiksi uimahalli on juuri siksi hyvä paikka, kertoo uimahyppyä harrastava Meriläinen.

Rosa Meriläinen

Tamperelainen 40-vuotias kirjailija, kolumnisti, ex-poliitikko ja feministi.

Omien sanojensa mukaan hän on ammattikehtaaja ja nainen ilman rajoja.

Harrastaa uimahyppyä.

Aloitti kirjailijuudesta haaveilemisen jo lapsena. Ensimmäinen ”kirja” nimeltä Hattu syntyi 8-vuotiaana.

Hattu-nimeä kantaa myös tohtori Saara Särmän, toimittaja Johanna Vehkoon ja Meriläisen feministinen ajatushautomo.

Meriläisen ura kirjailijana käynnistyi teoksella Nollasta ykköseksi (2007). Hän kirjoitti sen nykyisen miehensä Simo Frangénin kanssa.

Esikoisromaani Nainen punainen ilmestyi vuonna 2012.

Toinen romaani Osteri ilmestyi toukokuussa 2016.

On kirjoittanut myös monta tietokirjaa, kuten Valtio (2010), Hyvät miehet ja herrat! (2011) sekä Feministin käsikirjan (2009) yhdessä Liisa Huhdan kanssa.

Julkaisee syksyllä teoksen Anna mennä. Opas hauskempaan elämään yhdessä Saara Särmän kanssa.


Lue myös nämä


Kommentit (47)

  • Ali

    Tää on kyl ihan kun jostain kummeli-sketsistä

  • Äiti

    Onko seksi lääke joka asiaan? Itsetunto kasvaa ihan muilla asioilla ja sitten siitä seksistkin nauttii.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet