Kirjat

Rockista ja Tekniikan maailmastakin voi kirjoittaa oivaltavasti: Sininen tango paneutuu populaarikulttuurin historiaan konstailemattoman tyylikkäästi

Kirja-arvio: Tommi Uschanovin monipuolinen kirjallinen tuotanto liikkuu yhteiskuntahistoriasta populaarikulttuuriin. Miksi? Koska kaikki liittyy kaikkeen.

Liisa Takala
Rockista ja Tekniikan maailmastakin voi kirjoittaa oivaltavasti: Sininen tango paneutuu populaarikulttuurin historiaan konstailemattoman tyylikkäästi

Tietokirjailija ja kääntäjä Tommi Uschanovin populaartikulttuuria käsittelevä esseekirja Sininen tango on riemastuttavaa luettavaa.

Ville Hänninen

C. Wright Millsin klassikkoteos Sosiologinen mielikuvitus on elämäni inspiroivimpia kirjoja. Siinä tutkija Mills (1916–1962) kertoo työnsä perustasta ja kuvaa tapoja, joilla tutkimusta voi herätellä. Ajatusleikeillä kuten muuttamalla esimerkiksi asioiden mittakaavaa. Muutenkin Mills korostaa mielen vapautta ja kekseliäisyyttä.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tätä tapahtuu hyvin harvoin. Ajattelu on luutunutta. Vahvistamme mielellämme omaa maailmankuvaamme, turvaudumme stereotypioihin ja jopa valehtelemme itsellemme, jottemme joutuisi kohtaamaan argumenttien ristiriitaisuutta tai asioiden mutkikkuutta.

Pidän Tommi Uschanovin kolumneista ja kirjoista, koska ne eivät määritä itseään jo kustantamon myyntilauseissa. Teosten rakenne ei paljasta sisältöä, eikä selailukaan auta paljoa.

Tyyli on klassinen, konstailemattoman hienostunut. Uschanov pohjaa tekstinsä rauhalliseen argumentointiin ja tuo johtopäätöksiä esiin vähän kerrassaan. Pitää vaivautua ihan lukemaan.

Esseitä ajatuksista

Sininen tango eroaa Uschanovin aiemmista teoksista siten, että se on esseekokoelma, ei yhtenäinen pitkä kokonaisuus. Uschanov ei myöskään pyri yhdistämään esseitä toisiinsa millään lailla. Tämän vuoksi kirja on väkisinkin hajanainen ja epätasainen, mutta toisaalta oma ääni ja ajatukset riittävät mainiosti.

Jonkinlaisena yhdistävänä säikeenä voi toki pitää Uschanovin historiakäsitystä, jossa ”nykyhetki ja menneisyys ovat päällekkäin”, mutta eivät ensin mainitun ehdoilla.

Sininen tango käsittelee muun muassa musiikkia, elokuvaa, valokuvaa ja niiden tuottamisen ja harrastamisen historiaa.

Lähtökohtana on pyrkimys ajan olosuhteiden havainnointiin, ei jälkiviisauteen. Samalla lailla kuin Hätä on tarpeen: Kulttuuripessimismin nousu 1965–2015 (2015) tarkasteli 1960-luvun Yhdysvaltojen poliittista ilmapiiriä yllättävistä näkökulmista, myös Sinisessä tangossa on samanlaisia vinkkelin vaihtoja ja historiallisten samanaikaisuuksien osoittamista.

Beatlesista Tekniikan maailmaan

Esimerkiksi Beatles-yhtyeen suosio ja tuotanto asettuu erilaiseen kontekstiin, kun John Lennonia ja kumppaneita tarkastellaan heitä edeltänyttä viihdemusiikkia vasten – eikä myöhemmin tuotetun rockhistoriasuotimen lävitse.

Kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta kirjan nimiesseen huomiot sodanjälkeisen lauluttoman viihdemusiikin ja beatleaanisen popin yhteyksistä tuntuvat pikemminkin tuoreilta.

Esseet esimerkiksi Juhani Mustosen kirjallisesta tuotannosta ja Tekniikan maailma -lehden lukemisesta vaikuttavat jopa huomattavasti varsinaisia alkuteoksia kiinnostavammalta. Se johtuu läpi paistavasta älyllisestä uteliaisuudesta, jossa kaikki liittyy kaikkeen.

Tommi Uschanov: Sininen tango – esseitä populaarikulttuurista ja historiasta ★★★★

166 sivua. Teos, 2017.

Teos

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio