Teatteri

Reidar Palmgrenilla on ihmeellinen tosielämän yhteys näyttelemäänsä hahmoon: "Olinkin jo ihmetellyt, miksi tuntuu niin luontevalta ja hyvältä"

Anni Kytömäen Finlandia-ehdokkaana ollut ja Tulenkantaja-palkittu Kultarinta-romaani muuttuu näytelmäksi Porin teatterissa.

Kari Mankonen
Reidar Palmgrenilla on ihmeellinen tosielämän yhteys näyttelemäänsä hahmoon: "Olinkin jo ihmetellyt, miksi tuntuu niin luontevalta ja hyvältä"

Reidar Palmgren esittää melkein itseään Porin teatterin Kultarinnassa.

Matti KuuselaAamulehti

Olisiko tässä jo vähän johdatusta? Reidar Palmgren ja Anni Kytömäki tapaavat ensimmäisen kerran Ylöjärven kirjastossa vuonna 2004.

Palmgren on tullut kertomaan palkitusta esikoisromaanistaan Jalat edellä ja ajautuu sanaharkkaan yhden kuulijan kanssa.

Tämä syyttää Palmgrenia viherpiiperryksestä. Luontoaktivisti Kytömäki ilahtuu Palmgrenin viisaista ja rohkeista vastauksista ja menee esityksen jälkeen ujosti kuuluisan kirjailijan juttusille.

Samalla hän pyytää tätä mukaan Ikimetsän ystävien hallitukseen.

Palmgren suostuu. Tästä rohkaistuneena Kytömäki näyttää tälle myöhemmin omia kaunokirjallisia tekstejään, jotka on kaikilta salassa kirjoittanut.

Palmgren lukee, rohkaisee jatkamaan.

Ja Anni Kytömäki jatkaa, syntyy henkeäsalpaava romaani Kultarinta, joka on vuonna 2014 Finlandia-ehdokas ja saa Tulenkantaja-palkinnon.

Peukaloinen latinaksi

Ja nyt olemme tässä. Eletään marraskuuta 2017, käynnissä ovat Kultarinnan ensimmäiset harjoitukset.

Palmgren seisoo Porin teatterin näyttämöllä ja yrittää muistaa, mikä onkaan peukaloisen latinankielinen nimi.

–Troglodytes troglodytes.

Kari Mankonen
Reidar Palmgren kertoo, että hän nauttii yhä suunnattomasti siitä, kun saa olla näyttämöllä.

Reidar Palmgren kertoo, että hän nauttii yhä suunnattomasti siitä, kun saa olla näyttämöllä.

Oikein meni. Porin teatterin Kultarinta-esityksessä lintututkija Erikiä esittävälle Palmgrenille on hyötyä omasta luontoharrastuksesta.

Harjoiteltavassa kohtauksessa Erik on ystävänsä kanssa kiikaroimassa lintuja.

Ohjaaja Maiju Sallas joutuu muistuttamaan, että nyt ollaan ulkona.

–Tuntekaa tuuli. Se näkyy hiuksissa, tuntuu hengityksessä. Ja te olette juuri pyöräilleet, ehkä kilpaa. Senkin täytyy tuntua jäsenissä, hän opastaa.

Haukka ja tyttö

Ja taas otetaan uudestaan. Palmgren heittää pyörän sivuun, nojaa polviinsa, ottaa kiikarit repusta, alkaa tuijottaa taivaalle, huumaantuu näystä.

–Haukka! Falco subbuteo!

Totisesti! Nuolihaukka liitää taivaalla ja katoaa metsän taakse. Siis perään.

Mitä sitten tapahtuu? Eihän sitä arvaa: Erik löytää linnun, mutta myös tytön. Ja rakastuu.

Mutta ei siitä enempää, menkää ihmeessä katsomaan. Kultarinta tulee ensi-iltaan 17. tammikuuta Porin teatterin päänäyttämöllä.

Kari Mankonen
Erik on tavannut suuren rakkautensa Lidian. Reidar Palmgren ja Mirva Tolppanen surevat kuollutta nuolihaukkaa, jota harjoituksissa esittää pyyheliinakäärö.

Erik on tavannut suuren rakkautensa Lidian. Reidar Palmgren ja Mirva Tolppanen surevat kuollutta nuolihaukkaa, jota harjoituksissa esittää pyyheliinakäärö.

Alunperin tarkoitus oli esittää sitä pienellä näyttämöllä, suurelle oli suunniteltu keväistä kiekkohuumaa. Toisin kävi. Lätkäkomedia Hockey Night keräsi niin pieniä yleisömääriä, että teatterissa päätettiin äkkikuolemasta.

Ja niin Kultarinta nousee koko kevään ajan Porin paraatipaikalle.

Mutta vaikuttaako se esitykseen? Tuleeko siitä nyt viihdyttävämpi, yleisöä kosiskelevampi?

Palmgren katsoo kysyjää paheksuen.

–Ikinä ei pidä pyrkiä miellyttämään katsojia, se on pahin mahdollinen virhe. Me teemme juuri sellaisen esityksen, mikä meistä tuntuu hyvältä, parhaalta, Palmgren sanoo.

Melkein kuin Erik

Juttelemme harjoitusten tauolla lämpiössä. Palmgren haukkaa banaania, kertoo, miten hänestä tuli Erik.

–Maiju soitti minulle kesällä ja kysyi mukaan. Olemme tehneet yhdessä paljon töitä, tiesin että hänen kanssaan meillä synkkaa yhteen. Meillä on samanlainen näkemys ja tapa analysoida, Palmgren sanoo.

–En epäröinyt hetkeäkään lähteä mukaan.

Kari Mankonen
Reidar Palmgren ja Teemu Koskinen tarkastelevat maailmaa kiikarien läpi. Kultarinnan ensi-ilta on vajaan parin viikon päästä.

Reidar Palmgren ja Teemu Koskinen tarkastelevat maailmaa kiikarien läpi. Kultarinnan ensi-ilta on vajaan parin viikon päästä.

Kolmikon yhteistyön alkaessa löytyy uusia ihmeellisiä polkuja.

–Anni kertoi, että Erikin esikuva on Rolf Palmgren, isosetäni. Olinkin jo ihmetellyt, miksi tuntuu niin luontevalta ja hyvältä ruveta Erikiksi. Meillähän on samat geenitkin, Palmgren hymyilee.

–Erik on monella tavalla kaltaiseni. Väistävä, passiivinen, ei mitenkään sosiaalisesti taitava ihminen. Ehkä väistäminen on se oikea sana, Palmgren miettii.

–Joka tapauksessa: olen oikein mielelläni Erik.

Ornitologi ja alkoholisti

Rolf Palmgren oli ornitologi ja Korkeasaaren ensimmäinen intendentti. Hänen ajatuksensa oli siirtää karhut pois häkeistä – näin syntyi vapauttava Karhulinna.

Rolf Palmgren oli siis myös idealisti. Ja lopulta alkoholisti, joka vietti loppuvuotensa köyhänä, yksinäisenä ja murtuneena.

Myös Erik on kirjassa sortua alkoholiin.

–Tiedän kyllä täsmälleen, mistä siinä on kysymys. Olen seurannut läheltä alkoholin aikaan saamaa kärsimystä, Palmgren sanoo.

–Näyttämöllä pitää olla hyvin tarkkana. Kirjassa alkoholistin voi rakentaa vaivihkaa, hitaasti. Mutta jo se että nostaa näyttämöllä kossupullon huulilleen on hyvin vahva kuva. Katsoja ei pääse siitä enää irti. Juoppo se on.

Reidar Palmgren on varmasti paras ihminen miettimään, miten eri tavalla kirjaa ja teatteriesitystä rakennetaan – vuonna 1993 teatteritaiteen maisteriksi valmistunut mies on myös palkittu kirjailija.

Parta pois?

Kultarinnassa miehen monipuolisille kyvyille on rutkasti käyttöä.

Erik on näytelmän alussa seitsemänvuotias ja lähentelee jo lopussa keski-ikää.

Miten illuusio luodaan?

–Vaikka näin, Palmgren sanoo ja käärii housunlahkeet ylös.

–Lasken puntteja alaspäin sitä mukaa, kun Erik vanhenee.

Hän näyttää, miten se vaikuttaa. Ja totisesti; polvihousut tekevät hänestä hetkessä pikkupojan.

Entä parta? Kai ajat sen sentään pois?

–En ole vielä päättänyt. Mutta ei kai se enää uskottavuutta vie. Tuskin kukaan muutenkaan uskoo, että harmaantunut 178-senttinen mies on ekalla luokalla, Palmgren sanoo.

Ensin näyttelijä

Mutta kumpi olet ensisijaisesti, kirjailija vai näyttelijä?

Palmgren huokaa syvään.

–Tuota kysytään minulta usein. Useimmiten vastaan: näyttelijä. Olin sitä ensin, sitä kautta olen oppinut dramaturgian. Ja nautin yhä ihan helvetisti, kun saan olla näyttämöllä, hän myöntää.

Sen näkee myös Porin harjoituksissa. Palmgren on näyttämöllä täysin oma itsensä. Samalla hän on kuitenkin valpas, analyyttinen, keskeyttää kohteliaasti, kysyy ohjaajalta "eikö tämän voisi tehdä näin?"

Ohjaajan vikaa?

Palmgren saa usein ajatuksensa läpi.

Kuten kohtauksessa, jossa Erikin ja hänen ystävänsä ajatukset ja tiet alkavat erota: ystävä haluaa mukaan politiikkaan, Erik metsään.

–Jos minä tuijotan peukaloista samalla kun hän huitoo käsillään ja tähyää maailmalle, ehdottaa Palmgren yksinkertaista, mutta tehokasta kuvaa.

Eiköhän siihen päädytä.

–Kaikkien ohjaajien kanssa näin ei voi toimia, mutta Maijun kanssa homma sujuu loistavasti. Tiedän minä myös, milloin pitää olla hiljaa, hän sanoo.

–Ja loppujen lopuksi: onhan minulla kohta 30 vuoden kokemus näyttämöltä. Kai siltä pohjalta pitääkin jo olla näkemystä vaikka muille jakaa?

"En ole alfauros"

Eikö tuolla kokemuksella voisi jo kokeilla itse sitä. Ohjaamista?

–Pois se minusta, Palmgren vastaa melkein kiivaasti.

–En ole sellainen alfauros, jollainen ohjaajan pitää olla. Olen hyvä kakkosmies, Palmgren sanoo melkein tosissaan.

–Luulen, että se on myös temperamenttikysymys.

Ohjaaminen ei siis kiinnosta. Mutta miltä kuulosta näytelmän kirjoittaminen?

Nyt Palmgren jo lämpenee. –Olen minä kirjoittanutkin, viimeksi Raumalle yhdessä Tapio Liinojan kanssa näytelmän Rakastunut Ryti.

Entä milloin Tampereen teattereissa nähdään Reidar Palmgrenin kirjoittama näytelmä?

–Heti, kun joku älyää kysyä, Palmgren lupaa.

Jo sitä ennen hänellä on ehdotus Tampereelle:

–Ottakaa ihmeessä Kultarinta ohjelmistoon. Siitä löytyy vaikka mitä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio