Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ratikkatyömaa ajaa Hämeensillan kuuluisat patsaatkin evakkoon – yksi painaa auton verran

Tampereen Hämeensillan kansallismaisemaa vartioivat patsaat nostetaan ratikkaremontin tieltä turvaan jo tämän vuoden lopulla. Rakennuttamispäällikkö Petri Kantola kertoo, että tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä tiedossa. Patsaat siirretään hyvissä ajoin keväällä alkavan remontin tieltä. Hämeensillan patsaat ovat poissa sillalta noin kaksi vuotta. Hämeensillan korjausten pitäisi valmistua loka-marraskuuksi 2019. Yli nelimetristen pronssipatsaiden siirto ei tule olemaan pikkujuttu. Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen kertoo, että veistosten painoa on melko mahdotonta arvioida. - Yhden patsaan paino on ehkä henkilöauton luokkaa. Tarvitsemme nostokaluston, jolla patsaat saadaan jalustaltaan ylös. Sitten ne varmaankin tuetaan makuuasentoon auton lavalle. Taidemuseo aikoo huoltaa patsaat siltaremontin aikana. Ne ovat nykyarvioiden mukaan melko hyvässä kunnossa. Veistoskonservaattori tekee arvion, millaista huoltoa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen luomat hahmot tarvitsevat. Ainakin ne pääsevät perusteelliseen puhdistukseen. Konservaattori arvioi, voidaanko veistokset puhdistaa sisätiloissa, vai rakennetaanko huoltoa varten iso teltta. Taidemuseolla ei ole tällä hetkellä vakituista veistoskonservaattoria. Huoltotyö ostetaan asiantuntijalta. Suominen arvioi, että patsaiden patinointia ei ehkä kannata poistaa, vaan pintapuhdistus saattaa riittää. - Patsaiden väri saattaa vähän tasoittua tämänhetkisestä, mutta ulkoasu pysyy hyvin entisenlaisena. Kaupunkilaiset ovat pohtineet, nostetaanko patsaat takaisin nykyistä korkeammille jalustoille. Sitkeä tamperelainen tieto kertoo, että Aaltonen olisi tarkoittanut ne nykyistä ylemmäs ja muotoillut patsaille siksi suuret päät. Alhaalta patsaita katsoessa hahmo näyttäisi silloin mahdollisimman sopusuhtaiselta. Taidemuseo ei ole löytänyt pitävää dokumenttia tämän tiedon todisteeksi. Jalustan uutta korkeutta on Suomisen mukaan siksi vaikea arvioida. - Patsaista on nykyisine, vaikka sitten vääränkokoisine jalustoineen, muodostunut uusi normi kansallismaisemaan. Pitääkö ja voiko sitä muuttaa? Patsaat tulivat sillalle laveteilla Vuonna 1929 miehet kärräsivät Aaltosen patsaat sillalle laveteilla. Patsaat nostettiin pystyyn pehmustettuina telineiden ja vinssin avulla. Tämän voi katsoa Ylen Elävän arkiston videosta, johon on tallennettu Tampereen tunnelmia vuonna 1929. Wäinö Aaltosen patsaita pystytetään sillalle kohdassa 1.39. Tunnelmia Tampereella vuonna 1929: Patsaat nousivat nykypaikoilleen 26.9.1929. Syyskuisen Kuru -laivan haaksirikon vuoksi juhlallisuuksia ei järjestetty. Paria päivää myöhemmin varat patsaisiin lahjoittanut kauppaneuvos Rafael Haarla kirjoitti veistosten näyttävän aika onnistuneilta, vaikka ne eivät täysin vastanneetkaan hänen makuaan. ”En sittenkään voi päästä ajatuksesta, että tarkoitus olisi selvempi ollut, jos veistokset olisi muovailtu aikakauttansa kuvaaviin pukuihin. Että Pirkkalaisvallan symboolit ovat nyt joka tapauksessa paikallaan, siitä olen iloinen.” Haarlan kommentti löytyy Tampereen kaupungin patsaat.fi-sivulta. Patsaissa näkyy kansallisen itsetunnon nousu Tammerkosken ylittävä silta patsaineen on ollut keskeinen osa Tampereen ydinkeskustan maisemaa lähes 90 vuotta. Silta ja sen Pirkkalaisveistokset ovat esiintyneet myös postimerkissä. Patsaat esittivät 1200–1500 -luvuilla vaikuttaneen pirkkalaisliikkeen sankarillisena myyttinä, kertoo kaupungin patsaat.fi . Pirkkalaiset tekivät kauppa- ja eräretkiä pohjoiseen ja verottivat Ruotsi-Suomen kuninkaan valtuuttamina lappalaisia. Aaltosen patsaat kertovat nousevan kansallisen itsetunnosta ja rodullisen ihannekuvan korostamisesta sekä vapaan talonpoikaisuuden ihailusta. Runollisen neidon muodot uhkuvat elinvoimaa ja mieshahmot ovat lihaksikkaita atleetteja. Tiukan aikataulun vuoksi Aaltonen ehti syventyä kunnolla vain Suomen neitoon ja Eränkävijään . Kauppias ja Veronkantaja jäivät tavallaan keskeneräisiksi. Suomen neito on ollut esillä Zürichissä vuonna 1931 ja puutarhanäyttelyssä Essenissä vuonna 1965. New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939 teos oli mukana kipsiversiona, pieni kantele ylös kohotetussa kädessään. Suomen neito ja Eränkävijä juhlivat kiekkoa ja pianokilpailuja Tamperelaisille Aaltosen patsaat ovat rakas osa kaupungin sydäntä. Ne ovat saaneet ylleen kaikenlaisia koristeita ja asuja kaupungin tapahtumissa. Suomen neidon lakitus on kuulunut 1970-luvun alusta lähtien teekkarien vappuperinteisiin. Viimeksi veistokset on puettu Tampereen pianokilpailun paitoihin. Yleisemmin patsaiden koristelua innoittavat kaupungin urheilutapahtumat, etenkin jääkiekko: Hämeensilta on kunnostettu vuonna 1997. Sillan pituus on 68 metriä ja leveys 29 metriä. Korjaus: juttuun korjattu 5.5.2017 kello 13.10 tieto patsaiden siirron ajankohdasta. Suomen neito, Eränkävijä, Veronkantaja ja Kauppias asetettiin paikoilleen 26. syyskuuta 1929. Patsaat veisti Wäinö Aaltonen vuosina 1927–29. Materiaalina pronssi, korkeus noin 450 senttiä. Rahat teoksia varten lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla. Patsaiden aiheena ovat 1200–1500-lukujen pirkkalaiset, mutta niiden tyyli korostaa valmistumisensa aikakauden kansallisen itsetunnon nousua ja atleettisia ihanteita. Aiheidean laati Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne. Teokset tilattiin ilman kilpailua suoraan kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta. Ne sijoitettiin E.R.Erikssonin suunnittelemalle uudelle Hämeensillalle, joka valmistui syksyllä 1929. Teokset valmistuivat ajallaan kaupungin 150-vuotisjuhliin. Syyskuisen Kuru-laivan haaksirikon vuoksi varsinaisia juhlallisuuksia ei järjestetty.