Jussi Niemi

Kuten huomasitte, ensimmäinen puoli oli taidetta ja nyt… seuraa viihdettä, Verneri Pohjola murjoi keikkansa toisen puoliajan aluksi.

TTT:n täysi sali ablodeerasi innokkaasti, vaikka varmaan arvasi ilmoituksen vitsiksi. Ohjelmassa kun oli uunituore Pekka -albumi, jolla trumpetisti ensi kertaa levyllä esittää vain edesmenneen isänsä, proge-hirmu Pekka Pohjolan sävellyksiä. Taiteella siis mentiin loppukin, mutta kyllä me kaikki viihdyimme vallan erinomaisesti.

Se ilmeni lopun vuolaassa seisaaltaan hurraamisessa kiistattomasti. Bändi palasikin encorelle, vaikka levy oli jo soitettu läpi eikä yhtään lisänumeroa ollut hihassa. Verneri kysyi, mikä piisi uusitaan. Huudetuista ehdokkaista hän valitsi Ensimmäisen aamun, jonka skandinaavisen fanfaariteeman hän sitten soitti eri soundilla kuin ensimmäisellä kerralla.

Kappaleita ei soitettu levyn järjestyksessä, vaikka Nipistyksen riehakkaan zappamaiseen etunojariffittelyyn päättynyt keikka alkoi melkoisesti 1970-luvun Miles Davisista muistuttaneella Kätkävaaran lohikäärmeellä. Hän muuten on pitkään Tampereellakin vaikuttanut rumpaliässä Ippe Kätkä.

Miles-klangi ei jäänyt pelkästään avaukseen, vaan tuoksahti ajoittain myöhemminkin, mikä itselleni sopi loistavasti.

Verneri puhui haastattelussa halustaan käyttää enemmän elektroniikkaa ja lunasti lupauksensa komeasti Inke ja mä –kappaleen introssa, jossa hän monisti utuista trumpettiaan potenssiin viisi ja improvisoi sitten itsensä kanssa muun bändin vaietessa. Vernerin luonteesta ja näkemyksestä kertoo paljon se, että kun hän piipahtaa Milesilla kylässä tai maalailee efekteillä Nils-Petter Molvaerin tapaan, tylsä matkiminen ei edes käy mielessä. Kaikki on täysin sisäistettyä.

Hienoja hetkiä tuli kuin turkin hihasta, sekä yksilö- että kollektiivisella tasolla. Yksi edellisistä oli Mika Kallio sensuelli nuijaintro Sekoilu seestyy –sävelmään. Saman piisin upeassa bassosoolossa Antti Lötjönen mukaili Pekan Try to Rememberin melodiaa.

Tuomo Prättälä kunnostautui useilla Fender Rhodes –sooloilla ja elektronitrippailulla, yksin ja yhdessä Vernerin kanssa. Teemu Viinikainen painotti rakenteita ja terästi komppeja. Kitaran sointi oli usein niin lähellä Rhodesia, että ne kuuli yhtenäisenä kudelmana.

Korjaus 20.5. kello 13.03: Korjattu jutusta nimivirhe, Mika Kallion sukunimi oli jutussa aiemmin virheellisesti Vainio.

Verneri Pohjola ★★★★

TTT-klubilla 18.5.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet