Kirjat

"Otetaan yksi talo ja laitetaan sinne erilaisia perheitä" – Loistavallakaan idealla ei ole tekijänoikeussuojaa

"Otetaan yksi talo ja laitetaan sinne erilaisia perheitä" – Loistavallakaan idealla ei ole tekijänoikeussuojaa

Kolumni: Luova teollisuus on äärimmäisen kova ja kilpailtu ala, myös söpöksi koetun lastenkirjallisuuden kohdalla. Parhaimmillaan nyt jaettu lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto hyödyttää sekä Sanna Manderia että Jenni Erkintaloa ja Reka Kiralya.

Nina Lehtinen

Tänä vuonna Finlandia-karkeloissa kävi näin. Sekä kirjoja ostava lukeva yleisö että kirjakauppa kiittävät.

Suuret menestyvät kustantamot WSOY ja Otava jätettiin palkinnoitta, mutta kovin kokeellistakaan ei valittu.

Pienet vireät kustantamot Teos ja Siltala saavat nyt juhlia – ja aivan ansaitusti. Molempien kustannusohjelmassa oli tänä vuonna sekä riskinottoa että innostusta. Juha Hurmeen Niemi ja Riitta Kylänpään Pentti Linkolan elämäkerta aiheuttivat spontaania porinaa jo ennen ehdokkaiden nimeämistä.

Eniten jälkipuheita tänä vuonna syntyy lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandiasta, joka meni juuri sille kirjalle, josta Etana Editions on jättänyt lausuntopyynnön tekijänoikeusneuvostolle.

Plagioiko Sanna Manderin kuvakirja Avain hukassa (S&S, 2017) Jenni Erkintalon ja Reka Kiralyn kirjaa Talo kulman takana (Etana Editions, 2016)?

Kysymys plagioinnista saa kulttuuritoimittajan tavallisesti huokaamaan raskaasti.

Nykykirjallisuus ja -kulttuuri viittaa, lainaa, ottaa vaikutteita, tekee pastisseja ja parodioi. Se on itse asiassa ollut yksi nykykirjallisuuden johtavista ideoista jo pitkään. Tyylikkäät lainaukset on koettu kunnianosoituksena lainattavalle teokselle.

Miten määritellään raja plagiointiin?

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivan tekijänoikeusneuvoston valmistelevan sihteerin Perttu Virtasen mukaan neuvosto tekee joka vuosi lausuntoja myös kaunokirjallisuudesta. Sitä työllistävät myös mattomallit, taideteokset aikakauslehtien kuvituksissa ja maalausten parodiointi.

Neuvoston lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta merkitystä niillä on.

Kun neuvosto vuosi sitten päätti, että Raija Orasen Aurora-romaanissa olisi pitänyt olla lähdemaininta Katri Lehdon teokseen Kytäjän kreivitär; Marie Linderin elämä (1985), Teos-kustantamo pyysi anteeksi, veti kirjan pois myynnistä ja ilmoitti liittävänsä tuleviin painoksiin lähdeluettelon.

Idea – vaikka kuinka loistava – ei sellaisenaan nauti tekijänoikeussuojaa. Olennaista on, kuinka konkreettisesti plagiointi näkyy valmiissa teoksessa.

Idea "otetaan yksi talo, laitetaan sinne erilaisia perheitä, ja vieraillaan heidän kodeissaan" ei pelkästään ylitä teoskynnystä. Tämä on selkeää.

Kuinka paljon maailmasta löytyy kirjoja, saippuasarjoja, elokuvia, lehtijuttuja tai muita kulttuurituotteita, jotka hyödyntävät samaa ideaa?

Sen sijaan useat samanlaiset yksityiskohdat voivat ylittää plagioinnin rajan. Plagiointi voi olla kuvallista tai sanallista.

Kävi niin tai näin, toivottavasti kohu saa suuren yleisön havahtumaan, kuinka kova ja kilpailtu ala luova teollisuus on. Myös lastenkirjallisuudessa.

Parhaimmillaan Finlandia-palkinto poikii kaupallista menestystä myös Jenni Erkintalon ja Reka Kiralyn kuvakirjalle.

Kirjoittaja on Aamulehden kirjallisuustoimittaja.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet