Kirjat

"Möykky periytyy, se ei pysähdy": Kaikkien menetysten äiti kuvaa kipeästi tunnetasolla hylätyn lapsen aikuisuutta

Kirja-arvio: Marjo Niemen upea monologiromaani Kaikkien menetysten äiti näyttää todellisuudesta irtoavan mielen pimeät näyttämöt ja ylisukupolvisten traumojen vaikeasti katkaistavan ketjun.

Heini Leväslaiho
"Möykky periytyy, se ei pysähdy": Kaikkien menetysten äiti kuvaa kipeästi tunnetasolla hylätyn lapsen aikuisuutta

Kaikkien menetysten äiti on Marjo Niemen viides romaani. Niemi on vuonna 1978 Eurassa syntynyt kirjailija ja dramaturgi.

Marjaana Roponen

Mona on töissä elektroniikkakaupan varastossa. Lempeä pomo tarjoaa Monalle vaihtoehdon, kun asiakaspalvelutehtävät eivät suju. Varasto sopii Monalle. On mukava käpertyä salaa laatikkopinojen taakse lepäämään. Se on selkeää. Kesken erään lepohetken Mona löytää itsensä pimeältä näyttämöltä.

Sitten on vain Monan kaoottinen, vihainen puhe. Kielellisesti upea, itsetietoinen tykitys kannattelee kerrontaa.

Kirjailija Marjo Niemi höystää Monan monologia taidokkaasti pienillä lukijaa auttavilla johtolangoilla, mutta silti sivuja kuluu ennen kuin tilanteesta pääsee kärryille.

Luin romaanin samaan aikaan, kun kirjoitin artikkelia dissosiaatiohäiriöistä. Kaikkien menetysten äiti on valaiseva kuvaus lapsuudessaan emotionaalisesti traumatisoituneen naisen elämästä.

Niemi ei onneksi mene tarinansa kanssa helpoimman kautta. Monan vyörytyksestä voi tulkita, ettei häntä ole lyöty nyrkein, eikä hän ole kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Hän on ylisukupolvisen puhumattomuuden ja koskettamatta jättämisen uhri.

Jos et tehny jotain sä itkit

Monan lapsuudessa kulissit olivat kunnossa. Äiti tuoksui sämpylöiltä ja kutoi kireitä sukkia, oli liikkeessä koko ajan.

Ku sä äiti istuit sä aina teit jotain. Kudoit, lajittelit vaatteita, ompelit. Ellet keksiny mitä sä voisit tehä ja jostain kumman syystä istuit mitään tekemättä, sä rupesit heti itkee. Jos et tehny jotain sä itkit.

Uhrautumisen ja häpeän tuomaa turhaumaa äiti purki paiskomalla ovia ja harjaamalla Monan tukkaa liian rajusti. Vahingossa tietysti, tietää Mona. Samalla lailla tahattomasti kuin Mona itse toimii oman tyttärensä kanssa.

Niemi on kirjoittanut riipaisevan kertomuksen traumojen polusta äidiltä tyttärelle. Siitä miten äidit haluavat tyttärilleen parhaan mahdollisen lapsuuden, mutta sitten tapahtuu jotakin selittämätöntä.

Sen lapsen maailma on nykyään sellanen, et äiti saattaa olla tällanen möykky eteisessä, eikä se häntä hätkäytä … Miten mun piti antaa sille hyvä lapsuus. Nyt se on saatana ihan pilalla, möykky periytyy, se ei pysähdy.

Arki puhkoo aukkoja

Pimeältä näyttämöltä Niemi kuljettaa Monaa ja lukijaa nerokkain kerrontakeinoin kohti arkitodellisuutta. Aviomiehen repliikit puhkovat aukkoja Monan todellisuudesta irronneeseen tietoisuuteen ja tarjoavat lukijalle kosketuspinnan miehen ja tyttären arkeen.

Mä näen äitin, se kutoo sukkaa. Aurinko laakapaistaa ikkunoista sisään ja puikkojen äänet napsuu ihanasti.

”Äiti?”

”Huomenta. Näitsä äidistäs unta?” mies istuu lattialla ja tekee ristikkoa, ei sukkaa.

Niemi raottaa teoksellaan mustien näyttämöiden kauhua traumoitta selvinneiden koettavaksi. Mitä on elää jatkuvassa kriisivalmiudessa, kun normaali tuntuu oudolta ja hampaatkin pelkäävät? Millaista on kun on keksittävä itselleen aina uudelleen elämä ja tunteet?

Vihaa sykkivän kerronnan loppupuolella Mona käy kohti ymmärrystä.

Se ei ole teennäistä tarinan vuoksi pakotettua lohtua vaan todellista. Vaikka möykyt jatkavat poluillaan, niiden eteenpäin vierimistä voi hankaloittaa monin tavoin. Esimerkiksi lukemalla tämän romaanin ja tulemalla tietoiseksi möykkyjen olemassaolosta.

Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti

★★★★★

Sivuja 203. Teos, 2017.

Teos

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet