Levytuottajan dramaattinen vuosi: Pojan kuolema toi elämään syvän varjon, lastenlapset taas iloa ja uskoa tulevaisuuteen

70 vuotta: Tamperelainen Timo Ruottinen tuotti aktiivivuosinaan noin 400 taidemusiikin äänilevyä, joista moni ylsi levyalan palkinnoille.

Tomi Vuokola
Levytuottajan dramaattinen vuosi: Pojan kuolema toi elämään syvän varjon, lastenlapset taas iloa ja uskoa tulevaisuuteen

Timo Ruottinen on elementissään kirjaston levyosastolla. Hänelle tärkeä paikka oli Vanhan kirjastotalon musiikinkuunteluhuone, mutta kehuja saa Metsokin.

Harri HautalaAamulehti

Timo Ruottinen on luontevaa tavata Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.

Kirjaston kuunteluhuoneessa hän ahmi nuoruudessaan musiikkia levyiltä ja loi pohjan tulevalle uralleen levy-yhtiön johtajana.

–Vanha kirjastotalo oli minulle merkittävä paikka. Siellä on sen ajan hienoimmat laitteet ja hyvä levykokoelma. Kaikki suurteokset kävin kuuntelemassa kirjastossa, hän muistelee.

Kehuja saa nykyinen musiikkiosastokin Metsossa.

–Tampereen uudessa kirjastossa upeaa on monikanavakuuntelun mahdollisuus. Olen tuottanut toistasataa monikanavaäänitettä, joita täällä pystyy kuuntelemaan ilmaiseksi, sanoo elämäntyönsä pääosin taidemusiikkiin keskittyneessä Alba Recordsissa tehnyt Ruottinen.

Hän jäi eläkkeelle Alban toimitusjohtajan paikalta pari vuotta sitten, mutta hoitaa yhä joidenkin levy-yhtiön pitkäaikaisimpien taiteilijakumppaneiden tuotantoja.

–Olen vielä ollut vastaavana tuottajana esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin levyillä. Ei ole hyvä lopettaa töitä kuin seinään.

–Viimeksi puhuin kapellimestari Hannu Linnun kanssa Jouni Kaipaisen Commedia-sinfonian julkaisemisesta Alballa Tampere Filharmonian kanssa.

Koulusta kipinä

Tampere on Timo Ruottisen kaupunki, jossa hän syntyi pian sotavuosien jälkeen 1947.

–Ensin asuttiin Nekalassa Riihitiellä, sitten muutettiin Ylöjärvelle Soppeenmäkeen ja vuonna 1958 tultiin takaisin Tampereelle Raholaan.

Kirjaston ohessa koulu tarjosi tilaisuuden perehtyä taidemusiikkiin aivan eri tavalla kuin yleensä nykyisessä koulusysteemissä.

–Harjun yhteiskoulussa musiikin opettaja Kaija Ora laulatti koulun kuorolla Bachin kantaatteja ja hankki vielä kapellimestari Seppo Kiiskisen johtamaan koulun musiikkiopistolaisilla vahvistettua orkesteria ja kuoroamme.

–Kirkkohistorian tunneilla Erkki Vaismaa taas kuuntelutti meille tärkeimmät kirkkomusiikin klassikkoteokset.

Kun tuli aika lähteä opiskelemaan, Timo Ruottinen harkitsi musiikkialaa, mutta valitsi turvallisemman polun.

–Tampereen yliopistossa oli ekonomitasoinen taloushallinnon tutkinto. Se antoi valmiuksia moneen asiaan.

Samaan aikaan hän soitti bändeissä, sävelsi ja lauloi kuoroissa ja lauluyhtyeissä.

–Bändikellarit, kuorokuviot ja kirjasto olivat minun musiikkikorkeakouluni. Konservatorioon hakeuduin vasta vanhana miehenä 80-luvun alussa tavoitteena teoria-aineiden opiskelu.

Konservatoriolla hän opiskeli myös laulua.

Ortodoksimusiikkia

Tehtyään taloushallinnossa töitä parin vuosikymmenen ajan Ruottinen päätti yhdistää elämässään lopullisesti musiikin ja talouden. 1990-luvun alussa syntyi Alba Records, josta kasvoi Suomen mittapuussa merkittävä ja monilla levyalan palkinnoilla tunnustettu tekijä.

Kaikkiaan Ruottinen ehti aktiiviuransa aikana julkaista Albassa noin 400 levyä. Hänelle rakkaimpia saavutuksia ovat muiden muassa InTime-kvintetin sekä Jukka Tiensuun, Eero Hämeenniemen, Jouni Kaipaisen ja Nino Rotan musiikin levytykset.

–Iso osa projekteista tuli artistien kautta. Se, jonka tavallaan pakotin studioon, oli tamperelainen InTime-kvintetti.

Kannatti pakottaa, sillä niistä sessioista tuli muutamia parhaita koskaan tehtyjä Astor Piazzollan musiikin levytyksiä.

Ruottisen oman sävellystuotannon huippu on 1960-luvun lopussa valmistunut tunnin mittainen messu Missa Popularis.

Myöhemmin Ruottinen suuntautui ortodoksiseen kirkkomusiikkiin, jota hän edelleen säveltää.

–Olen tekemässä Uspenskin kuorolle ensi elokuuksi Uspenie-vigiliaa. Puoli tuntia soivaa musiikkia on jo valmiina.

Poika lähti ensin

Pian päättyvä vuosi on ollut Timo Ruottiselle ja hänen Vivi-vaimolleen vaikea. Heidän poikansa Simo Ruottinen kuoli toukokuussa.

–Väärässä järjestyksessä mennään, kun Simo lähti ennen minua. Elämä jatkuu, mutta tietyiltä osin kaikki on kokonaan toisin, Ruottinen sanoo hiljaa.

–En ole mikään hautausmailla kävijä, mutta kesällä ei tainnut mennä päivääkään ettemmekö olisi käyneet pojan haudalla.

Iloa elämään tuovat nyt ennen kaikkea pojanpoika Jimi ja tyttärenpoika Joel.

–Jimi on 11-vuotias ja hyvä saksofoninsoittaja. Kahdeksanvuotias Joel soittaa pianoa.

–Tulevaan sukupolveen kohdistuu kovia odotuksia, mutta täytyy pitää itsensä kurissa, ettei luo vääränlaisia paineita. Itsestä kaiken pitää lähteä.

Timo Ruottinen

Syntynyt Tampereella 30.12.1947.

Opiskeli Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollisessa tiedekunnassa.

Laulajana muun muassa Tuomiokirkon Nuorten Kamarikuorossa, Talkkarit-kvartetissa ja Händel-kuorossa.

Työura: Purso Oy:n konttoripäällikkö 1973–77, Office manager Finn-Iran Contractors’ Groupissa Teheranissa 1977–79, talouspäällikkö Ahti-rakennusyhtiössä 1979–83, konsulttina 1983–89, Tampereen ortodoksisen seurakunnan vs. kanttori 1985–86, Tampere-talon talousjohtaja 1989–93, Alba Recordsin toimitusjohtaja 1993–2015.

Merkkipäivänä matkoilla.


Kommentit (1)

  • Elviira

    Terveisiä siskolle,joka oli luokkakaverini. Lahjakas tyttö hänkin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio