Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Levyarvio: Evelinan debyytti on kuin Instagram-poseeraus, jota tyylikkäin filtterikään ei pelasta

Miltä oppikirjamainen Instagram-poseeraus kuulostaisi musiikkina? Tarkoitan sellaista otosta, jossa täydellistä kuvakulmaa ja filtteriä on etsitty puoli tuntia, huulet on aseteltu sopivasti törölle ja lantio väännetty sellaiseen asentoon, että peppu ja naama näkyvät varmasti samassa ruudussa. Aika lähelle tällaista kuvaa osuu parikymppinen poplaulaja Evelina esikoislevyllään 24K. Siis toisin sanoen, hän yrittää aivan liikaa. Ikään kuin Evelinalla olisi kirkas näkemys siitä, miltä hänen pitäisi kuulostaa – suurin piirtein joltain Rihannan , Ariana Granden ja Sian yhdistelmältä – ja hän yrittäisi kaikin voimin punnertaa itsestään tuota ihanteellista laulusoundia ulos. Silti lopputulos on kuin yrittäisi pelastaa tyylikkäällä filtterillä kuvan, joka on jo valmiiksi otettu riittämättömässä valossa. Laulusoundi huojuu Teknisesti Evelinan laulu on moitteetonta. Hänellä on hallussaan kaikki modernin poplaulajan kikat, niekut ja huokailut. Ongelma on vain se, että hänen sinänsä taidokas jenkki-r&b-fraaseeraus äityy monessa kohtaa yliyrittämiseksi. Lopputulos: laulusoundi huojuu huomattavasti ja kokonaisuus tuntuu epätasaiselta, koska Evelina kuulostaa eri biiseissä kuin eri laulajalta. Esimerkiksi käy vaikkapa Vuoristorataa - ja Ei filtterii -biisien säkeistöt. Edellisessä ääni on kirkas ja suora, jälkimmäisessä rihannamaista venkoilua ja narinaa. Biisimateriaali mainiota Tietysti yliyrittäminen on luonnollista uran alussa. Eikä se tunnu faneja haittaavan: 24K myi platinaa jo ennakkoon. Ihmekös tuo. Biisimateriaaliltaan Evelinan debyytti on kauttaaltaan mainio. Sävellykset ovat pullollaan näppäriä popkoukkuja. Netflixejä ja filttereitä vilisevät sanoitukset resonoivat varmasti nuoren kuulijakunnan elämässä. Tuotanto ja soundi ovat täysin vuotta 2016, ja albumin skandinaavisen marraskuinen värimaailma hohkaa jylhänä. Myös levyn vierailijat on valittu tyylillä. Mikael Gabriel , Julma H ja Eevil Stöö vievät räpäytyksillään Evelinan tummasävyistä edm-soundia yhä synkeämpiin syvyyksiin. Lupa odottaa suuria 24K:n tarttuvin koukku löytyy albumin hämmentävimmästä biisistä, JVG:n vierailulla terästetystä korvamadosta nimeltä Sushi. Sä oot ku wasabi wasabi wasabi wasabi / Mä hajoon palasii palasii palasii palasii / Sen huomaa jo kaukaa / sä oot fresh niinku sushi. Kappale muistuttaa monella tapaa JVG:n vuodentakaista hokemabiisiä Takajeejee , jolla vuorostaan Evelina vierailee. Molemmat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että Evelina on parhaimmillaan hymyilyttävissä bailubiiseissä. Sen sijaan vakavat ja tunteikkaat kappaleet lipsahtavat helposti kornin puolella, ja siksi kokonainen albumi on vielä tässä vaiheessa Evelinalle hiukan liian iso pala. Samankaltainen ongelma vaivasi Sannin alkuaikojen tuotantoa, mutta hävisi parissa vuodessa. Nyt tuore kolmas levy esittelee luovan, luonnollisen ja itsenäisen Sannin. Evelinalla on kaikki ominaisuudet edetä yhtä pitkälle. HH Universal Music, 2016.