Konserttilavojen supertähden kädet taikoivat aistillisia sointeja

Konsertti: Helsingin juhlaviikkojen konsertti toi Esa-Pekka Salosen lavalle kapellimestarina ja säveltäjänä. Uusi sellokonsertto soi ensi kertaa Suomessa.

Annick Ramp
Konserttilavojen supertähden kädet taikoivat aistillisia sointeja

Esa-Pekka Salonen on kapellimestarina ja säveltäjänä armoitettu virtuoosi.

Harri HautalaAamulehti

Esa-Pekka Salonen on pirunmoinen viettelijä niin kapellimestarina kuin säveltäjänäkin.

Kun hän johti tässä Helsingin juhlaviikkoihin kuuluneessa konsertissa Kansallisoopperan orkesteria, heti alun Maurice Ravelin Couperinin haudassa huomio kiinnittyi hänen aistikkaaseen lyöntitekniikkaansa ja käsiensä feminiinisen kauniiseen ilmaisukieleen.

Orkesterin soitossa se ilmeni hämmästyttävän pehmeinä ja raukeina sointeina, joiden syliin olisin halunnut heittäytyä uneksimaan.

Ilman puikkoa Ravelia johtanut Salonen muovasi pienimpiäkin sävyjä kirjaimellisesti sormenpäissään, ja Kansallisoopperan orkesteri tavoitti teoksen impressionistiset vivahteet ilmiömäisesti.

Ehkä Salonen lopulta keskittyi sointiväreihin ja hetkistä nautiskeluun jopa liikaakin, sillä Ravelin tanssisarjan edetessä jännite pääsi putoamaan ikään kuin seireenin laulu olisi etääntynyt kuulijasta ja menettänyt vähitellen tehoaan.

Sitä voi tietysti miettiä onko ”syy” jännitteen ennenaikaiseen purkautumiseen sävellyksessä vai esityksessä.

Lattariakin!

Sitten tuli odotettu hetki: Salosen uuden sellokonserton Suomen ensiesitys.

Salonen on kapellimestarina supertähti, eikä hänen nykyinen säveltäjästatuksensa jää siitä paljoakaan jälkeen.

Uusi sellokonsertto on esitetty aiemmin jo muun muassa Chicagossa ja New Yorkissa näyttävän julkisuuden saattelemana. Kappale syntyi tähtisellisti Yo-Yo Man toiveesta ja hänelle omistettuna.

Nyt sellosolistina oli saksalainen Nicolas Altstaedt. Toisena solistina soitti Kansallisoopperan lyömäsoittaja Virva Kuusi, mutta jostain syystä hänen nimeään ei ollut painettu ohjelmakirjaan.

Teos on ehtaa Salosta; hurmaavia sointuräjähdyksiä, kihelmöivää solistisuutta, tummaa elegisyyttä, avaruudellista leijuvuutta, sibeliaanista luontomystiikkaa, lattarimaista letkeyttä – ja jopa live-elektroniikkaa!

Salonen on jo vuosia sitten oivaltanut, että nykymusiikin on oltava säveltäjänsä näköistä. Se on ainoa järkevä syy tehdä maailmaan lisää musiikkia.

Sellokonsertossa heijastuvat Salosen kokemukset monesta erilaisesta Amerikasta ja hänen omista kapellimestari-intohimoistaan.

Yhden kuulemisen perusteella on vaikea sanoa, onko teoksessa aikaa kestävää laatua, vain jääkö se hetken huumaksi.

Puhdistava Stravinsky

Igor Stravinskyn ani harvoin esitetty melodraama Perséphone oli konsertin yllätys ja kohokohta.

Salonen johti kreikkalaista mytologiaa heijastelevan tarinan syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä mestarillisesti kokonaisuuden halliten.

Niukka ja älyllinen orkesteriosuus punoutui täydellisesti kahden solistin, Andrew Staplesin tenorin ja Pauline Chevillerin kertojaäänen, sekä upeasti laulaneiden kuorojen ilmaisuun.

Olipa koskettava ja puhdistava kokemus. Mikä löytö!

Helsingin juhlaviikot

Kansallisoopperan orkesteri, kapellimestari Esa-Pekka Salonen, kuorot, solistit.

★★★★

Kansallisoopperan päänäyttämö 11.8.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet