Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Konsertti: Harjun kuoro lauloi pyhyyden ytimeen Tampereen tuomiokirkossa

Se ei ollut ollenkaan hassumpi portfolio, jonka työurallaan uusia haasteita etsinyt säveltäjä Claudio Monteverdi esitteli paavi Paavali V:lle vuonna 1610. Työnäyte sisälsi häikäisevän kokoelman jumalanpalveluskäyttöön tehtyä musiikkia mahdollisimman monissa eri kokoonpanoissa, tyyleissä ja ilmaisun vivahteissa. Salkusta löytyi niin mahtavaa kuorosointia, värikästä orkesterimaalailua kuin intiimejä kirkkolaulujakin. Paavi taisi olla tyytyväinen Maria-vesperiin , sillä Monteverdi sai pian kutsun Venetsian Pyhän Markuksen kirkon musiikinjohtajaksi. Maria-vesperiä tuskin kuultiin kokonaisuutena muutamaan vuosisataan, mutta nykyään se on vakiinnuttanut asemansa Bachia edeltävän ajan kenties merkittävimpänä kirkkomusiikkiteoksena. Kuorokapellimestari Heikki Liimola oli valmistanut Maria-vesperin upeaan kuntoon Harjun Kamarikuoron isännöimään toisen pääsiäispäivän konserttiin Tampereen tuomiokirkkoon. Puolitoistatuntinen teos eteni vakuuttavasti läpi uljaiden kuoro-osuuksien, herkkien soololaulujen, hartaiden psalmien ja taiturillisten motettien. Kappaleen tehoa ja jännittävyyttä lisää Monteverdin käsityötaidon lisäksi teoksen sijainti renessanssin ja barokin rajamailla. Maria-vesperissä on aineksia molemmista maailmoista, mikä tekee siitä musiikillisesti monesti mielenkiintoisemman ja värikkäämmän kuin kummankaan ”tyylikauden” puhdasveriset edustajat. Monteverdi olikin omalle aikakaudelleen vähän samaa kuin Beethoven klassismin ja romantiikan risteyksessä tai Sibelius romantiikan ja modernismin kynnyksellä. Harjun Kamarikuorolle Maria-vesper sopi loistavasti, sillä kuoro on harvoin laulanut yhtä ammattimaisella otteella. Esimerkiksi barokkimaisessa Nisi Dominus -osassa kuoro lauloi yksinkertaisen tehokkaasti ja ilmaisuvoimaisesti. Kuoron tekemisellä oli selkeä suunta ja sen edellyttämä taiteellinen varmuus. Kuoro muuntui taidolla myös pienemmiksi joukkueiksi, kuten kahdeksanäänisessä psalmissa Laudate pueri Dominum . Yksi solistillisesti hienoja hetkiä oli renessanssihenkinen motetti Audi coelum , jonka elävässä vuoropuhelussa tenorit Taavi Niinimaa ja Juho Punkeri näyttivät kommunikoinnin kykyjään. Suomalainen barokkiorkesteri tarjosi laulajille vankan tuen. Sonata sopra Sancta Mariassa orkesterin vasket leimahtelivat komeasti ja tasavireisyyteen tottuneille korville kihelmöivän kontrastoivasti. Lopussa odotti huipennus: pitkän Magnificat -finaalin ylimaallinen kauneus ja pyhyys tulivat kerroksittain esiin kuin aamuauringon hidas sarastus. HHHH Tampereen tuomiokirkko 17.4.