Kolumnit

Kolumni: Inhottavan vihainen media

Kolumni: Inhottavan vihainen media
Kari Salminen

Hyvä viha on siellä, mistä sen löytää. Näin voisi kiteyttää ajan hengen Robocop -elokuvaa mukaillen.

Komeasti kalskahtaa:

"Olemme saaneet remontoitua sosiaalisesta mediasta jonkinlaisen globaalin syrjäkujan, jonka palavien roskisten välistä kuuluu uhkauksia ja maanista jupinaa vääränlaisten yksilöiden yhteiskunnallisesta asemasta. Väliin joku vielä yrittää heilutella vauvakuvaa, jonka liekit pian nielevät."

Näin runoili Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen kaksi päivää sitten. Hän on huolissaan vihasta ja yksittäisten mielipiteiden tyranniasta sekä kaaoksesta. Siis sosiaalisesta mediasta.

Kommentti jutun perässä tipahti kivasti: "Sosiaalinen media saattaa näyttää kolumnissa kuvatun kaltaiselta niille, joiden on vaikea hyväksyä toisten mielipiteitä silloin kun ne poikkeavat omasta mielipiteestä."

Täsmälleen. Otetaan vaikka ns. punavihreä ajattelutapa. Mitä hyvänsä lokaa saa heitelle perussuomalaisten niskaan, koska ne ovat tyhmiä ja rumia juntteja, mutta toiseen suuntaan lentävät kärkevät mielipiteet ovat vihapuhetta. Toisen terävä kommentoija on toisen osapäivänatsi.

Tiedotusvälineet ovat kautta linjan olleet hirveän huolissaan paitsi sosiaalisesta mediasta myös MV:n kaltaisesta pseudomediasta. On syytäkin olla, etenkin jälkimmäisestä, mutta peiliinkin voisi vilkaista. Tavallinen ja oikea media, se "valtamedia", melkein elää sosiaalisen median purkauksista, poliitikkojen, julkkisten ja muiden tunnettujen vuodatuksista. Myös MV-julkaisun jutuista tehdään mielellään juttuja, joissa päästään siunailemaan, kuinka törkeää tämä tällainen on.

MV on oma lukunsa, mutta Facebook ja muu sosiaalinen media on täynnä myös kannustavaa puhetta, mukavia linkkejä, söpöjä eläimiä ja ruokaohjeita. Perinteinen media ei saa niistä juttuja. Sen täytyy kaivaa aluskasvillisuuden seasta esiin laitimmaisen linjan yhteiskunnallisten toimijoiden vihanpurkauksia ja älämölön esityksiä, joita lainaillessa se pääsee siunailemaan niiden sisältöä ja olemassaoloa.

Sosiaalisessa mediassa toimiva tarvitsee vanhaa mediaa, ja vanha media tarvitsee sosiaalista mediaa. Seuralla on blogi Isän pikajuna. Imagella on Saku Timonen. Kummassakin jurnutetaan yhtä soittoa oletettua rasismia, fasismia ja vihaa vastaan. Lähteet löytyvät sosiaalisesta mediasta. Kun älyvapaiden sanomisia siunaillaan, klikkauksia tulee kaatamalla.

Lehtitalot ja tv-yhtiöt haluavatkin pelkistää somen vihaan. Siitä saa parempia otsikoita ja hyvyyttä tihkuvia tuomiokolumneja. Vihaa, aggressiota, kaaosta ja palavia mielipiteitä saa varmasti jos vasiten tahtoo etsiä ja revitellä. Totuus sosiaalisesta mediasta tämä ei ole. Se on vauhkojen pelkistys, jolla saa huomiota, ystäviä ja ymmärtäjiä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.


Kommentit (5)

  • Ihan hullua ja säälittävääkin

    Mahtava kolumni! Olen jo pidemmän aikaa ollut sitä mieltä että suurimmat iltapäivälehtien nettiversiot käyttävät jatkuvasti otsikoissaan lausahdusta ”somekansa raivostui”. Tämä on niin kaukana totuudesta globaalilla tasolla, edes suomalaisella, että ihan hirvittää minkälaisia ihmisiä on noissa lehdissä toimittajina töissä. Jos sata tai tuhat ihmistä nostaa älämölön ja ”raivostuu” somessa jostain, ne loput viisi miljoonaa tai seitsemän miljardia eivät edes tiedä mistä on kysymys, mutta tässä tulee lehti avuksi, se avuliaasti kertoo meille taustat, mistä ja kuinka somekansa raivostui tällä kertaa ja kuinka meidän kaikkien pitäisi nyt raivostua myös samalla tavalla raivon kohteena kulloinkin olevaa kohtaan.

    Mikään ei lisää vihaa ja raivoa esim. Suomessa niin paljon kuin suomalaiset iltapäivälehdet, siltä välillä tuntuu. En ymmärrä mikä on niiden missio? Kohta on joukkoraivo valmis ja kaikilla on kivaa, not. Asun ulkomailla, kierrän paljon maita ja missään muualla kuin Suomessa tällainen ”raivostumisista uutisointi” ei ole vallalla kuin Suomessa, näin olen huomannut. Ehkä Suomessa on positiivisuus vähissä ja halutaan niistää ne loputkin pois?

  • Make

    Nykyisin tuntuu siltä, että laatulehdistönkin toimitukset profiloituvat yhteisöiksi, joissa näkökulmilla on taipumus yhdenmukaistua. Tämän aistii erityisesti kolumneissa, joiden poleemisuus on yleensä linjanmukaista ja yksisuuntaista. Kari Salmisen älylliset, pohdiskelevat kolumnit ovat virkistävä poikkeus. Niissä uskalletaan kääntää katse julkisivun taakse ja astua toisinajattelijan saappailla mieleen iskostuneiden rajojen yli. Lukijan mielialakin raikastuu kuin ikkunaa avattaessa tuulettuva huone.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet