Kolme kesää mielisairaalassa tekivät Viivi Rintasesta sarjakuvataiteilijan

Tampere Kuplii -festivaalilla vierailevan taiteilija aikoo piirtää tarinoita hulluudesta niin kauan kunnes hullu lakkaa olemasta haukkumasana.

Emilia Kangasluoma
Kolme kesää mielisairaalassa tekivät Viivi Rintasesta sarjakuvataiteilijan

Sarjakuvataiteilija Viivi Rintanen on tulossa esiintymään Tampere Kuplii -sarjakuvatapahtumaan. Rintanen tunnetaan muiden muassa kehutusta Mielisairaalan kesätyttö -albumistaan.

Simopekka Virkkula, tekstiEmilia Kangasluoma, kuvatAamulehti, Helsinki

Kuvaaja innostaa Viivi Rintasta tanssahtelemaan keskellä pilvistä maaliskuun päivää.

Sarjakuvataiteilija harkitsee sekunnin, ehkä kaksi, ja suostuu.

Häntä ei haittaa, vaikka touhu näyttäisi aavistuksen – noh, hullulta.

Lapinlahden entisen mielisairaalan puistossa puhaltava merituuli tarttuu pitkiin hiuksiin. Nuori nainen pyörähtelee, tanssahtelee ja nauraa.

Viivi Rintasen puheessa hullu-sana toistuu taajaan. Ahkeralla käytöllä on viisas tarkoitus: tylsyttää leimakirveen terä.

Itselleen Rintasella on joukko ronskeja luonnehdintoja. Hän sanoo olevansa sekopää, mieleltään järkkynyt, ”tai ehkä alun perin poikkeava”.

Sitten on vielä se lämpimän pehmeä määritelmä – se, etteivät kaikki muumit ole laaksossa.

Lähetä Rintaselle tarina mielenterveytesi järkkymisestä

Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva Rintanen ponkaisi reilu vuosi sitten julkisuuteen omaelämäkerrallisella sarjakuvateoksellaan Mielisairaalan kesätyttö (Suuri Kurpitsa).

Sitten seurasi Hulluussarjakuvia -blogi.

Konsepti on yksinkertainen mutta tiettävästi ainutlaatuinen koko maailmassa: kuka tahansa voi lähettää Rintaselle tarinan oman mielenterveytensä järkkymisestä. Jos hyvin käy, taiteilija piirtää tarinasta sarjakuvan.

- Jatkan aihepiirin käsittelyä niin kauan kuin hullu on haukkumasana, Viivi Rintanen sanoo, kun kuvaaja vihdoin antaa luvan lakata pyörimästä.

- Pyrin olemaan kaltaisteni koko kirjon puolestapiirtäjä.

”Kaltaisteni kirjo” on mielenkiintoinen termi.

Hulluus on jana

Rintaselle hulluus on jana. Toisessa päässä ei olla yhtään hulluja ja toisessa päässä seinähulluja.

- Kaikki olemme jossakin kohtaa janaa, paikka vaihtelee elämän mittaan.

- Harva on kummassakaan ääripäässä.

Kolme sairaalakesää

Kaksitoistavuotiaana Viivi Rintasella oli kymmenen haavetta elämälle.

Kakkoshaaveena oli ”tulla maailman kauneimmax ja laihax”. Tuon haaveen edellä oli vain tämä: ”Tulla taiteilijax ja sarjakuvapiirtäjäx”.

Rintanen raapusti haaveistaan listan koiran kuvalla koristellulle Puppy Letters -paperille. Vuosien kuluttua hän teki listasta tarkan kopion Mielisairaalan kesätyttö -albumiinsa.

Lapsuuden ykköshaave ehti välillä unohtua. Kunnes se puski voimalla esiin.

Rintasen elämä kääntyi arkisen vähäisellä hetkellä, kun hän opiskelijana täytti kesätyöhakemusta.

Hoitolaitosten kesäsiivoojaksi pyrkivä ihminen saattoi vetäistä raksin ruutuun, mikäli ei suostunut töihin mielenterveyspotilaiden osastolle.

Viivi Rintanen jätti ruudun ilman raksia.

Potilaiden ja henkilökunnan välinen raja häilyy

Kolme kesää mielisairaalassa avasivat nuoren naisen ymmärryksen. Hän tajusi, miten epämääräinen on raja potilaiden ja henkilökunnan välillä.

Hän itsekin olisi voinut olla potilas. Lapsuuden haave tulla ”laihax” oli toteutunut. Rintanen sairasti syömishäiriötä.

Kokemuksia oli pakko käsitellä ja syömishäiriösalaisuus oli murrettava. Rintanen keräsi kaiken rohkeutensa ja tarttui kynään ja siveltimeen.

Haave numero yksi palasi, kun sitä kipeimmin tarvittiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Emilia Kangasluoma
Viivi Rintasen Hulluussarjakuvia-blogin tarinat perustuvat tosielämän tapauksiin.

Viivi Rintasen Hulluussarjakuvia-blogin tarinat perustuvat tosielämän tapauksiin.

Paras työ ikinä

Viivi Rintasen albumista ei paljastu, missä sairaalassa hän vietti työkesänsä. Eikä potilaiden tai hoitajien henkilöllisyyttä voi tunnistaa.

Paikka ei ollut ainakaan tämä, Helsingin Lapinlahti. Suomen vanhimman mielisairaalan toiminta loppui jo kymmenkunta vuotta sitten. Aleksis Kivi oli sairaalan varhaisia potilaita; viimeksi hoidettiin syömishäiriöisiä.

Nyt Carl Ludvig Engelin piirtämissä tiloissa katsellaan taidetta, käydään mielenterveysluennoilla ja syödään lounaaksi hävikkiruokaa.

Viivi Rintanen viihtyy paikan ilmapiirissä, ja ajatus syömishäiriöisistä viimeisinä potilaina tuntuu läheiseltä.

Sairaalakesistä alkoi polku, josta Rintanen on vilpittömän innoissaan.

Mielisairaalan kesätyttöä on kiitelty ja Hulluussarjakuvia -blogi sai palkinnon Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Tärkein palaute tulee kuitenkin ihmisiltä, jotka jakavat Rintaselle tarinansa.

- Keskustelu vaikeistakin asioista jättää hyvän jäljen. Ihmiset opettavat minulle koko ajan uutta – erityisesti siitä, miten he toivovat, että heidät esitetään. Mun tehtävä on ymmärtää viesti ja välittää se.

- Olen yllättänyt, miten palkitsevaa tämä on. Paras työ ikinä.

Viivi Rintanen

Helsingissä asuva sarjakuvataiteilija. Tunnetaan teoksestaan Mielisairaalan kesätyttö (Suuri Kurpitsa, 2015) sekä Hulluussarjakuvia-blogistaan.

Sarjainfo-lehden kyselyssä sarjakuva-alan asiantuntijat äänestivät Rintasen teoksen ilmestymisvuotensa parhaaksi kotimaiseksi albumiksi.

Viivi Rintanen puhuu Tampere Kuplii Goes Academic -seminaarissa perjantaina 18.3. yhdessä tohtori Katja Kontturin kanssa. Otsikkona on Sarjakuvabloggaaminen – vertaistukea ja terapiaa? Kaksikon osuus alkaa kello 15.45. Paikka on Tampereen yliopiston Linna -rakennus (Kalevantie 5).

Esitelmässä käsitellään tuoreen kyselytutkimuksen tuloksia: mikä on bloggaajien näkemys sarjakuvasta terapiana ja vertaistukena? Lisäksi sivutaan esitelmöitsijöiden omia kokemuksia.

Katso Viivi Rintasen sarjakuvia täältä


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Hyvä, Viivi! Herskyvä persoona avaamassa tärkeää aihetta, mahtavaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet