Kirjat

Kirsti Kurosen Pönttö nousi ehdolle – Hyvistä Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaista oli jälleen runsauden pula

Perinteikkäiden lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkintojen lopulliset voittajat julkistetaan ensi vuonna tammikuun 18. päivä. Tänä vuonna voittajat saavat 2018 euroa, joka maksetaan Kopioston varoista.

Jukka Ritola/Aamulehden arkisto
Kirsti Kurosen Pönttö nousi ehdolle – Hyvistä Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaista oli jälleen runsauden pula

Kirsti Kurosen säeromaani Pönttö on ehdolla Topelius-palkinnolle.

Nina LehtinenAamulehti

Ehdokkaat vuoden Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnoille on nimetty.

Suomen Nuorisokirjailijat ry:n jakamilla palkinnoilla on pitkät perinteet: Topelius-palkintoa ansiokkaalle nuortenkirjalle on jaettu jo vuodesta 1946 ja lastenkirjojen Arvid Lydecken -palkintoa 1960-luvulta lähtien.

Tänä vuonna raati sai satoja kirjoja luettavakseen. Varsinkin satu- ja fantasiaromaanien taso oli erittäin kova, ja ehdokaslistan ulkopuolelle jouduttiin jättämään useita todella hyviä kirjoja.

"Usein vanhemmat suosittelevat lapsille itselleen rakkaita kirjoja, kun lasta tai nuorta kiinnostaisi enemmän jokin uusi."

Kirjojen kohderyhmä ylsi vauvaikäisistä parikymppisiin.

– Raati saa luettavakseen niin kuvakirjoja, pienten lasten helppolukuisia kirjoja, alakouluikäisille tarkoitettuja realistisia kertomuksia kuin nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja pitkiä romaaneja, kertoo raadin puheenjohtaja, erikoiskirjastonhoitaja Salla Erho.

Hänen lisäkseen raatiin kuuluivat äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Ida Hartikainen ja lasten- ja nuorten kirjallisuudentutkija Myry Voipio.

Sanoma ystävyydestä omassa ajassa

Tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjoista välittyy vahva sanoma ystävyyden ja rakkauden merkityksestä.

Tärkeitä ovat myös kysymykset identiteetin etsinnästä, erilaisuuden kohtaamisesta ja uskalluksesta kohdata omia pelkoja.

Raati haluaakin muistuttaa, että vuosittain julkaistaan paljon hyviä ja tärkeitä aiheita käsitteleviä teoksia.

Lapset ja nuoret myös haluavat lukea kirjallisuutta myös omasta ajastaan ja nykykielellä.

– Usein vanhemmat suosittelevat itselleen rakkaita kirjoja, kun lasta tai nuorta kiinnostaisi enemmän jokin uusi, sanoo Erho.

Nuortenkirjojen Topelius-ehdokkaat 2018:

Anna Hallava: Valpuri Vaahteran maaginen korva (WSOY). Päiväkirjamuotoon kirjoitettu kirja Valpurista, joka kuulee poikien ajatukset.

Kirsti Kuronen: Pönttö (Karisto). Kauniisti kirjoitettu säeromaani nuoren tytön äänellä aikuiseksi kasvamisesta. Teos käsittelee herkkävireisesti seksuaalisuutta ja ihmissuhteita.

Karisto

Arja Puikkonen & Emma Puikkonen: Äänihäkki (Otava). Sadun perinteitä hyödyntävä fantasiaromaani, joka kertoo 15-vuotiaan Ukun etsintämatkasta. Teoksen rajuun ja haikeansurulliseen maailmaan voi upota monenikäinen lukija.

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija. Väki 1 (Tammi). Kirja Kiurusta, joka näkee muiden muistot. Kirja, joka nostaa esiin kysymykset valtaväestön etuoikeuksista, oikeasta ja väärästä.

Tuuli Vuorma: Caapparin kääty. Roistoakatemia 1 (Kvaliti). Mukaansatempaava ja humoristinen seikkailu Roi Hopposesta, joka on vahingossa päässyt poliisikoulun sijaan Roistoakatemiaan.

Lastenkirjojen Arvid Lydecken -ehdokkat 2018:

Riikka Ala-Harjan Kahden maan Ebba (Otava). Teos on hyvällä kielellä kirjoitettua realistista lastenkirjallisuutta. Kirjassa neljäsluokkalainen Ebba lentää yksin Suomen ja Saksan välillä.

Karin Erlandssonin kirjoittama ja Tuuli Toivolan kuvittama Pärlfiskaren (Schildts & Söderströms); (Helmenkalastaja, suomentanut Tuula Kojo). Maaginen saturomaani, jossa maansa paras helmenkalastaja Miranda lähtee pienen Syrsa-tytön kanssa etsimään valtakunnan himotuinta helmeä.

Magdalena Hain kirjoittama ja Teemu Juhanin kuvittama Kurnivamahainen kissa (Karisto) on saduista, fantasiasta ja tyttöydestä ammentava tarina pienestä tytöstä, joka tutustuu valtavaa suurempaan, ahneeseen kissaan.

Leena Parkkisen kirjoittama ja Jussi Karjalaisen kuvittama Pikkuveli ja mainio harharetki (Teos) on villi, hurja ja hurmaava seikkailu: siinä on komenteleva isosisko, suoleopardeja ja vahva sanoma.

Laura Ruohosen kirjoittama ja Erika Kallasmaan kuvittama Tippukivitapaus (Otava), joka yhdistelee saumattomasti lastenrunouden perinteitä nykyhetkeen. Taidokas ja leikkivä kielen hallinta osoittaa rakkautta runoja, sanoja ja kaikenikäisiä lukijoita kohtaan.

Ville Juurikkala
Raati luonnehtii Riikka Ala-Harjan Kahden maan Ebbaa hyvällä kielellä kirjoitetuksi realistiseksi lastenkirjaksi.

Raati luonnehtii Riikka Ala-Harjan Kahden maan Ebbaa hyvällä kielellä kirjoitetuksi realistiseksi lastenkirjaksi.

Lue lisää:”Se syntyi vahingossa” – Kirsti Kuronen innostui kirjallisuudenlajista, jolla ei ollut nimeä


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio