Pekka Wahlstedt

Suomalaisia pidetään onnellisena kansana. Tärkein perusturvamme ovat toiset ihmiset, joiden kanssa onnenhetket jaetaan. Kuitenkin tämä perusturva on alkanut pettää, ja joka viides suomalainen kokee itsensä yksinäiseksi.

Yksinäisyys ei kalva vain vanhuksia, työttömiä ja muita erityisryhmiä, vaan jopa monissa parisuhteissa yksinäisyys on kolmas pyörä.

Akateemisessa maailmassakin on havahduttu tähän, ja eri alojen tutkijat ovat tutkineet yksinäisyyttä. Voidaan puhua uudesta tieteenalasta, yksinäisyystutkimuksesta.

Yksinäisyystutkimus on monitieteistä, koska yksinäisyyteen ajavat monet tekijät biologisista ja psykologisista yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin.

Yksinäisyys muuttaa aivoja

Myös Yksinäisten Suomi pitää sisällään niin aivotutkimusta ja psykologiaa kuin yhteiskunnallista analyysia. Kirjassa hyödynnetään myös kirjallisuuden , valokuvataiteen ja ihmisen kaipuusta toisen luokse suorasanaisesti kertovaa suomalaista iskelmälyriikkaa.

Traagisinta yksinäisyydessä on, että se vaikuttaa myös terveyteen. Ei ainoastaan välillisesti lisääntyvän päihteiden ja syömisen muodossa, vaan yksinäisyys muuttaa jopa aivojen rakenteita ja toimintaa.

Aivot ovat avoin ja kehittyvä verkosto, joka pyrkii rakentamaan monipuolisia yhteyksiä ympäristöön. Pitkäaikainen yksinäisyys estää tämän vuorovaikutuksen, ja aivot köyhtyvät ja surkastuvat virikkeiden puuteessa siinä missä mielikin. Alzheimerin taudilla onkin havaittu olevan yhteyksiä yksinäisyyteen.

Köyhyys ruokkii yksinäisyyttä

Yksinäisyydellä on myös kytkennät yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen asemaan. Mitä alempana ihminen on yhteiskunnallisessa arvoasteikossa, sitä vähemmän hänellä on sosiaalisia suhteita.

Yksinäisyys, sairaudet ja köyhyys muodostavat pahan kolminaisuuden, jonka kaikki osat vahvistavat ja ruokkivat toisiaan .

Kirjassa onneksi annetaan ohjeita, miten vähentää yksinäisyyttä luomalla sosiaalisuutta tukevia rakenteita. Pääroolissa on kolmas sektori, eli erilaiset kansalaisjärjestöt ja osaksi myös kirkko. Ne järjestävät erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä tarjoavat tiloja yksinäisten kohtaamispaikoiksi.

Tietysti kaikki lähtee liikkeelle ihmisestä itsestään, ja kirjassa tarkastellaan myös yksinäisyyttä ruokkivia mielen rakenteita ja asenteita, kuten traumoja ja niiden purkamista.

Nykyisessä sosiaalisuutta ja äänessä ja näkyvillä olemista ihannoivassa ajassamme yksinäisyyttä pidetään itsessään epäonnistumisen merkkinä. Kirjassa erotetaan yksin oleminen ja yksinäisyys toisistaan: yksin ollessa voi kokea yhteyttä ympäristön kanssa, mutta yksinäisyyden tunne voi iskeä vaikka kesken suurelle yleisölle esiintymistä.

Tätä voisi täydentää huomiolla, että suuret henkiset opettajat Buddhasta Jeesukseen ja monet historian eri alojen luovimmista neroista ovat löytäneet totuuden ja valaistuneet yksin ollessaan.

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi

HHHH Gaudeamus, 2016. 376 sivua.


Kommentit (5)

  • Nimetön

    Kun ensin menetät luottamuksesi läheisimpiin ihmisiisi, niin keneen luotat enää sen jälkeen, ja kun taustalla on koulukiusaamista ja kelpaamattomuuden sekä riittämättömyyden tunteita, niin eipä sitä paljon sosiaalisia suhteita edes halua lähteä etsimään.

  • Nimetön

    En ole juurikaan ollut tekemisissä ihmisten kanssa viime vuosina, ei vain kiinnosta. Nykyihmiset eivät tunnu kykenevän enää vuorovaikutukseen ilman, että välissä olisi jokin elektroninen laite. Silloinkin keskustelevat melko tyhjänpäiväisistä asioista tai huutavat aggressiivisesti omaa mielipidettään julki. Itse olen paljon enemmän tekemisissä menneiden aikojen ihmisten kanssa kirjojen välityksellä. Erakkomaisella elämäntavallani on ollut pelkästään myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiini ja mielenterveyteeni.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet