Kirjat

Tästäkö Suomi jatkossa maailmalla tunnetaan? – Ruotsalaisilla on lagom ja tanskalaisilla hygge, meillä itkunsekainen itsesääli

Miska Rantasen humoristinen elämäntaito-opas pitää huolen siitä, että Suomi tullaan jatkossa tuntemaan maailman jokaisessa kolkassa kalsarikänneistä – ja suomalaiset kenties kyvystä nauraa itselleen.

Asmo Raimoaho
Tästäkö Suomi jatkossa maailmalla tunnetaan? – Ruotsalaisilla on lagom ja tanskalaisilla hygge, meillä itkunsekainen itsesääli

Miska Rantasen Kalsarikänni-kirjan käännössopimuksia solmittiin jo ennen kuin kirja oli julkaistu. HarperCollins vie kirjan parhaimmillaan koko englantia lukevaan maailmaan.

Nina LehtinenAamulehti

Kirjailija-toimittaja Miska Rantanen on ilosta ja hullun maailman pähkähulluudesta hämmentynyt.

Tällaista menestystä kuusi humoristista tietokirjaa julkaissut kokenutkaan tietokirjailija ja kulttuuritoimittaja ei olisi sentään osannut odottaa.

–Kansainvälinen kiinnostus Kalsarikänni-kirjaan heräsi jo Göteborgin kirjamessuilla, mutta Frankfurtin kirjamessujen aikaan homma toden teolla repesi: agentiltani tuli koko ajan tekstiviestejä uusista maista, joihin käännössopimukset oli tehty: Venäjä! Espanja! Ensi viikolla ratkeaa Saksa, muistelee Miska Rantanen.

Tässä vaiheessa lukijaa on hyvä muistuttaa siitä, että Göteborgin kirjamessut pidettiin viime vuoden syyskuussa ja maailman suurimmat kirjamessut Saksan Frankfurtissa lokakuussa 2017.

Miska Rantasen kirja Kalsarikänni – Suomalainen opas hyvään elämään (S&S, 2018) saadaan kirjakauppoihin vasta tällä viikolla, joten tuolloin kirja eli vasta raakileen asteella, käsikirjoitusvaiheessa.

Tällä hetkellä kirjan käännösoikeudet on myyty jo yhdeksään maahan. Maailmanlaajuiset englanninkieliset käännösoikeudet nappasi yhdysvaltalainen kustantamo HarperCollins, mikä takaa kirjan leviämisen koko englanninkieliseen maailmaan.

"Danes have hygge. Swedes have lagom. Finns have ‘kalsarikänni’ or pantsdrunk – drinking at home alone, in your underwear."

Kalsarikänni-kirjan pitchaus-teksti kirjan käännösoikeuksia myyvällä Helsinki Literary Agencylla

Kalsarikännit ovat herättäneet myös maailman median: aiheesta ovat tähän mennessä jo kirjoittaneet Vogue, Elle, The Independent ja Chigago Tribune.

Maailmalla ilmiötä ovat aiemmin menestyksekkäästi pedanneet myös Ulkoministeriön maakuvayksikön Suomi-emojit, joissa kalsarikänni-emojit ovat olleet kaikkein suosituimpia. Näitä Rantanen kiittelee myös kirjansa esipuheessa.

Totta vai parodiaa?

Idea kirjaan oli alun perin kustannuspäällikkö Mirjam Ilvaksen, joka arveli Rantaselta löytyvän huumorintajua ja kykyä aiheen riittävän rempseään verbaaliin muotoiluun.

Jo aiemmin Rantanen oli itsenäisesti tutustunut lämpimistä shaaleista, takkatulen räiskeestä ja palavista kynttilöistä voimansa imeviin pohjoismaisiin hyvinvointi-ilmiöihin ja -oppaisiin.

–Luin Meik Wikingin kirjan Hygge ja ajattelin, että tässäpä loistava parodia mindfulness-oppaista. Luin kirjaa noin 40 sivua, kunnes tajusin, että eipäs olekaan: heppuhan on tosissaan.

Hyggen totisen vetovoiman Rantanen sisäisti lopullisesti lomamatkalla New Yorkissa. Siellä lentokentällä ja kirjakaupoissa Meik Wikingin hygge-raamatut vastaanottivat matkailijaa mahtavina kirjapinoina.

Rinnalla kaupiteltiin yhtä herkullisissa kovakantisissa kahvipöytäkirjoissa lagomia, ruotsalaista kohtuullisuutta. Seuraavaksi suureksi ilmiöksi ennustetaan meditatiivista halonhakkaamista.

–Skandinaavisuus on nyt muotia. Jokin ajassamme on saanut sen aikaan, että pohjoismainen selkeys ja vaatimattomuus kiinnostaa ja vetoaa ihmisiin maailmanlaajuisesti.

(Juttu jatkuu faktan jälkeen)

Miska Rantanen

Toimittaja Helsingin Sanomissa sekä huumori- ja tietokirjailija.

Syntynyt 1967, asuu Helsingin Pohjois-Haagassa ja johtaa sieltä käsin vapaa-ajallaan Norra Haga Party Centralia eli omaa langatonta yhteyttään.

Kirjoittanut aiemmin kirjat: Lepakkoluola – Lepakon ja Liekkihotellin tapahtumia ja ihmisiä (2000), Love Records – Tarina, taiteilijat, tuotanto (2005), Mies – Yleisimmät tyyppiviat ja niihin sopeutuminen (2011), Kukkiva syyspervo ruukussa (2013), Kaikki ranteet auki (2014) ja Kivaan kipuun (2016).

Menestysteos jo ennen julkaisemistaan: Kalsarikänni – Suomalainen opas hyvään elämään ilmestyy suomeksi kustantamo S&S:n kustantamana tällä viikolla.

Heidi Piiroinen
Tilastokeskuksen vuonna 2016 kokoamien tietojen mukaan Suomi on maailman vakain valtio, maailman vapain maa ja maailman turvallisin maa. Kirjailija Miska Rantanen uskoo, että suomalaisilla on myös paras kyky nauraa itselleen, vaikka maailmanlaajuisesti.

Tilastokeskuksen vuonna 2016 kokoamien tietojen mukaan Suomi on maailman vakain valtio, maailman vapain maa ja maailman turvallisin maa. Kirjailija Miska Rantanen uskoo, että suomalaisilla on myös paras kyky nauraa itselleen, vaikka maailmanlaajuisesti.

Miska Rantasen mukaan kalsarikännit ovatkin samaa pohjoismaista juurta kuin sivistyneet skandinaaviserkkunsa. "Kalsarikänni rentouttaa ja palauttaa, kun maailmasta on tullut levoton", kuten hän kirjoittaa teoksessaan.

Rantasen mielestä hyggestä kuitenkin puuttuu jotain olennaista, jonka vain luonnonvaroista vapaat, rankemman historian eläneet suomalaiset osaavat: todellinen elämä ja itkunsekainen itsesääli.

Kalsarikännin suomalaiset juuret onkin helppo ymmärtää, kun luo katseensa suomalaiseen maisemaan marraskuussa: on pilkkopimeää, räntää, loskaa ja vettä sataa vaakasuoraan, ketään ei näy missään ja muiden ihmisten luo on pitkä matka.

–Ja on vasta puolipäivä, vuorokauden valoisin hetki.

Pedantti ja kunnianhimoinen

Miska Rantanen on siinäkin mielessä umpisuomalainen, että hän ei ole päästänyt itseään kirjoittaessaan helpolla. Teos on paitsi äärimmäisen tyylikäs ja moderni kahvipöytäkirja myös kunnianhimoinen ja perusteellinen katsaus kalsarikännin juuriin, sääntöihin ja mahdollisuuksiin.

"Kalsarikänni rentouttaa ja palauttaa, kun maailmasta on tullut levoton."

Toimittajan pedanttisuudella Rantanen on lainannut uusinta tutkimustietoa ja kahlannut sekä paperisia että sähköisiä lähteitä – ja jos todelliset lähteet ovat loppuneet, avuksi on tullut kuvitteellinen Norra Haga Party Central -instituutti.

–Asun Pohjois-Haagassa. Norra Haga Party Central on wlan-yhteyteni nimi. Kun laitan kalsareissani päivitystä Facebookiin, kaikki tietävät, että se tulee nyt Norra Haga Party Centralista. Kirjassa päätin sitten pistää kaikki poskettomat, hatusta vedetyt väitteet tämän instituutin piikkiin. Toimittajana halusin luoda lukijalle tällaisen koodiston.

Somettaminen onkin olennainen osa nykyaikaisia kalsarikännejä. Sosiaalisen median kanssa on myös suuri vaara joutua kalsarikänneissä vaikeuksiin, joten asianmukainen opaskirja tulee huutavaan tarpeeseen.

Kirjassaan Rantanen käy läpi myös elokuvat, musiikin, soittimet ja muut oheistoiminnot, jotka sopivat oikeaoppisten kalsarikännien viettämiseen.

Ei synkistelylle

Kirjoittaessaan Miska Rantanen halusi olla kalsarikännien ikioma Jari Sarasvuo, suuren ilosanoman viejä.

–Kirjassa ei ole tarkoitus uppoutua synkkyyteen. Uuden polven kalsarikännit on seitinohut, mannermainen päiväkänni iltaan sovellettuna, muistuttaa Rantanen.

Kyse on myös urbaanista, modernista ilmiöstä: Kotimaisten kielten keskuksen tutkija oli kuullut ilmauksen ensimmäisen kerran 1992 ja julkisesti sitä on käytetty lehtitekstissä ensimmäisen kerran vasta vuonna 2005.

Asmo Raimoaho
Somettaminen on olennainen osa kalsarikännejä, ja sosiaalisen median kanssa on myös suuri vaara joutua kalsarikänneissä vaikeuksiin.

Somettaminen on olennainen osa kalsarikännejä, ja sosiaalisen median kanssa on myös suuri vaara joutua kalsarikänneissä vaikeuksiin.

Toisin kuin kansanterveydestä huolestuneet voisivat luulla, alkoholin ylenmääräinen käyttö ei suinkaan ole kalsarikännin ydin.

Päinvastoin Miska Rantanen uskoo, että kotona alusvaatteissa nollaaminen – kalsarikänni ilman känniä – on mahdollista jopa kokonaan ilman alkoholia.

Keväällä Rantanen lähtee ainakin Lontoon kirjamessuille markkinoimaan Kalsarikännin ilosanomaa. Todennäköisesti hänen kasvonsa tulevat tutuiksi myös aamu-tv-lähetyksissä eri puolilla maailmaa.

Kenties Rantanen pääsee silloin kertomaan, kuinka suomalaiset juovat mieluiten pihalla tai kotona, eikä näin tapahdu missään muualla maailmassa.

Vähän niin kuin Meik Wiking on esittänyt, että kynttilöitä myydään eniten maailmassa juuri Tanskassa.

–Jostain syystä Tanskaan kirjan käännösoikeuksia on ollut toistaiseksi vaikea myydä, mutta en usko, että siihen enää kauan menee, Miska Rantanen nauraa.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Joo, ja jenkeillä on tämä kaikenkattava oumaigaad, jokaisella elämän osa-alueella. 😂

  • Nimetön

    Minulle kalsarikänni tarkoittaa sunnuntaina lounasaikaan, vielä yöpuvussa, otettua viinilasillista, joka johtaa nukahtamiseen juuri, kun Arto Nyberg alkaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio