Tulenkantaja

"Kaikki ei koko ajan muutu paremmaksi" – Tiina Laitila Kälvemarkin mielestä ihmisellä on vastuu myös ahneudestaan

Tulenkantaja-ehdokaskirja Seitsemäs kevät on 176-sivuiseksi hiottu timantti suurista teemoista: nykyihmisen unelmista ja unelmien kyltymättömyydestä. Tiina Laitila Kälvemarkin kirjoittama, perhosen lailla lentävä romaani on myös kertomus ilmastonmuutoksesta ja ihmisten raskaasta globaalista eriarvoisuudesta.

Silja Viitala
"Kaikki ei koko ajan muutu paremmaksi" – Tiina Laitila Kälvemarkin mielestä ihmisellä on vastuu myös ahneudestaan

Tiina Laitila Kälvemarkia on pyydetty Ruotsissa puhumaan paljon Seitsemännestä keväästä, vaikka kirjaa ei ole vielä ruotsiksi käännettykään. "Seitsemäs kevät osui juuri oikeaan kohtaan tässä ajassa", uskoo kirjailija.

Nina LehtinenAamulehti, Tukholma

Keskitalven aamu Tukholman "Silicon Valleyssa", Kistassa, avautuu valoisana. Pientä koiraansa ulkoiluttava vanhempi herrasmies tervehtii vastaantulijoita hymyillen suomeksi.

Tiina Laitila Kälvemarkin kotona, pittoreskissa puurivitalossa ikkunalaudalla sinnittelevät vuoden ensimmäiset valkoiset helmililjat. Kevät Ruotsissa on selvästi Suomea pidemmällä.

Kirjailijan haikean traagisessa episodiromaanissa Seitsemäs kevät eletään jatkuvaa välitilaa, kevättä. Sen sijaan kesää pohjolassa ei ole koettu kuuteen pitkään vuoteen.

Tiina Laitila Kälvemarkilla on nostalginen tapa aloittaa päivän kirjoitustyö. Katso 360-video kirjailijan työhuoneesta Tukholman Kistasta:

Kirjassa työstään hyllytetty meteorologi Peter koluaa lukittuja puutarhoja Skotlannissa. Keski-ikäinen Susanne odottaa Ruotsissa vielä uutta lasta intialaiselta sijaissynnyttäjältä. Hänen teinityttärensä kirjoittaa esseetä ilmastonmuutoksesta. Sijaissynnyttäjän poika unelmoi Intiassa jalkapallokengistä.

Suurimman osan aikuiselämästään muualla kuin Suomessa asunut Tiina Laitila Kälvemark on hyvä esimerkki kansainvälisistä nykykirjailijoistamme.

Tukholmassa 20 vuotta asunut kirjailija-toimittaja näkee unensa edelleen suomeksi. Suomeksi hän haluaa myös kirjoittaa, ja suomi on hänen pääasiallinen työkielensä myös ruotsinsuomalaisen Sisu-radion tuottajana.

–Suomen kielellä tunnen itseni vahvemmaksi. Kun vierailemme synnyinpaikkakunnallani Kärsämäellä, ruotsalainen puolisoni sanoo, että näytänkin Suomessa ihan erilaiselta: kroppani on rennompi, enkä esitä mitään. Itseluottamukseni suomeksi on erilainen.

Silja Viitala
Tiina Laitila Kälvemark on syntynyt Kärsämäellä, Pohjois-Pohjanmaalla. Tukholmaan hän kotiutui Tampereen, Pariisin, Amsterdamin ja Uppsalan vuosien jälkeen.

Tiina Laitila Kälvemark on syntynyt Kärsämäellä, Pohjois-Pohjanmaalla. Tukholmaan hän kotiutui Tampereen, Pariisin, Amsterdamin ja Uppsalan vuosien jälkeen.

Silja Viitala
Tiina Laitila Kälvemark asuu Kistassa, informaatioteknologiastaan tunnetulla Tukholman esikaupunkialueella.

Tiina Laitila Kälvemark asuu Kistassa, informaatioteknologiastaan tunnetulla Tukholman esikaupunkialueella.

Seitsemäs kevät on kolmas kaunokirjallinen teoksesi. Mistä idea tuli?

– Luin joitakin vuosia sitten pienen uutisen Ruotsin Lapissa olevasta paikkakunnasta, johon ei ollut sinä vuonna tullut lainkaan kesää. Lämpötila ei ollut yhtäjaksoisesti noussut viiden vuorokauden ajaksi yli 10 asteen. Sitten näin Ruotsin tv:stä dokumentin Barn till varje pris. Dokumentin pariskunnista yksi oli vuokrannut kohdun Intiasta.

–Mietin, miten omien unelmien tavoittelu aiheuttaa niin helposti ihmisille eräänlaisen putkinäön. Pikkuhiljaa nämä asiat alkoivat sekoittua mielessäni, ja kun olin residenssissä Edinburghissa, aloin kirjoittaa myös Peteristä, joka haluaa nähdä lukittuihin puistoihin.

Silja Viitala
Suomen kieli on Tiina Laitila Kälvemarkille rakas työkalu. "Ainoastaan jos kirjoittaminen ei kulje, saatan testata tekstiä ensin ruotsiksi."

Suomen kieli on Tiina Laitila Kälvemarkille rakas työkalu. "Ainoastaan jos kirjoittaminen ei kulje, saatan testata tekstiä ensin ruotsiksi."

Olet kertonut, että Seitsemäs kevät on romaani ahneudesta. Selitä tätä hieman.

–Kyltymättömyys on vieläkin parempi sana. Ilmastomuutoshan on seurausta kyltymättömyydestä. Tietynlainen ahneus on ihmisissä varmasti kaikkialla sisäänrakennettuna, mutta varsinkin länsimaissa jatkuvasta kehityksestä on seurannut kummallinen illuusio siitä, että kehitys voi jatkua loputtomiin ja se koskee kaikkia elämän alueita. Romaanissa erityisesti sijaissynnyttäjää käyttävä Susanne on tällaisen ajattelun tuote. Hänen on vaikea hyväksyä asioita, joihin hän ei voi itse vaikuttaa.

"Minusta olisi ollut hävytöntä, jos olisin vain istunut siistissä työhuoneessani ja keksinyt kirjaan intialaisen pojan elämän."

Ilmastonmuutos on suuri ja lamaannuttava aihe. Mikä sai sinut tarttumaan näin vaikeaan aiheeseen?

–Kaunokirjallisuutta kirjoittaessani yritän ymmärtää ihmisiä ja ihmisten toimintatapoja. Haluan myös kuvata aikaa, jota elämme, enkä voisi kuvitella itseäni kirjoittamassa historiallista romaania. Ilmastomuutosta ei voinut välttää. Kirjassa käsittelen aihetta tutkimalla ihmisten käyttäytymistä. Aihe on niin suuri, että se saattaa tunkeutua myös seuraavaan teokseeni. Minulla on nyt kaksi teosta työn alla. Toisesta tulee todennäköisesti novellikokoelma, toisesta romaani.

Minkälaista taustatyötä teit romaania varten?

–Toimittajan taustastani johtuen research menee minulla välillä överiksi. Haluan kaikkien faktojen olevan oikein. Eihän kaunokirjallisuuden tarvitsisi olla totta, mutta minusta olisi ollut hävytöntä, jos olisin vain istunut siistissä työhuoneessani ja keksinyt kirjaan intialaisen pojan elämän. Kävin Mumbaissa ja Delhissä, missä tapasin Naiskeskuksen työntekijöitä, jotka työskentelevät kohdunvuokrauksessa mukana olevien naisten kanssa. Haastattelin myös ilmastonmuutoksen tutkijoita ja amerikkalaistutkijaa, joka tutkii ihmisosien kansainvälistä kauppaa. Hän kertoi lapsista, joilla ei ole enää mitään biologista yhteyttä vanhempiinsa: munasolu on hankittu Liettuasta, sperma Tanskasta ja sijaissynnyttäjä Intiasta.

Silja Viitala
Tiina Laitila Kälvemark ei halua ruotsintaa kirjojaan itse, koska kirjallisuuden kääntäminen on hänestä täysin oma taiteenlajinsa. "Parempi säästää sekin aika kirjoittamiseen."

Tiina Laitila Kälvemark ei halua ruotsintaa kirjojaan itse, koska kirjallisuuden kääntäminen on hänestä täysin oma taiteenlajinsa. "Parempi säästää sekin aika kirjoittamiseen."

Kirjasi ilmestymisen aikoihin Intiassa valmisteltiin sijaissynnyttämisen kieltämistä lailla. Mitä lakimuutokselle tapahtui?

–Kirjani julkaisun jälkeen kaupalliset sijaissynnytykset kieltävä laki hyväksyttiin Intian parlamentissa, mutta toiminnan on arveltu nyt siirtyneen maan alle ja muihin maihin.

Romaanissa puhutaan myös perhosista. Mistä nämä lensivät mukaan?

–Perhosiin liittyy vahvaa symboliikkaa. Koko perhosen elinkaari kotilosta perhoseksi ja se lyhyt lento ja täydellinen kauneus toimivat vertauskuvana ihmisten unelmille. Perhosessa on äärimmäistä herkkyyttä. Jos otat perhosen väkisin käteen, se hajoaa, eikä enää koskaan lennä. Perhonen on myös lajina ilmastonmuutokselle todella herkkä, ja ilmastonmuutos näkyy jo nyt perhoslajien muutoksina.

Minkälaista kirjallisuutta luet itse?

–Olen lukenut aina ja paljon. Nyt kun olen aktiivisesti itse alkanut kirjoittaa kaunokirjallisuutta, runous on merkinnyt minulle todella paljon. Tärkeitä runoilijoita minulle ovat suomalaiset Sirkka Turkka ja Mirkka Rekola ja ruotsalainen nobelisti Tomas Tranströmer. Prosaisteista J. M. Coetzee on ollut minulle todellinen ahaa-elämys ja Knausgårditkin olen viime aikoina lukenut.

Jos voitat Tulenkantaja-palkinnon, mitä teet palkintosummalla 10 000 eurolla?

–Ostan itselleni kirjoitusaikaa ja mahdollisuuden työskennellä kirjailijana. Olisi hienoa, jos saisin pään auki myös käännöksissä. Janina Orlov on tehnyt Seitsemännestä keväästä ruotsinkielisen näytekäännöksen, ja muutama yksittäinen novelli on käännetty antologioissa englanniksi ja saksaksi, mutta tuotantoani ei ole vielä käännetty edes ruotsiksi. Ruotsissa julkaistaan vuosittain vain muutamia suomalaiskirjailijoita.

Tiina Laitila Kälvemark

Tukholmassa asuva kirjailija ja toimittaja Ruotsin Sisu-radiossa.

Syntynyt 1970 Kärsämäellä, asuu Tukholmassa ruotsalaisen miehensä Mathiaksen, Eskil-poikansa ja Helmi-tyttärensä kanssa.

Runeberg-ehdokkuus esikoisteoksesta Kadonnut ranta (WSOY, 2012) ja EU:n kirjallisuuspalkintoehdokkuus romaanista Karkulahti (WSOY, 2015).

Tulenkantaja-palkintoehdokas romaanillaan Seitsemäs kevät (WSOY, 2017).

Muut ehdokkaat Magdalena Hai: Kurnivamahainen kissa, Kaj Korkea-Aho ja Ted Forsström: Zoo! Viraalit nerot, Heikki Kännö: Mehiläistie, Elina Rouhiainen: Muistojen lukija ja Satu Taskinen: Lapset.

Aamulehden perustama ja jakama Tulenkantaja-palkinto, 10 000 euroa, myönnetään kirjailijalle, jonka voittajateoksella olisi tuomariston mukaan mahdollisuudet menestyä käännöksinä ulkomailla.

Tulenkantaja-palkintotuomaristoa johtaa kirjailija Salla Simukka. Tuomariston muut jäsenet ovat Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu, Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja sihteerinä Aamulehden kulttuuritoimittaja Markus Määttänen.

Tulenkantaja-palkinnon voittaja julkistetaan lauantaina 24.3.2018 Tampereella Vihtorin kirjamessuilla Hotelli Ilveksessä. Gaalaohjelmassa on muun muassa suomalaisen kirjallisuuden huippukääntäjän haastattelu sekä Tulenkantaja-ehdokkaiden paneelikeskustelu.

Puoliltapäivin 24.3. alkaville Vihtorin kirjamessuille ja klo 16 alkavaan Tulenkantaja-gaalaan on yleisöllä vapaa pääsy.

Silja Viitala
Tiina Laitila Kälvemark on tottunut tekemään taustatöitä, ja romaaniaan varten hän tutustui sijaissynnytystoimintaan myös Intiassa.

Tiina Laitila Kälvemark on tottunut tekemään taustatöitä, ja romaaniaan varten hän tutustui sijaissynnytystoimintaan myös Intiassa.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • tykkäsin!

    Seitsemäs kevät on koskettava ja silti helppolukuinen kirja.

  • Ameericassa on

    Suomessa ahneutta ei ole perinteisesti hyveenä pidetty. Toisin on Ameericassa..siellähän on sanonta ”Greed is Good!”…ja toisaalta onnistuminen elämässä mitataan rahalla..mutta kukaan ei kysy miten se on hankittu…Ruotti on sitten varsinainen panssarilaiva Potemkin…pyrkii näyttämään paremmalta kuin onkaan(mutta paremmalta erityisesti kuin Suomi). Molemmat valheelliselle arvopohjalle rakentaneet, mutta ”hyvältä näyttävät” maat kohta romahtaa. Pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin ja mitä myöhemmin sitä korkeammalta tipahtavat. Kuten Neuvostoliitto ja DDR.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio