Pirkanmaa

Tampere hakee EU:n kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Mänttä-Vilppulan kanssa ja kannustaa mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia – Lauri Lyly: "Tässä ollaan hyvän asian äärellä"

Haku tehdään Tampereen nimellä pääkuntakumppanin ollessa Mänttä-Vilppula. Lisäksi kumppaneiksi toivotaan myös muita Pirkanmaan kaupunkeja tai kuntia.

Ossi Ahola
Tampere hakee EU:n kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Mänttä-Vilppulan kanssa ja kannustaa mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia – Lauri Lyly: "Tässä ollaan hyvän asian äärellä"

Tampere löi hynttyyt yhteen Mänttä-Vilppulan kanssa kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Aiesopimuksen allekirjoittivat Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen (vas.) ja Tampereen Lauri Lyly.

Nina LehtinenAamulehti

Tampere ja Mänttä-Vilppula hakevat yhteistyössä Euroopan unionin kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen allekirjoittivat aiheesta aiesopimuksen torstaina Tampereella kulttuurikeskus Laikussa.

Kaupunkien tavoitteena on valmistella yhteinen hyvä hakemus, johon molemmat rakentavat näkyvän sisältökokonaisuuden omiin vahvuuksiinsa nojaten.

–Koko maakunnan näkökulmasta kannattaa satsata yhteen hakemukseen ja rakentaa vahva yhteistyöohjelma. Siksi toivomme hankkeeseen myös muita kuntia Pirkanmaalta, Lauri Lyly sanoo.

Hänen mukaansa Tampereella ja Mänttä-Vilppulalla on jo nyt vahva yhteys kulttuuritarjonnan ja niihin liittyvien investointien kehittämisessä sekä saavutettavuuden parantamisessa.

Kuvataidetta ja kulttuuritapahtumia

Suomesta valitaan EU:n kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026. Statuksesta käydään kilpailua, johon tähän mennessä on ilmoittautunut myös Oulu.

Hakemukset jätetään vuonna 2020, joten muilla Suomen kaupungeilla on vielä aikaa ilmoittautua mukaan kisaan.

Mänttä-Vilppulan erityinen vahvuus EU:n hakuprosessissa on ennen kaikkea maineikas nykytaiteen museo Gösta ja Serlachius-museo Gustaf näyttelyineen, mutta Markus Auvisen mukaan kaupungin valttina on myös vilkas kulttuuriharrastustoiminta.

–Mänttä-Vilppulasta on rakennettu viime vuodet taidekaupunkia määrätietoisesti. Päätimme jo vuonna 2016 hakea kulttuuripääkaupungiksi, ja yhteistyö Tampereen kanssa on sille ihan luontainen jatkumo, sanoo Auvinen.

Tampereen vahvuuksiksi Lauri Lyly nimeää myös kuvataiteen ja museot, mutta myös teatterit ja muun kulttuuritoiminnan sekä erityisesti kaupungin runsaan tapahtumatarjonnan, josta ei sovi unohtaa urheilua.

Ossi Ahola
Tampereen valttina Auvinen ja Lyly pitävät runsasta kulttuuritapahtumatarjontaa. Pispalan Sottiisi on yksi Tampereen vanhimmista festivaaleista. Oikealla Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki.

Tampereen valttina Auvinen ja Lyly pitävät runsasta kulttuuritapahtumatarjontaa. Pispalan Sottiisi on yksi Tampereen vanhimmista festivaaleista. Oikealla Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki.

Hakuprosessi maksaa Tampereelle miljoona euroa

Tampere satsaa hakuprosessissa hankkeeseen miljoona euroa, joista 300 000 euroa jyvittyy ensimmäiselle vuodelle. Mänttä-Vilppula on varautunut panostamaan hankkeeseen tänä vuonna 70 000 euroa.

Lauri Lylyn mukaan onnistuessaan hanke tulee maksamaan itsensä takaisin.

–Eurooppalaisittain kulttuuripääkaupunkileima lisää merkittävästi alueen elinvoimaa, työpaikkoja, matkailijavirtoja ja kansainvälistä tunnettuutta. Näin on käynyt kaikissa aikaisemmissa EU:n kulttuuripääkaupungeissa, toisissa enemmän ja toisissa vähemmän.

Euroopan unioni on valinnut yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 lähtien. Sekä Tampere että Mänttä-Vilppula hakivat EU:n kulttuuripääkaupungiksi erikseen jo vuonna 2011.

Suomeen valinta osuu vuonna 2026 kolmannen kerran. Vuonna 2000 EU:n kulttuuripääkaupunki oli Helsinki ja vuonna 2011 Turku.

Lopullisen valinnan voittajasta tekee EU:n neuvosto. Toinen EU:n kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026 valitaan Slovakiasta.

Ossi Ahola
Viime vuosina hauissa menestyneet hakijat ovat korostaneet alueellista ulottuvuutta. Lauri Lylyn mukaan myös Oulu aikoo panostaa kisassa kuntien väliseen yhteistyöhön.

Viime vuosina hauissa menestyneet hakijat ovat korostaneet alueellista ulottuvuutta. Lauri Lylyn mukaan myös Oulu aikoo panostaa kisassa kuntien väliseen yhteistyöhön.

Täydennys: 14.6. klo 12:30 juttua täydennetty ja päivitetty kauttaaltaan.

Oikaisu: 14.6. klo 13:37 jutussa kerrottiin virheellisesti, että Suomesta valitaan EU:n kulttuuripääkaupunki vuodelle 2016. Vuosi oli 2026.


Lue myös nämä


Kommentit (28)

  • Ei kiitos kulttuuripääkaupungille

    Toivottavasti Tampere ei tule kulttuuripääkaupungiksi, sillä en näin likaista kaupunkia ole aikoihin nähnyt.
    En pelkästään tarkoita ratikkatyömaan läheisyyttä vaan koko kaupunkia. Roskia, tupakan tumppeja ja likaa on valtaisasti että ihmettelen mihin kaupungin puhtaanapito on hävinnyt vuosien varrelta. Ennen oli paljon puhtaampaa. En ole matkoillani nähnyt yhtä likaista kaupunkia en idässä en lännessä enkä niiden välissä kuin Tampere on.
    Mäntästä ei ole tietoa en ole käynyt siellä kymmeneen vuoteen, mutta jos Mäntän puhtaudella kalastellaan Tampereelle kulttuuripääkaupungin titteliä niin Mänttä joutuu maksamaan Tampereen velat.

  • Pauli Kiuru

    Valkeakosken olisi syytä harkita lähtemistä mukaan. Kaupungista löytyy esimerkiksi Suomen kaunein kesäteatteri ja Työväen Musiikkitapahtuma. Vuoden 2009 asuntomessut olivat menestys, samoin talonäyttely viime vuonna Lintulassa. Uskallusta ja organisointikykyä on, samoin päätöksentekokykyä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio