Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Huippuviulistin päänsärky: Pekka Kuusisto menettää arvoviulunsa harmillisella hetkellä

Viulisti Pekka Kuusistolla on edessään tuskallinen eron paikka: hän joutuu näinä päivinä luopumaan pitkään käytössään olleesta arvoviulusta. - Kulttuurirahaston Guadagninin laina-aika on päättymässä. Viulu menee uudelleen hakuun ja lähtee minulta pois heinäkuun puolivälissä, sanoo Kuusisto murheissaan. Hankalaksi ajankohdan tekee se, että maailman kiinnostavimpiin ja luovimpiin viulisteihin kuuluvalla Kuusistolla on loppukesällä edessään kaksi tärkeää debyyttiä. Hän soittaa elokuussa Lontoon Proms-festivaalilla Tshaikovskin viulukonserton ja Edinburghin festivaalilla Sibeliuksen viulukonserton solistina. Varsinkin Promseilla esiintyminen on jokaisen klassisen muusikon unelma. Paikan päällä odottaa vaativa yleisö ja television, internetin ja radion välityksellä konsertilla on miljoonia kuulijoita. Onnekkaan tilapäisratkaisun ansiosta nämä kaksi isoa keikkaa eivät sentään ole viulun menettämisen takia vaarassa. Kuusisto on saanut erään lontoolaisen viulukauppiaan suhteiden avulla käyttöönsä muutamaksi kuukaudeksi toisen Guadagninin. Sijaissoitin löytyi New Yorkista. - Kävin hiljattain esiintymässä New Yorkissa ja sain silloin sen viulun mukaani. Toivon saavani soittaa tällä uudella soittimella ainakin lokakuulle asti. Siitä eteenpäin kaikki onkin sitten taas auki. Laatua pitää olla Maallikko voisi luulla, että viulu kuin viulu, soittajastahan kaikki on kiinni. Mutta kun toimitaan musiikin absoluuttisella huipputasolla, kuten Pekka Kuusisto tekee, ilman laatusoitinta ei pärjää. Jos soittimen ääni ei kanna, eikä siinä ole tarpeeksi sävyjä, Stradivariuksilla, Guadagnineilla, Guarnereilla ja muilla vanhoilla aarteilla varustetut kilpailijat nappaavat nopeasti parhaat keikat. Ala on soittajan kannalta tyly, sillä nämä jopa miljoonia maksavat huippusoittimet ovat vain harvojen ostettavissa. - Sellaisella viululla, jonka minä pystyisin ostamaan, ei vain voi mennä soittamaan Promseille ja vastaaviin paikkoihin, Kuusisto sanoo. Sibbaa ja runonlaulua Pekka Kuusisto tuli suomalaisille tutuksi jo polvenkorkuisena pikkuviulistina television Viuluviikarit -ohjelman kautta yhdessä isoveljensä Jaakon kanssa. Kansallissankariksi nuorempi Kuusisto kohosi voittamalla vuonna 1995 Sibelius-viulukilpailun ensimmäisenä suomalaisena. Hän oli silloin 19-vuotias. Sibelius-kilpailu teki Kuusistosta kansainvälisen tähden. Pian voittonsa jälkeen hän levytti Sibeliuksen konserton nuoruuden energialla ja iloisella taituruudella. Nyt kahdenkymmenen vuoden ja parinsadan Sibelius-esityksen jälkeen hän huomasi olevansa valmis toiseen ja hyvin erilaiseen levytykseen tutusta konsertosta. Kumppanina on Tapiola Sinfonietta -orkesteri. Olennaista piakkoin islantilaisella Bedroom Community -merkillä julkaistavan levyn tapauksessa on se, että konsertto saa rinnalleen karjalaista runonlaulua Larin Paraskeen hengessä. - Laulaja Ilona Korhosen toteuttama runonlauluosuus pyrkii asettamaan konserton osaksi omaa aikaansa ja näyttää miten paljon kansanmusiikki vaikutti Sibeliukseen. Tarkoituksena on myös sijoittaa konsertto enemmän perinnemusiikin kuin romanttisen viulukonserttotradition jatkeeksi. Kansanmuusikon ote Juuri kansanmusiikista Kuusisto sanoo saaneensa paljon uusia eväitä myös klassiseen viulunsoittoon. Hänelle merkityksellisempiä asioita kuin kaunis pinta ja täydellinen viulistinen suoritus ovat luonnollisuus, rentous, rohkeus ja räväkkyys. Kuusisto tavoitteleekin soitossaan musiikin syvempiä ja tavallaan ikiaikaisia pohjavirtoja. - Sankarillinen ja solistikeskeinen tapa esittää konserttoja on tuntunut vieraalta jo aika kauan. Minusta Sibeliuksen konserttoa soittaessa solistin pitää tavallaan tehdä oma persoonansa näkymättömäksi. Tässäkin hän ottaa mallia pelimannimusiikista. - Perinnemusiikin parissa et kerro soittaessasi omaa juttuasi, vaan jotakin sellaista, joka tulee kauempaa. Lontoon Promseille hän lupaa yhtä uudistavaa näkemystä Tshaikovskin konsertosta. Siitä taas voi saada esimakua jo Suomessa heinäkuun lopulla, kun Kuusisto harjoittelee konserttoa julkisesti omalla Meidän festivaalillaan Järvenpäässä. Sitten Lontoossa rävähtää. - Se on tilaisuus näyttää laajalle yleisölle, mitä se kappale voisi vaihtoehtoisesti olla. Viili ei heilahda Viulunsoitto ollut keskeinen osa syksyllä 40 vuotta täyttävän Pekka Kuusiston elämää niin kauan kuin hän muistaa. - Onhan tämä aika outo ammatti. Tavallaan tämä on alkanut jo silloin kun olin kolmevuotias. Muusikon ura oli Kuusistolle kaiketi vääjäämätön kohtalo, sillä suku on täynnä musiikin tekijöitä. Esimerkiksi hänen isänsä ja isoisänsä ovat tunnettuja säveltäjiä. Taidetta ymmärtävä lähipiiri on myös pitänyt hänet tarvittaessa maan pinnalla. - Ystävät, vanhemmat ja perhe varmistavat sen, ettei viili heilahda, sanoo itäisellä Uudellamaalla Pernajassa asuva Kuusisto. Kuusisto sai ensiluokkaisen viulukoulutuksen ensin Itä-Helsingin musiikkiopistossa, sitten Sibelius-Akatemiassa ja lopulta Yhdysvalloissa Indianan yliopistossa. Yksi asia opinnoissa on häntä jälkeenpäin hieman harmittanut. - Olisi ehkä ollut fiksua paneutua nuorena enemmän myös säveltämiseen. Se olisi voinut nopeuttaa asioiden hahmottamista. Saatan joskus partituuria lukiessa vähän taistella asioiden kanssa. - Jazzissa ja kansanmusiikissa oman musiikin tekeminen on isossa roolissa. Ehkä sellaista voisi pystyä sisällyttämään myös klassisen musiikin solistiseen koulutukseen, hän miettii. Katso soiva videonäyte Pekka Kuusiston luovasta rohkeudesta tästä. Pekka Kuusiston pääkonsertit kesällä: Meidän festivaali 23.- 30.7. Tuusulassa ja Järvenpäässä, Lontoon Proms-festivaali 5.8. sekä Lahden Sibeliustalo 21.8. ja Edinburghin festivaali 23.8. Minnesotan orkesterin solistina. Espoossa vuonna 1976 syntynyt viulisti. Opintoja Suomessa ja ulkomailla. Tärkeimmät opettajat Géza Szilvay, Tuomas Haapanen, Miriam Fried ja Paul Biss. Sijoittui kolmanneksi Nielsen-kilpailussa 1992 ja voitti Sibelius-kilpailun 1995. Levytti Sibeliuksen konserton 1996. Soittaa klassisen ohessa myös kansanmusiikkia ja muita tyylejä sekä johtaa viulun varresta kamariorkestereita. Sai 2013 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon. Harri Hautala Aamulehti Pekka Kuusisto soittaa valtaosan keikoistaan ulkomailla. Suomessa häntä voi kuulla parhaiten kesäaikaan Meidän festivaalilla, jota hän on vetänyt jo kymmenen vuotta. Ulkomailla hänellä on tästä vuodesta lähtien kaksi säännöllistä kiinnitystä. Hän aloitti vuoden alussa Australian kamariorkesterin sisarkokoonpanon ACO Collectiven taiteellisena johtajana. Syksyllä hän aloittaa hieman kevyemmässä roolissa Saint Paul Chamber Orchestran taiteellisena partnerina Minnesotassa Yhdysvalloissa. - Saint Paulissa olen ehkä kolmisen viikkoa vuodessa. Australian orkesterin kanssa teen kaksi tai kolme muutaman viikon kiertuetta vuodessa. Australiassa Kuusisto pääsee viemään musiikkia paikkoihin, joissa klassista musiikkia harvemmin kuullaan livenä. - Huhtikuussa teimme kymmenkunta konserttia Perthin eteläpuolisella alueella, missä oli lämmintä ja hyviä viinejä, hän hymyilee. Minnesotassa Kuusisto tekee seuraavaksi pohjoismaisen festivaalin. - Orkesterin partnereihin kuuluva ruotsalainen Martin Fröst hoitaa yhden viikon, minä kaksi. Sinne roudataan Pohjoismaista iso määrä kansanmuusikoita ja elektronisista musiikkia tekeviä soittajia. Musiikin tyylejä hän yhdistelee myös omalla festivaalillaan tänä kesänä. Kuusisto astuu lavalle muiden muassa rockmuusikko Ismo Alangon kanssa. - Hän on varsinainen tehopakkaus. Vaikka ikävuodet ovat minun edukseni, katson tuntevani itseni hänen rinnallaan todella hitaaksi. Ohjelmamme on kokonaan Ismon käsissä.