93-vuotias hävittäjä-ässä Kosti Keski-Nummi: "Kun pääsi ampumaan naapuria, se oli nautinto"

Viimeisiin elossa oleviin suomalaisiin hävittäjälentäjiin kuuluva Keski-Nummi taisteli jatkosodan taivailla Brewsterillä ja Bf 109 G6:lla.

Luutnantti Jori Ilanko
93-vuotias hävittäjä-ässä Kosti Keski-Nummi:

Messerschmittin lähdössä torjuntalennolle kesä-heinäkuussa 1944.

Markus Määttänen, teksti

Ilmavoimien pääkoelentäjä, majuri Jyri Mattila esittelee Hämeenlinnan Ilmasillan luennolla Hornetin aseistusta: Aim 120 Amraam -ohjus, M61 Vulcan Gatling-tykki, ja Aim-9 Sidewinder -ohjus, Mattila osoittaa valkokankaalle.

Eturivissä esitystä kuuntelee tarkkaavaisesti Kosti Keski-Nummi, yksi viimeisistä elossa olevista suomalaisista hävittäjä-ässistä.

Hänestä on juuri ilmestynyt Jukka Piipposen kirjoittama elämäkerta Siipimiehenä Kannaksella – hävittäjälentäjä Kosti Keski-Nummi (Koala).

Esityksen jälkeen ässältä pitää ensimmäisenä kysyä, mitä Hornetilla olisi saanut aikaan jatkosodassa.

– Ei yhtään mitään. Se olisi ollut liian nopea. Messerschmitt oli sopiva kone, siinä oli sopiva nopeus, se oli 500–600 kilometriä tunnissa, syöksyssä 700 kilometriä tunnissa. Sillä kerkisi aina joka paikkaan, mutta ei tullut ylinopeutta.

Emil Bobyrev
Hymy nousee Kosti Keski-Nummen, 93, kasvoille vieläkin kun hän muistelee jatkosodan ilmataistelujaan Brewsterillä ja Messerschmittillä.

Hymy nousee Kosti Keski-Nummen, 93, kasvoille vieläkin kun hän muistelee jatkosodan ilmataistelujaan Brewsterillä ja Messerschmittillä.

Keski-Nummi lensi jatkosodassa 80 sotalentoa ja kävi 55 ilmataistelua.

– Kaikkiaan mulle tuli 16,5 ilmavoittoa.

Mistä se puolikas tuli?

– Luutnantti Suhosen kanssa ammuimme samaa konetta. Ilmoittauduimme lentueen päällikölle, että ammuimme saman koneen alas, mutta emme tiedä kumman ampumana se alas tuli. Kapteeni sanoi, että pannaan puoliksi. Siitä tuli puoli konetta.

Siellä se sätkyttää

Virallisia ilmavoittoja Keski-Nummelle laskettiin 16,5 pudotuksesta 5,5. Viralliseen pudotusmerkintään tarvittiin aina silminnäkijähavainnot myös muilta kuin pudottajalta.

Keski-Nummen lentämässä Messerschmitt 109 G6:ssa oli aikansa parhaimpiin kuuluva lentokonetykki, Mauserin valmistama 20-millinen MG 151. Sen tulinopeus oli 740 laukausta minuutissa. Sillä pystyi sekunnissa upottamaan viholliseen lähes kilon rautaa. G6:ssa tykki ampui potkurinnavan läpi. Miltä tuntui ampua sillä?

– Sen tunsi vartalossaan, että siellä se sätkyttää ammusta. Moottorin päällä oli vielä kaksi 13-millistä konekivääriä. Kaikki lauloi yhtä aikaa.

Kosti Keski-Nummen lentäjämuotokuva sodan ajalta. Kuvitusta Siipimiehenä Kannaksella -kirjasta.

Kosti Keski-Nummen lentäjämuotokuva sodan ajalta. Kuvitusta Siipimiehenä Kannaksella -kirjasta.

Messerschmittin ohjaamo oli ahdas. Ohjaamon moottorinkäryyn piti lentäjän aina huolella sovitella itsensä laskuvarjon kanssa. Kun ahtaasta pilttuusta ampuu 20-millisellä tykillä ja kahdella 13-millisellä konekiväärillä, aseethan ovat melkein sylissä. Miltä tuntui, kun näillä putkilla sai osuman viholliskoneeseen?

– Se oli nautinto! Kun pääsi ampumaan naapuria, se oli nautinto, Keski-Nummi toistaa hymyillen.

Miltä se tuntui henkisesti?

– Ei yhtään miltään. Siinä ei ollut edes jännitystä. Se oli meidän työtä ja askaretta – mutta kun osui, se oli nautinto, se oli ilo, että saatiin tuo maihin sieltä. Tai meillä oli kyllä niin, että pääasiassa pudotetut on Suomenlahden pohjassa. Kun venäläiset pyrki pommittamaan Kotkaa ja Helsinkiä, niiden piti tulla aina Suomenlahden yli.

Jos vihollismuodostelmassa oli 6–8 pommikonetta, suojahävittäjiä niillä oli vähintään kaksinkertainen määrä. Ja ne koneet olivat kovia vastustajia. Venäläisten jatkosodassa käyttämät La 5 ja Jak 9 olivat Messerschmittin ohella toisen maailmansodan tehokkaimpiin kuuluvia hävittäjiä.

– La 5 oli erinomaisen hyvä ilmataistelukumppani, mutta venäläisillä oli ohjaajissa vikaa. Niitä saatiin ampua alas. Niitä on Karjalan mantereella ja Suomenlahden pohjassa satoja. Meidänkin hävittäjälentolaivue 24 ampui alas satoja koneita.

Keski-Nummi ihmettelee vieläkin, että Kouvolaa pommittamaan tulleen muodostelman suojahävittäjän lentäjänä oli vasta 16-vuotias poika. Teini teki pakkolaskun Kouvolan kaakkoisosaan.

– Se oli liian nuori.

Paraskin puhuja. Keski-Nummi oli itsekin hakenut vapaaehtoisena ilmavoimiin jo 16-vuotiaana. Ilmavoimat soitti kotiin Etelä-Pohjanmaalle, että he eivät ota palvelukseen alle 17-vuotiaita. Samana päivänä kun Keski-Nummi täytti 17, hän haki vapaaehtoisena Ilmavoimiin ja pääsi ohjaajakoulutukseen.

Seuraavat kolme vuotta Keski-Nummea koulutettiin taitolentoon, väistöliikkeisiin ja eri konetyyppeihin erittäin tehokkaasti. Rintamalle hänet lähetettiin 20-vuotiaana, keväällä 1943. Hän aloitti Yhdysvaltalaisella tukialushävittäjällä Brewsterillä ja oli pian jo hakemassa uusia Messerschmittejä Saksasta. Messerschmittiä eli Mersua pidettiin iske ja irti -hävittäjänä, mutta Keski-Nummi muistuttaa, että ilmataistelu oli paljon muutakin.

– Ilmataistelu oli taitolentoa. Väistöliikkeitä tehtiin oikealle ja vasemmalle, joskus vedettiin syöksykierre. Välillä meni silmät pimeäksi syöksyissä ja kurveissa. Meillä oli samat väistöliikkeet kuin venäläisillä, mutta venäläiset eivät tehneet väistöjä ajoissa, he olivat jotenkin hitaita. Ne saatiin ammutuksi juuri silloin, kun niiden olisi pitänyt tehdä väistöliike.

Pari milliä kuolemaan

Keski-Nummi lensi jatkosotansa kaikkein eniten pudotuksia saaneessa laivueessa, hävittäjälentolaivue 24:ssä. Kaikkiaan hävittäjälentolaivue 24 pudotti talvi- ja jatkosodassa 877 viholliskonetta.

Keski-Nummi lensi laivueen 3. lentueessa, kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin Hans Windin siipimiehenä. Pelkästään Windille tuli 75 virallista ilmavoittoa. Yhteensä Wind ampui alas yli 120 viholliskonetta.

Jatkosodan kuumimmassa vaiheessa, kesän 1944 suurhyökkäystä torjuttaessa molemmat ässät myös ammuttiin alas hyvin samalla tavalla, ensin Keski-Nummi, noin tuntia myöhemmin Wind.

Ilmataistelussa 28.6.1944 Wind johti yhtätoista konetta torjuntaan Talin yläpuolella. Paikalla möyhensi jalkaväkeä venäläisten Il-2-maataistelukoneita, Pe-2-syöksypommittajia ja kymmenittäin niitä suojaavia hävittäjiä.

Luutnantti J.Ilanko
Lentolaivue 24:n ohjaajat Suulajärvellä toukokuussa 1943. Vasemmalta kapteeni Joppe Karhunen, laivueenkomentaja G.E. Magnusson, vänrikki Eero Riihikallio, kapteeni Iikka Törrönen, kersantti Kosti Keski-Nummi, vänrikki Jorma Saarinen ja vääpeli Martti Alho.

Lentolaivue 24:n ohjaajat Suulajärvellä toukokuussa 1943. Vasemmalta kapteeni Joppe Karhunen, laivueenkomentaja G.E. Magnusson, vänrikki Eero Riihikallio, kapteeni Iikka Törrönen, kersantti Kosti Keski-Nummi, vänrikki Jorma Saarinen ja vääpeli Martti Alho.

Keski-Nummi pudotti taistelussa kaksi La 5:tä ja yhden maataistelukoneen. Kun Pe-2:ia poistui paikalta, Keski-Nummi lähti perään. Sitten Messerschmittin polttoainevalo alkoi vilkkua. Hän kurottautui vasemmalle potkurivipuun. Silloin koneen takarungossa ja kuomussa räjähti.

– Luoti hipaisi päätä, hengenmeno oli muutaman millin päässä.

Jos Keski-Nummi ei olisi samaan aikaan kurottanut potkuria säätämään, ammus olisi mennyt hänen päänsä läpi. Keski-Nummi irrottautui syöksyllä ja puolitajuissaan suuntasi kotia kohti. Saimaan kanavan kohdalla voimat alkoivat hiipua. Sitten moottori pysähtyi.

– Tein mahalaskun pellolle Nuijamaalla ja se onnistui täydellisesti. Pää vain iski tähtäimeen. Siinä tuli vähän iskua.

Keski-Nummi pääsi ohjaamosta koneensa siivelle ja kuuli vielä auttajien auton tulevan paikalle ennen kuin taju meni.

Noin tuntia myöhemmin Wind oli käynyt tankkaamassa ja lataamassa aseet ja oli jo uudella torjuntalennolla. Keski-Nummen ampui alas todennäköisesti Jak 9. Wind pudotti vastineeksi lennollaan kolme Jak 9:iä, kunnes ässän pääsi yllättämään 37-millisellä tykillä varustettu Airacobra. Sen kranaatit räjähtivät Windin koneen selkäpanssarissa ja mittaristossa. Wind irrottautui ja ohjasi pahasti haavoittuneena vaurioituneen koneensa tukikohtaansa Lappeenrantaan. Loppulennostaan Wind ei muistanut myöhemmin mitään.

– Hasse oli ennemmin sairaalassa Mikkelissä kuin minä. Samassa sairaalassa toivuimme.

Messerschmitt G6:n ohjaamo kesällä 1944. Tykkien ja konekiväärien tähtäin on mallia Revi 16B. Ohjaajan jalkojen välistä pilkistää MG 151 -tykin latausmekanismin suojus. Kuvitusta Siipimiehenä Kannaksella -kirjasta.

Messerschmitt G6:n ohjaamo kesällä 1944. Tykkien ja konekiväärien tähtäin on mallia Revi 16B. Ohjaajan jalkojen välistä pilkistää MG 151 -tykin latausmekanismin suojus. Kuvitusta Siipimiehenä Kannaksella -kirjasta.

Ystävien katseet

Wind ei alasampumisensa jälkeen enää lentänyt. Keski-Nummi palasi pikavauhtia laivueeseensa vain noin kolmen viikon päästä. Ilmataisteluita muistellessaan Keski-Nummi hymyilee yhä.

– Ajoittain ilmataistelu oli kuin leikkiä – vaikka se oli totista totta, että tullaanko täältä hengissä takaisin.

Miltä tuntui kun näki laivuetovereidensa saavan osumia ja putoavan?

– Pidimme lennon jälkeen pienen hiljaisen hetken. Ei niille mitään voinut. Se oli kohtalo, jos joutui ammutuksi.

Keski-Nummen mukaan hävittäjälentäjä ei näitä koskaan lennolla ajatellut. Vain yksi asia hirvitti joskus.

– Kun vain ei putoaisi Suomenlahteen. Meiltä menikin monta miestä Suomenlahden pohjaan. Sieltä ne kattelee vieläkin.

Kosti Keski-Nummen haavoittuneena mahalaskema Messerschmitt G6 MT-437 Nuijamaalaisella pellolla 28.6.1944.

Kosti Keski-Nummen haavoittuneena mahalaskema Messerschmitt G6 MT-437 Nuijamaalaisella pellolla 28.6.1944. "Mahalasku onnistui täydellisesti", iloitsee Keski-Nummi vieläkin.

Hävittäjälentäjä Kosti Keski-Nummi

Emil Bobyrev
Kun hävittäjälentäjä kuvaa ilmataistelujaan, hän tekee sen käsillään, kuten 5,5 ilmavoiton ässä Kosti Keski-Nummi, 93.

Kun hävittäjälentäjä kuvaa ilmataistelujaan, hän tekee sen käsillään, kuten 5,5 ilmavoiton ässä Kosti Keski-Nummi, 93.

Syntynyt 6.1.1923. Kauhajoen Nummijärven kylässä.

Haki 16-vuotiaana vapaaehtoisena ilmavoimien palvelukseen. Ilmavoimista vastattiin, etteivät alle 17-vuotiaat pääse palvelukseen. Haki uudelleen vapaaehtoisena ilmavoimiin 6.1.1940 ja hyväksyttiin palvelukseen maaliskuussa 1940.

Aloitti lentäjäkoulutuksen 28.10.1940 aliupseeriohjaajakurssilla 11.

Siirtyi täydennyslentolaivue 35:een 3.12.1942.

Siirrettiin hävittäjälentolaivue 24:een 18.3.1943, jossa aloitti Brewster-hävittäjillä.

Siirtyi Messerschmitt 109 G2:een 19.3.1944. Lähetettiin noutamaan uudempia Messerschmitt 109 G6:ia 18.6.1944.

Sai nimikkokoneekseen G6:n tunnuksella MT-443.

Saavutti 5,5 todistettua ilmavoittoa: 28.9.1943 1/2 x Lagg-3, 20.6.1944 Lagg-3, 21.6.1944 Airacobra, 22.6.1944 2 x La-5, 26.6.1944 Mustang (todennäköisesti kuitenkin Jak 9).

Työskenteli sodan jälkeen lennonopettajana ilmavoimissa. Hakeutui sitten opettajakoulutukseen Rauman seminaariin. Työskenteli opettajana 1970-luvun alkupuolelle asti. Asuu Hämeenlinnassa. Leskimies. Yksi tytär ja kolme tyttärenpoikaa.


Lue myös nämä


Kommentit (17)

  • Nimetön

    Kiitos koko vapaan Suomen puolesta Kiitos.

  • Mikko

    ”Hän aloitti Yhdysvaltalaisella tukialushävittäjällä Brewsterillä” Tästähän saa käsityksen, että Keski-Nummi olisi lentänyt Yhdysvaltain laivastossa, lentotukialuksella. Brewsterhän oli ihan Suomen ilmavoimille rahalla ostettu, ennemminkin tuo ”kunnes ässän pääsi yllättämään 37-millisellä tykillä varustettu Airacobra.” oli yhdysvaltalainen, koska Yhdysvallat toimitti niitä Stalinille ilmaiseksi.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet