Kirjat

Finlandia-voittaja Juha Hurme Aamulehden haastattelussa: Kannattaa matkia Shakespearea ja Tuomari Nurmiota – Suomi on ristisiitos joka suunnalta tulleita maahanmuuttajia

Kirjailija aikoo käyttää 30 000 euron palkintosumman jääkaapin täyttämiseen ja taiteelliseen työskentelyyn

Emil Bobyrev
Finlandia-voittaja Juha Hurme Aamulehden haastattelussa: Kannattaa matkia Shakespearea ja Tuomari Nurmiota – Suomi on ristisiitos joka suunnalta tulleita maahanmuuttajia

Kulttuuritalo Telakka kuuluu Finlandia-voittaja Juha Hurmeen Tampereen tukikohtiin Pispalan kodin lisäksi. Uutta kantaesitystä Hurmeelta nähdään helmikuun lopussa kuitenkin Kansallisteatterissa Helsingissä. Silloin saa ensi-iltansa Hurmeen näytelmä Lemminkäisestä.

Markus MäättänenAamulehti

Juha Hurme kirjoittaa juuri rinnakkain kolmea eri kirjaa, ohjaa ja käsikirjoittaa näytelmää Lemminkäisestä Kansallisteatteriin sekä voitti juuri kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon tietokirjallaan Niemi. Hänen puhelimensa on soinut jo aamulenkin aikana yksitoista kertaa ja Aamulehdenkin haastattelun aikana toimittajat ottavat kilpaa Hurmetta kiinni. Miestä hymyilyttää, hän on Suomen Jonathan Swift, Laurence Sterne ja François Rabelais samassa persoonassa.

Hurme nostaa näiden klassikoiden päälle Tampereen Telakan toisessa kerroksessa kaksi vieläkin suurempaa kasvattajaansa.

–Mun mielestä kannattaa mahdollisimman paljon matkia Shakespearea teatterialalla. Hänellä saattoi olla kuusikin ensi-iltaa vuodessa, niin noinhan ne on tehty, limittäin ja lomittain, eri juttuja testaillen, Hurme sanoo.

Shakespearen tasoinen vaikuttaja Hurmeen kehityksessä on ollut suomalainen – tai Hurmeen sanoin niemeläinen – Tuomari Nurmio. Hänen laululyriikoissaan hauskojen ja vakavien asioiden fuusio – vaikkapa lasten mehuhetken pilaava paholainen – hehkuu samalla tyylillä Niemen joka sivulla ja räjäyttää lukijan nauruun.

–Olin 19-vuotias kun Nurmion ensimmäiset sinkut tulivat. Olin ihan myyty ja olen vieläkin. Esimerkiksi Nurmion uusimmassa Dumarillumareissa, on ihan huikean tärkeitä aiheita, vakavia aiheita, ja se semmoinen erilaisten ironioiden risteilevä verkosto, ihan mahtavaa!

Hurme muistuttaa, että huumorilla voi tarttua todella hankaliin asioihin. Kun Shakespearellakin on tekstissään päällä täysi väkivalta, klovni virnistää silloin aina nurkan takaa.

–Tajuan sen semmoisena isona periaatteena. Se on juuri sitä kestämistä. Se ei ole kärsimykselle nauramista, vaan nauru helpottaa meitä ymmärtämään tämän todellisuuden luonnetta.

Kirkasta naurua

Niemi kertoo Suomen historian alkuräjähdyksestä 13,8 miljardia vuotta sitten aina siihen, kun Ruotsin kuninkaat tunaroivat ja menettävät Itämaansa eli Suomen alueen Venäjän suuriruhtinaanmaaksi vuonna 1809. Hurme luki kirjaansa varten kolmen vuoden aikana valtavan määrän kansanperinnettä, historiaa ja luonnontieteitä.

Hurmetta ei haittaa, että kirja voitti juuri kaunokirjallisuuden Finlandian eikä tietokirjasarjaa.

–On kiva, että se meni juuri tuossa kategoriassa läpi, koska olen kuitenkin sanataiteilija. Faktat ovat totta, mutta halusin ottaa siitä valtavasta lähdeaineistosta ne kaikkein hauskimmat jutut. Kun niihin rinnastaa vasta 1800-luvulla syntyneet pompöösit kansallisuushyminät, jotka ovat ihan puuta heinää, niin nauru vielä kirkastuu.

Olemme maahanmuuttajia

Niemi antaa Suomen historiaan maailmankaikkeudellisen ja globaalin näkökulman. Siinä esimerkiksi kansallisuuspyrinnöt alkavat 13,8 miljardin vuoden aikajanalla vasta ihan viime mikrometreillä. Perussanoma on se, että Suomen alueelle on jääkauden jälkeen aina tullut ihmisiä idästä, lännestä ja etelästä.

Nykyinen Suomessa asuva porukka ja heidän kulttuurinsa on ristisiitos joka suunnalta tulleita maahanmuuttajia ja heidän vaikutteitaan. Suomen alueella on vuosituhansien aikana puhuttu kymmeniä eri kieliä, eivätkä rajat ole koskaan olleet kiinni.

–Tämähän on se mekanismi, miten ihmiskunta toimii. Sitä vaan ihmeen vähän mietitään.

–Kyllähän tuo 1800-luvun poliittinen juttu, jota kutsutaan kansalliseksi heräämiseksi, rakentuu ihan lööperin varaan. Niemi on hyväntuulinen vastaisku kaikille nationalistisille ajatuksille, joita kusipäät käyttävät hyväkseen, Hurme sanoo.

Lapin-vaellus laiskoille

Finlandia-palkinnon 30 000 euroa Hurme käyttää jääkaapin täyttämiseen ja taiteelliseen työskentelyyn. Hän kirjoittaa limittäin kolmea eri kirjaa.

Ensimmäinen niistä on tietokirja kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjusta.

–Paulaharjun Lapin aineisto on mahtava. Lisäksi ensi kesänä tulee viides kesä, kun olen kiertänyt Tunturiteatterin kanssa Lapin erämaissa. Siitä saan vähän saman jutun kuin Aimo ja Köpi soutamassa Nyljetyissä ajatuksissa. Se on Lapin-vaellus semmoisille ihmisille, jotka ovat liian laiskoja lähteäkseen Lappiin.

Lönnrot polttaa Turun

Toinen kirjahanke on Hurmeelle tärkeä, koska idea siihen tuli kustannustoimittaja Silja Hiidenheimolta. Hurmeen edellinen mestariteos, Nyljetyt ajatukset, jäi Hiidenheimon viimeiseksi työksi ennen hänen menehtymistään pitkäaikaiseen sairauteen.

Hiidenheimon idea oli, että Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot onkin täysi roisto, joka polttaa Turun ja raivaa omaa uraansa edistääkseen kaikki kilpailijat Daniel Europaeusta ja Aleksis Kiveä myöten tieltään. Hurme ihastui ideaan oitis.

–Totta kai kunnioitan Elias Lönnrotia, joka tietenkin teki virheitä, mutta aikaansa nähden aika vähän. Tästä kirjasta tulee siis fiktiota, puuta heinää, mutta siinä kerrotaan paljon kiinnostavia asioita 1800-luvusta. Tätä kehittelen ja kerään siihen pikku hiljaa materiaalia.

Soudetaan Tukholmaan

Kolmas kirjaprojekti Hurmeelle on Nyljetyt ajatukset, osa 2. Ensimmäisiä Nyljettyjä ajatuksia varten Hurme souti ystävänsä, lavastaja Matti Rasin kanssa Kustavista Hailuotoon kesällä 2011. Kesällä 2019 hän aikoo lähteä taas Rasin kanssa soutamaan Kustavista, mutta tällä kertaa Tukholmaan, kahville.

Nyt Nyljettyjen ajatusten hahmot Aimo ja Köpi ovat kahdeksan vuotta vanhempia. Maailma on muuttunut, soutukin voi olla vähän raskaampaa.

Sävyä Hurme lainaa Veikko Huoviselta.

Havukka-ahon ajattelijassa Konsta Pylkkänen on vielä voimissaan. Konsta etsii kortteeria -kirjassa se on vähän hätääntynyt eläkeläinen. Siinä on mahtava sama viisaus kuin Havukka-ahossa, mutta siinä on myös semmoinen marraskuinen alakulo. Johonkin tämmöiseen tähtään Nyljettyjen ajatusten kakkososassa.

Kiirettä Hurme ei pidä. Hänellä on Teos-kustantamon kanssa sopimus, jonka mukaan kirjat julkaistaan, kun ne ovat valmiita.

–On kiva tehdä montaa juttua. Ne ruokkivat toinen toisiaan. Näissä on meikäläisen tulevaisuus.

Niemi

Suomen alueen historian alkuräjähdyksestä 13,8 miljardia vuotta sitten vuoteen 1809 kertova kirja. Niemen kirjoittaja Juha Hurme kertoo historialliset faktat hersyvällä huumorilla, niin että melkein jokaisella teoksen sivulla lukija räjähtää nauramaan.

Niemi voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon (30 000 euroa) tietokirjallaan Niemi (Teos) 29.11.2017.

Juha Hurme

Kirjailija, teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija. Syntynyt 1959 Paimiossa. Asuu Tampereella.

Muita Kirjoja: Volvo Amazon (Otava, 2007), Puupää (Teos, 2009), Hullu (Teos, 2012), Nyljetyt ajatukset (Teos, 2014), Niemi (Teos, 2017).

Ohjauksia omista käsikirjoituksista: Töppöhörö (Kansallisteatteri, 2016), Muuttomiehet (KOM-teatteri, 2015), Maailmankaikkeus (Telakka, 2014), Europaeus (Kansallisteatteri, 2014), Suomalaisten puolustus (Rakastajat-teatteri 2013).

Ohjauksia muiden teksteistä: Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti (Vaasan kaupunginteatteri, 2012), Nummisuutarit (Sirius Teatern, 2012), Paskateoria (Otava Ensemble, 2011), Jeppe Niilonpoika (Kokkolan kaupunginteatteri, 2011), Fosforinhohtoinen lurjus (Nälkäteatteri 2010), Porvarillisen barbarian räme kuplii jälleen (Nälkäteatteri, 2010).

Seuraavaksi Hurme kirjoittaa ja ohjaa näytelmän Lemminkäisestä Kansallisteatteriin. Se perustuu osin samaan materiaaliin, jota Hurme käytti Niemi-kirjassa. Ensi-ilta on 28.2.2018.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Rajat eivät olleet ennen kiinni mutta silloin ei myöskään ollut valtiota ja sosiaaliturvaa huolehtimassa tulijoista täällä jo olevien kustannuksella. Lisäksi liikkuminen oli paljon hitaampaa, tulijat olivat lähialueelta ja samasta kulttuuripiiristä.

  • Nimetön

    Sanoisin tuohon haastatteluun, että kenellähän sitä kusta päässään on?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet