Kirjat

Finlandia-palkittu tamperelainen Juha Hurme latasi palkintopuheessaan: Opetelkaa ruotsia, juntit

Emilia Kangasluoma
Finlandia-palkittu tamperelainen Juha Hurme latasi palkintopuheessaan: Opetelkaa ruotsia, juntit

Juha Hurme sai Finlandia-palkinnon keskiviikkona.

STTHelsinki

Finlandia-palkittu Juha Hurme otti palkintopuheessaan kantaa ilmastonmuutokseen, nationalismin nousuun ja ruotsin kielen asemaan. Hänen mukaansa ihmislajin jättipopulaation aiheuttama kuluma ja ilmastonmuutos on järkyttänyt viimeiset 11 000 vuotta vakaina ja ennustettavina säilyneitä olosuhteita.

–Tästä vakaudesta syntyivät maanviljelys, pyramidit, Kalevala, Shakespeare, yleinen suhteellisuusteoria, tekoäly ja frisbeegolf. Hienoja ja arvokkaita juttuja kaikki.

Toisekseen ahneuden ja tyhmyyden liitto, hölmöt uskomukset ja pelko siittävät parhaillaan tehokkaasti eriarvoisuutta, väkivaltaa, poliittista sekasortoa ja uuden, karmean kiintoisan trendin: todellisuudesta kieltäytymisen.

–Taide ja tiede ovat ainoat työkalut, joilla tämä sotku on selvitettävissä, jottei kehitys apinasta ihmiseksi jäisi pahasti kesken. Mitään muuta keinoa ei ole, Hurme painotti.

Puheensa loppuosan Hurme piti ruotsiksi. Hän mainitsi esikuvikseen Elmer Diktoniuksen, Edith Södergranin, Gunnar Björlingin, Runar Schildtin ja Lars Huldénin.

–De här finlandssvenska författarna har lärt mig allt som man bör veta för att vinna Finlandia-priset i skönlitteratur (nämä suomenruotsalaiset kirjailijat ovat opettaneet minulle kaiken, mitä pitää tietää voittaakseen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon), hän sanoi.

Hurme lopetti puheensa sanomalla, että För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti.


Lue myös nämä


Kommentit (11)

  • Nimetön

    Bra meningen i Pispala åsen! Grattis Hurme!

  • Vesa Kaitera

    Kun Hurme sanoi, että vieraiden kielten oppiminen avartaa maailmankuvaa, niin hän oli tietenkin aivan oikeassa. Mutta kumminkin hämmästelen sitä, että mies, joka on kirjoittanut sangen mainion kirjan Suomesta ja suomalaisista, on niin pihalla tämän kansan ajattelusta, että menee nimittelemään maamiehiään junteiksi. Se ei ole sivistyneen ihmisen puhetta, eikä loukkaavalla puheella pystytä vaikuttamaan ihmisten kantoihin, ei ainakaan puhujan tarkoittamalla tavalla.

    Hurme otti vahvasti kantaa ruotsin kielen säilyttämisen puolesta Suomessa. Tämä oli ymmärrettävää, sillä hänen omaan kirjalliseen ilmaisuunsa ovat vaikuttaneet monet suomenruotsalaiset kirjailijat, ja ilmeisesti Hurme tuntee vahvaa henkistä yhteenkuuluvuutta suomenruotsalaisiin. Joku voisi tietenkin irviä, että ilmankos Elisabeth Rehn hänelle palkinnon myönsikin. Koska kuitenkin Hurmeen kirja oli myös yleisön suosikki, niin tämä teoria lienee väärä.

    Olisi kuitenkin paha virhe vetää mutkat suoriksi ja vaatia, että suomenkielisten pitäisi ehdottomasti opiskella enemmän ruotsia. Englantia Suomessa opiskelvat liki kaikki koululaiset ja myös varsin hyvällä menestyksellä, koska motivaatio on kunnossa. Suomen itärajalla venäjä on monta kertaa tärkeämpi kieli kuin ruotsi. Niiden, jotka haluavat edetä EU:n virkapaikoille, kannattaa opiskella saksaa ja ranskaa. Saksan opiskelijoiden määrä noin yleensäkin on pudonnut huolestuttavan alas tuon kielen osaajien tarpeeseen nähden. Kiinan taitaminen voi jatkossa olla iso uraa edistavä tekijä. Sen kahden vuoden perusteella, jotka itse käytin vähemmän onnistuneeseen mandariinikiinan opiskeluun, voin kertoa, että kiinan opiskelu kannattaa aloittaa varhain ja siihen on syytä uhrata monta vuotta. Viron kieli on huomattavasti helpompi, mutta jonkun täällä kannattaisi sitäkin opiskella. Emme voi vaatia, että virolaiset ilman muuta osaisivat suomea. Se olisi turhan kulttuuri-imperialistinen näkemys.

    Kuten edellä olen luetellut, niin tarvetta varsin monen kielen osaamiseen olisi, emmekä sen vuoksi voi tuijottaa silmiämme kipeiksi vain yhteen hyvin pieneen kieleen eli suomenruotsiin. Sillä on ollut oma merkittävä sijansa Suomen historiassa, mutta nyt se on näytellyt osansa liki loppuun. Hurmeen puheen kaltaiset tuskankiljahdukset eivät tule muuttamaan suurta kuvaa suomalaisen kielipolitiikan suhteen. Todennäköisesti sekä pakko- että virkamiesruotsi lakkaavat jo muutaman vuoden kuluessa. Olisi muuten jo korkea aikakin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet