Sarjakuvat

Esko Valtaojalla on 7 000 supersankarilehden kokoelma – Sarjakuva-Finlandian ylituomari etsii ihmetyksen tunnetta

Aku ankasta se alkoi, mutta Teräsmiehen poika koukutti lopullisesti sarjakuvien maailmaan.

Inka Soveri / Iltalehti
Esko Valtaojalla on 7 000 supersankarilehden kokoelma – Sarjakuva-Finlandian ylituomari etsii ihmetyksen tunnetta

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on ollut sarjakuvaharrastaja ja -keräilijä pikkupojasta lähtien, eikä palo ole eläkeiässäkään hiipunut.

Juha SihtoAamulehti

Sarjakuva-Finlandian tämän vuoden ylituomari on avaruustieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Hän on tunnettu tietokirjailija ja puhuja, mutta harva tietänee, että Valtaoja on myös intohimoinen sarjakuvan harrastaja.

Hänen arkistoistaan löytyy muun muassa 7 000 lehden kokoelma klassisia amerikkalaisia supersankarisarjakuvia.

–Olen ollut sarjishullu pikkupojasta lähtien. Kotiin tilattiin 1950-luvulla Aku Ankka jo ennen kuin osasin lukea, Valtaoja sanoo.

Varsinaisen sarjakuvaherätyksen Valtaoja koki 1960-luvulla saadessaan käsiinsä Teräsmiehen poika -lehden.

–1967 ilmestyi Hämmästyttävä Hämähäkki, sitten tulivat Ihmeneloset, ja sillä tiellä ollaan. Olen hankkinut täydelliset Marvelin supersankarisarjat 1970-luvulta 1990-luvun loppuun saakka. Toki luen muutakin sarjakuvaa, esimerkiksi kaikki julkaistut Tenavat-albumit löytyvät hyllystä. Nykyisin hankin lähinnä uusia eurooppalaisten ja amerikkalaisten tekijöiden albumeita.

Hylly vessassa

Valtaoja harmittelee, että nykyisessä asunnossa ei ole tilaa riittävästi, niinpä suuri osa sarjakuvakokoelmasta on varastoitu laatikoihin.

–Oman vessani sentään olen varustanut kunnon sarjakuvahyllyllä!

Valtaoja sanoo, ettei ole suuri vaihtoehtosarjakuvan ystävä. Hän arvostaa perinteistä kerrontaa ja kuvittamista.

–Supersankarisarjakuvat ovat parhaimmillaan upeasti piirrettyjä, tarinat ruokkivat mielikuvitusta siinä missä hyvä tieteiskirjallisuuskin.

–Olin päättänyt ryhtyä aikuisen tähtitieteilijäksi jo ennen kuin hurahdin sarjakuviin, mutta kirjoittamaan ne ovat innoittaneet.

Myös kotimainen nykysarjakuva on Valtaojalle tuttua. Suosikkeja kysyttäessä päällimmäisiksi nousee heti kaksi tamperelaista tekijää.

JP Ahosen Villimpi Pohjola ja Pauli Kallion käsikirjoittama Kramppeja ja nyrjähdyksiä ovat upeita. Villimpi Pohjola -albumeita oli ennättänyt ilmestyä jo pari kappaletta, ennen kuin sarjaan törmäsin. Nehän olivatkin virkistävimpiä moneen vuoteen, nyt minulla on ne kaikki ja lisää odottelen.

Yllätyksen etsintää

Tällä taustalla Valtaoja on vähintäänkin pätevä Finlandia-diktaattorin vaativaan tehtävään.

–Minähän suorastaan tutisen innosta, vaikka tiedänkin, että homma on oikeastaan mahdoton. Parasta ei kukaan osaa valita, voi vain palkita sen, joka miellyttää itseä eniten.

Tärkeimmäksi valintakriteeriksi Valtaoja nimeää yllättävyyden.

–Toivottavasti finalistien joukosta löytyy jotain, mitä en ole ennen nähnyt, kaipaan uutta ja odottamatonta. Toivottavasti saan kokea samanlaisen ihmetyksen tunteen kuin aikoinaan, kun ensimmäisen kerran sukelsin Marvel-universumiin.

Esko Valtaoja

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori.

Syntynyt 20.6.1951 Kemissä.

Suosittu luennoitsija ja tieteen kansantajuistaja.

Valtaojan teos Kotona maailmankaikkeudessa käsitteli yleistajuisesti astrobiologiaa. Se sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002.

Vuonna 2008 Valtaoja palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Vuoden puhujaksi hänet valittiin vuonna 2014.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio