Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

"Ei rahaa, vaan jotakin muuta" – Tuija Välipakan kolmetuntinen Runomaraton oli menestys Helsingin juhlaviikoilla

Ella Erosen katse Kansallisteatterin Lavaklubin seinällä on samaan aikaan sekä raukea että tuima. Aivan kuin edesmennyt lausuntataiteilija tahtoisi tarkkailla, kuinka suomalaiset nykyrunoilijat säkeittensä kanssa pärjäävät. Yleisöä runoilijoiden lavaesiintyminen kiinnostaa enemmän. Jo puoli tuntia ennen tapahtuman alkua istumapaikkoja saa hakemalla hakea. –Milloin Anja Erämaja esiintyy, kyselee rytmistä ja musiikista innostunut vanhempi naisihminen, joka ei osaa päättää jäisikö vai lähtisikö. Taiteen suurkuluttajalla on Helsingin juhlaviikoilla positiivinen ongelma: –Nyt on niin paljon kaikkea, ettei millään ehdi kaikkeen, nainen tuskailee aikatauluongelmiaan. Elokuinen säätila on kostean lämmin, ja se pakkaa pieneen tilaan lisää tiivistä tunnelmaa. Haavan laastarointia Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja esittelee osuuteen Tämä hetki sijoitetut runoilijat kertomalla jokaisesta yhden kuriositeetin. Kirjailija ja juristi Jarkko Tontti avaa maratonin. Välipakan mukaan Tontti uskoo, että kirjoittaminen on monille "saman haavan laastarointia". Mikä on Tontin haava, aukeaako se runosta Minulle riittää ? – Minulle riittää, liukua kaulasta alas kohti rintoja, silittää kahta kahdella, niiden pyöreyttä, kuin silittäisi vanhan Audin ympyräisiä valaisimia, niin pienen vanhan Audin, että kädet ylettyvät yhtä aikaa molempiin etulamppuihin... , lausuu Tontti. Yleisö alkaa lämmetä. Kun turkulainen Tapani Kinnunen repii mikrofonin pois telineestä, katsojan 12-sentin viinilasi nousee huulille toistamiseen. Tästä hetkestä siirrytään toisiin tunnelmiin ja teemoihin: Alueisiin , Sinua kohti , klassikkoaiheeseen Rakkaus ja kuolema sekä Yhteyksiin ja yhteisöihin . Anja Erämaja tekee hukean performanssin, mutta niin tekee moni muukin. Reilun kolmen tunnin aikana kaikkiaan 24 runoilijaa astuu Ella Erosen tarkkailevien silmien alle tulkitsemaan omia säkeitään: vakavana, asiallisena ja riehakkaana, ilosta, intohimosta ja huumorista tinkimättä. –Kirjoittaessa en ajattele rahaa, vaan jotakin muuta, tunnustaa Juha Rautio , joka saa raikuvat aplodit runollaan, jolla on hämmentävä nimi: Merkittävimmät puistot alueittain . Runoja Suomesta vuonna 2017 Illan aikana lavalle nousee lähes puolet niistä 52 sanataiteilijasta, jotka Tuija Välipakka sai viime vuonna mukaan ideoimaansa blogiin. Välipakka ideoi blogin Suomi on runo kesken lanttulaatikon valmistuksen. Hän halusi juhlistaa Suomen merkkivuotta esittelemällä runoutta, jota tässä maassa juuri tällä hetkellä kirjoitetaan. Taiteilijat ovat taiteilijoita, mutta joka maanantai Välipakka on saanut esiteltyä elävän runoilijan, joka on jo kannuksensa kerännyt, vaikka saattaakin olla suurelle yleisölle tuntematon. Kaikki blogin runot ovat ennen julkaisemattomia. –Blogi on edullinen julkaisumuoto. En hakenut tähän mitään rahoitusta, sillä mielestäni sekin on tämän vuoden runouden kuva, että kokoelma on vain blogi. – Nettisivuissa on sekin hyvä puoli, että mukaan saadaan myös visuaalisuutta, sanoo itse runovideoista innostunut Välipakka. Tuija Välipakan tytär videotaiteilija Mikaela Välipakka on tehnyt äitinsä runoista runovideoita . Runovideo on laji, joka on vienyt parivaljakkoa kesällä Lahteen ja Sastamalaan ja sitä ennen viisipäiväiselle runovideofestivaalille Berliiniin, jossa lajista kilpaillaankin. Jos suomalainen runous vuonna 2017 on lavarunoutta ja runovideoita, tarkoittaako tämä sitä, että nykyrunoilijan täytyy olla esiintyvä taiteilija? –Ei. Edelleen on runoilijoita, jotka eivät juuri esiinny, kirjoittavat vain. Panu Tuomi on tästä hyvä esimerkki, sanoo Välipakka. Runoilija olohuoneeseen? Välipakan mukaan Suomessa on valtavan elinvoimainen runopiiri. Vuoteen mahtuu 52 viikkoa, eikä blogiin mahdu kuin pieni osa. Onneksi runoudella on useita kanavia. –Kun itse julkaisin esikoiskokoelmani, kustantamoissa meni runokokoelmien käsikirjoituksista läpi yksi tuhannesta, promille, muistelee Lasimorsiamella vuonna 2003 debytoinut Välipakka. –Siihen aikaan ei myöskään ollut oikeastaan mitään muuta mahdollisuutta kuin suuret kustantamot. Nykyisin on toisin: runoja julkaistaan eri muodoissa netissä, museoissa, pien- ja omakustanteina. Helsingissä runoa juhlitaan nyt koko viikko. Tänä vuonna 13. kerran järjestettävän Runokuun ohjelmaan kuuluu muun muassa runoja ratikoissa, runomuotokuvia kadulla ja Runomaatti. Uutuus on Runo-olkkarit, joissa tavalliset helsinkiläiset avaavat kotinsa runoilijoille ja heidän yleisölleen. –Mukana on monenlaisia olohuoneita keskustasta lähiökoteihin. Monet tapahtumista ovat täynnä, kertoo Runokuun tuottaja Veera Koivaara . Hänen mukaansa nykyrunous kiinnostaa hyvin monen ikäisiä: sekä perinteistä naisvoittoista vanhemman polven kulttuuriyleisöä, mutta varsinkin lavarunous nuorta sukupolvea. Loppuillasta Lavaklubin ovelle on laitettava lappu, jolla taataan hapen saanti Runomaratonin osallistujille. Täynnä, siinä lukee. Tuija Välipakka (syntynyt 1967) on tamperelainen runoilija, kirjailija ja Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja. Välipakan pitämässä Suomi on runo -blogissa esitellään joka maanantai yksi suomalainen nykyrunoilija, ja julkaistaan uusi ennen julkaisematon runo. Runomaraton oli osa Helsingin juhlaviikkoihin kuuluvaa Runokuuta . Poikkitaiteellinen kirjallisuusfestivaali järjestetään 13. kerran 21.–27.8. 2017. Maratonissa esiintyivät Anja Erämaja, Janette Hannukainen, Olli Heikkonen, Jouni Inkala, Anna Elina Isoaro, Raisa Jäntti, Tapani Kinnunen, Tomi Kontio, Juha Kumala, Kirsti Kuronen, Sirpa Kyyrönen, Tiina Lehikoinen, Risto Oikarinen, Juha Rautio, Helena Sinervo, Juha Siro, Anni Sumari, Miia Toivio, Jarkko Tontti, Johanna Venho, Sinikka Vuola, Katariina Vuorinen, Tuija Välipakka ja Kristiina Wallin.