Teatteri

Ei paluu vaan ylösnousemus – Kikka Fan Club -esitys on kuin analyyttinen taideteos kohulaulaja Kikasta

Teatteriarvio: Esitys Kikasta on kuin laulettu analyysi hehkuvasta superjulkkiksesta.

Marko Mäkinen
Ei paluu vaan ylösnousemus – Kikka Fan Club -esitys on kuin analyyttinen taideteos kohulaulaja Kikasta

Näyttelijä Pia Andersson muuttuu katsojan silmissä Kikaksi vähitellen esityksessä Kikka Fan Club.

Anu Ala-KorpelaAamulehti

Näyttämöllä on marmoripaasi. Kenties alttari, ehkä hautamuistomerkki. Lavan reunoilla roikkuu ysäripinkkejä, keltaisia ja violetteja harsoja kuin aikuisiksi kasvaneita sifonkihuiveja. Alttarimuodostelman kruununa on televisio. Kikan aikoina television ääreen vielä kokoonnuttiin.

Näyttelijä Pia Andersson on pukeutunut aivan kuin Kikka. Peruukki on platinanvaalea. Näyttelijä Pia Andersson ei näytä Kikalta. Tämä ehtii häiritä häivähtävän hetken, kunnes Andersson vähitellen kasvaa Kikaksi.

Esitys sekoittaa nauhoitettua muistelua Kikasta, esimerkiksi fanitapaamisesta. Yllättävän ison osan muodostaa television keskusteluohjelma, josta esitetään toisinto niin, että Kikka manipuloi muita osallistujia esittäviä nukkeja ja pehmoleluja.

Kikka ja #metoo

Yksi Tampereen Teatterikesän teemoja tänä vuonna on seksuaalista häirintää esille tuova #metoo-kampanja. Festivaalilla nähdään esityksiä, jotka puhuvat suoraan esimerkiksi raiskauskokemuksista.

Seksuaaliseksi häirinnäksi voitaisiin nykypäivänä laskea myös se, jos jotakuta luonnehdittaisiin haastatteluohjelmassa "naiseksi, jolla on kaikki hartioiden alapuolella".

Kikka Fan Club näyttää, miten laulajatarta nöyryytetään sanallisesti valtakunnallisessa televisio-ohjelmassa.

Esitys on hyvin osa seksuaalista häirintää ja vallankäyttöä käsittelevää keskustelua.

Kikka saa esityksen kautta sisarellisen, feministisenkin kunnianpalautuksen. Kuin koulukiusatun naisen ympärille yhtäkkiä kokoontuisi joukko muita naisia, jotka sanovat ääneen, että hei, pää kiinni. Lakatkaa haukkumasta. Kikkakin on ihminen. Mitä jos näkisitte hänet taiteilijana?

Sinfoniaa ja platinaperuukkeja

Tamperelainen iskelmätähti Kikka on vuosia kuolemansa jälkeen noussut yhtäkkiä kulttuuriseksi ilmiöksi, jonka etujoukoissa Kikka Fan Club kulkee.

Esityksessä sekoittuvat nautinnollisella tavalla feministinen puhetapa, sinfoniamusiikki, bling bling ja selkäydintutut populaarit hitit.

Viihdetaitelijoista kertovat esitykset ja musikaalit hyödyntävät yleensä perusteellisesti nimenomaan suosittujen artistien musiikkituotantoa. Kikka Fan Club ei ole mikään mansepopmusikaali (sellainenhan on Kikasta vielä tekemättä) tai coverkeikka. Se on oma taideteoksensa, joka esittää tähden elämästä oman korkealentoisenkin tulkintansa.

Rakastin esityksen tapaa sekoittaa korkeaa ja matalaa. Mutta tajuan hyvin, jos joku pitää esitystä hieman vaikeaselkoisena tai pettyy siihen, että Kikan biisejä ei kuulla enempää.

Antakaa lisää Kikkaa!

Kikkaa jää janoamaan lisää. Toinen puoliaika on vain lyhyt tuulahdus. Ymmärrän silti, miksi Laura Gustafsson ei ole halunnut kirjoittaa Kikalle lisää elämää. Näin esitettynä teos ei hautaa Kikkaa nykytaiteilijoiden keksimän materiaalin ja analyysin alle, vaan esittää tulkinnan jättäen Kikan äänen kuuluviin. Ei puhuta päälle.

Kikka eli nousun, suosion ja laskun. Esityksen myötä Kikka kokee lähes jonkinlaisen ylösnousemuksen.

Esityksessä Tampereella oli hetkittäin jopa ylevöitynyt tunnelma. Paikalla katsomossa oli esimerkiksi Kikan oikeaa Fun Clubia Kikan itsensä kanssa perustamassa ollut Kirsi Kitty Kuukkanen sekä Kikan kuljettaja "Sakke". Kikan oma äiti Marita Viilonen seurasi esitystä silminnähden liikuttuneena.

Kikka oli palannut kotiin.

Kikka Fan Club

★★★★

Käsikirjoitus ja dramaturgia: Laura Gustafsson…Ohjaus: Sini Pesonen…Sävellys ja äänimaailma: Tuomas Hautala…Valosuunnittelu ja videot: Ina Niemelä…Pukusuunnittelu: Tellervo Syrjäkari…Lavastus: Tellervo Syrjäkari, Ina Niemelä…Näyttämöllä: Pia Andersson…Esitys 7.8.2018 Tampereen Teatterikesässä TTT:n Kellariteatterissa


Lue myös nämä


Kommentit (1)

  • Nimetön

    ”Esityksessä sekoittuvat nautinnollisella tavalla feministinen puhetapa…”

    Kuulostaapa nautinnolliselta.

    Toisin sanoen pitkä rimpsu ameriikan esikuvilta kopioituja lainasanoja, joista et ymmärrä hölkäsen pöläystäkään, ellet ole ahtautunut feministisiin somekupliin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio