Pirkanmaalainen kirjailija ja kustannustoimittaja Jaakko Syrjä on kuollut 96-vuotiaana

Syrjän puoliso oli marraskuussa 96-vuotiaana kuollut akateemikko ja runoilija Kirsi Kunnas.

Kirjailija Jaakko Syrjä teoksensa Muistissa Väinö Linna tiedotustilaisuudessa Helsingissä 27. lokakuuta 2004.

22.5. 10:29 | Päivitetty 22.5. 18:06

Kirjailija ja kustannustoimittaja Jaakko Syrjä on kuollut. Hän kuoli viime yönä ylöjärveläisessä hoitokodissa 96-vuotiaana, kertoo Syrjän poika Martti Syrjä STT:lle.

Syrjän kirjailijanura lähti liikkeelle 27-vuotiaana, kun hän voitti Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailun vuonna 1953. Voitto antoi palomiehenä työskennelleelle Syrjälle potkua tavoitella kirjailijanuraa, mutta tärkeää oli myös voiton myötä tullut kutsu kirjastonjohtaja, kulttuurivaikuttaja Mikko Mäkelän kirjallisuuspiiriin.

Ensimmäisen kokoontumisen päätteeksi kirjailija Väinö Linna pyysi Syrjää saattamaan hänet kotiinsa Amuriin ”että opit tien”, kuten Linna oli todennut.

”Minun onneni oli, että kun tutustuin elämäni ensimmäiseen kirjailijaan, hän oli Väinö Linna”, Syrjä muisteli.

Linnasta ja Syrjästä tuli elinikäiset ystävät, ja Syrjä eli tiiviisti mukana Linnan kirjallisuustyössä. Hänellä oli tapana mennä Linnan luokse illalla kuuntelemaan, mitä tämä oli päivän aikana kirjoittanut.

”Hän halusi aina lukea ääneen itse. Ilmeisesti, jotta tekstistä tulisi puhekielenomaista”, sanoi Syrjä uutistoimisto STT:n haastattelussa vuonna 2004.

Kuka?

Jaakko Johannes Syrjä

Syntyi maanviljelijäperheeseen Pälkäneellä 7. maaliskuuta 1926 ja muutti 7-vuotiaana Juupajoelle.

Muutti nuorena Tampereelle ja työskenteli mm. kenkätehtaassa ja palomiehenä.

Toimi useita vuosia kustannustoimittajana, mainospäällikkönä ja kotimaisen kirjallisuuden osaston johtajana WSOY:llä ja Gummeruksessa, toimitti mm. Kalle Päätalon teokset.

Vapaa kirjailija vuodesta 1973, sivutoiminen maanviljelijä 11 vuotta.

Suomen kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1970–80, puheenjohtaja 1975–80.

Romaanit: Lumpeen kylässä 1955, Nuori metsästäjä 1965, Kertomuksia radan varresta 1988, Muistissa Väinö Linna 2004.

Julkaisi myös esseitä ja artikkeleita.

Puoliso: Kirjailija Kirsi Kunnas-Syrjä.

Lapset: Muusikot Mikko Syrjä ja Martti Syrjä.

Elinikäinen tuli toisestakin kirjailijatuttavuudesta. Syrjä tutustui vuonna 1956 lahjakkaaseen nuoreen runoilijaan Kirsi Kunnakseen. Naimisiin Syrjä ja Kunnas menivät seuraavana vuonna.

He saivat kaksi lasta: Mikon ja Martin. Pojista tuli muusikoita, lauluntekijöitä ja suursuosioon nousseen rockyhtye Eppu Normaalin perustajia.

”Olen myöhään kehittynyt”

Syrjän oma kirjailijanura eteni hiljakseen.

”Olen kirjoittanut ja julkaissut aika vähän, enkä ole koskaan rutiinikynää käsissäni pitänyt”, Syrjä sanoi.

Romaani Lumpeen kylässä ilmestyi vuonna 1955. Kymmenen vuotta myöhemmin ilmestyi romaani Nuori metsästäjä, joka palkittiin neljällä kirjallisuuspalkinnolla palkittu.

Syrjän pääteokseksi luonnehdittu Kertomuksia radan varresta ilmestyi tekijän ylitettyä 60 vuoden iän. Se oli aikanaan ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi.

”Voin puolileikilläni sanoa, että olen myöhään kehittynyt”, Syrjä luonnehti.

Viimeiseksi teokseksi jäi Linnan elämäntarinan kirjoittaminen kirjaksi vuonna 2004. Suunniteltu toinen osa jäi valmistumatta, kun Syrjän vointi heikkeni.

Lukijoiden asialla

Julkaisutahdin verkkaisuuteen osasyynä olivat ”harharetket”, joiksi Syrjä kirjailijantyön ulkopuolisia töitä kuvasi. Työt liittyivät pääosin kirjallisuusalaan.

Suurimman työnsä Syrjä teki kustannustoimittajana eli tulevien lukijoiden ennakkoedustajana, kuten hän työtään luonnehti.

Laajin kokonaisuus oli Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toimittaminen. Työ vei kaikkiaan 12 kesää. Lisäksi Syrjä oli auttamassa alkuun muun muassa Timo K. Mukan kirjailijanuraa.

Työuraan mahtui myös maanviljelijän työ. Syrjä ja Kunnas raivasivat ja kunnostivat rappiolla olleen tilan Ylöjärvellä.

”Ensi töikseni oli opeteltava hitsaamaan, että pystyin korjaamaan rikki menneen koneen”, Syrjä muisteli.

Pellolta edustamaan

Samoihin aikoihin maanviljelystöiden kanssa Syrjä toimi Kirjailijaliiton puheenjohtajana. Politiikan kyllästämä 1970-luku oli ajoittain vaikeaakin ihmiselle, joka ei ollut aatteista kiinnostunut.

”Toisaalta se antoi voimaa, että en ajanut omiani vaan ammattikunnan asioita.”

Syrjä tuli vedetyksi muun muassa kirjastokorvauslain valmistelussa syntyneeseen eripuraan. Syrjää moitittiin siitä, että tämä olisi ajanut asiaa ministerien ja virkamiesten kanssa, vaikka presidentti Urho Kekkoseen olisi ollut hyvät suhteet olemassa kirjailija Eeva Joenpellon kautta. Moittijat pyytelivät myöhemmin anteeksi.

Puheenjohtajana oli oltava aina valmiina edustamaan. Kerran traktori alkoi vajota suomaalla juuri, kun tuli käsky lähteä kirjailijaliittoon keskustelemaan Irakin suurlähettilään kanssa suomalaiskirjailijoiden mahdollisesta Irakin-vierailusta. Syrjä lähti tapaamiseen tuhatvuotista mutaa käsissään. Kotiin tultua traktori saatiin ylös puolison avustamana.

Lue lisää:

90 vuotias kirjailija Jaakko Syrjä olisi halunnut kirjoittaa enemmän

Mestarilukijalle tuli vihdoin tunnustusta: ”Hyvä lukija on jopa tärkeämpi kuin hyvä kirjailija”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut