Kaustislainen viulunsoittoperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon - Kulttuuri - Aamulehti

Kaustislainen viulunsoittoperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva 4 000 asukkaan Kaustinen on tullut jo aiemmin tunnetuksi kansanmusiikkijuhlistaan.

Pelimannitalossa Kaustisella soitto soi 15. joulukuuta 2021, kun kaustislainen viulunsoittoperinne lisättiin toisena Suomen kohteena aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Unescon Pariisin-kokouksessa.

15.12.2021 16:49

Kaustislainen viulunsoittoperinne on nimetty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessaan torstai-iltana.

”Se on elävää perinnettä, joka tapahtuu tässä päivässä”, kertoo Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki STT:lle.

Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääseminen ei tarkoitakaan tietynlaisen soittotyylin museoimista, vaan perinne saa ja sen pitää elää ajassa.

Hakamäen mukaan kansanmusiikkiin kuuluu tietyllä tavalla arkinen musiikkisuhde, joka eroaa hieman siitä, mihin länsimaisessa musiikissa on totuttu.

”Kaikki pelaa, musiikki kuuluu kaikille”, Hakamäki kuvailee.

Hakemuksen valmistelu aloitettiin viitisen vuotta sitten. Tehtävänä oli muodostaa yhteisön ja perinteenharjoittajien näkemys siitä, mitä he pitävät kaikkein tärkeimpänä ja keskeisimpänä.

Hakemus sai Unescon arviointiryhmältä kiitosta juuri yhteisön osallisuudesta hakemusprosessissa, ja se valittiin esimerkillisen hyväksi hakemukseksi.

”Se ei ole asiantuntijatyötä vaan yhteisötyötä. On tärkeää, että suunta on alhaalta ylöspäin”, Hakamäki sanoo.

Listalle nimettiin myös pohjoismainen limisaumaveneperinne, jota Suomi haki luetteloitavaksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Suomesta aineettoman kulttuuriperinnön listalle on aiemmin päässyt saunaperinne.

Kansanmusiikkiperinteeseen kuuluu myös tanssi

Kaustislainen viulunsoittoperinne on osa pohjoismaista pelimanniperinnettä. Se on nimetty kaustislaiseksi, mutta paikallismuoto on kehkeytynyt vuosisatojen saatossa Kaustisella ja sen naapurikunnissa Halsualla ja Vetelissä.

”Viulu on pääasemassa, mutta harmooni”, kontrabasso ja muutkin soittimet ovat tärkeässä asemassa.

Yhtä lailla keskeisessä roolissa on tanssi. Hakamäen mukaan kansanmusiikissa musiikkia ja tanssia ei voi erottaa toisistaan.

Kaustislaista soittoperinnettä on pitänyt yllä myös hääjuhlallisuuksiin kuuluvassa purppuriperinne. Moniosainen häätanssi purppuri on lähtenyt alun perin liikkeelle Ranskan hovista. Purppuriperinteen myötä myös soitto on saanut juhlissa keskeisen roolin.

Kaustinen maailman kartalle

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva noin 4 200 asukkaan Kaustinen on tunnettu kesäisin järjestettävästä kansanmusiikkifestivaalistaan. Hakamäen mukaan ensi kesän juhlilla viulunsoittoperinne on esillä, kuten se on ollut alusta asti.

”Tehdään samaa työtä”, mutta vielä iloisemmalla naamalla.

Kaustisella Unescon luetteloon pääsemistä juhlitaan keskiviikkona ja torstaina yhteissoiton merkeissä. Torstaina liputetaan ja alakoulussa on suunnitteilla kulkue viulupatsaalle.

Kaustislaiselle kansanmusiikkiperinteelle Hakamäki ei osaa kuvitella juurikaan suurempaa tunnustusta.

”Tällä on väistämättä valtava merkitys.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut