Aamulehti
Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja sanoi ennen esiintymistään toivovansa, ettei Ylen Sannikka-keskusteluohjelmasta syntynyt kohu palaisi enää puheeksi. Jakso, jossa Valtaoja ja toimittaja Renaz Ebrahimi keskustelivat cancel-kulttuurista, lähetettiin 19. marraskuuta, ja aiheutti voimakkaita reaktioita etenkin sosiaalisessa mediassa.
Valtaoja käytti ohjelmassa kahdesti rasistista sanaa. Ebrahimi tuomitsi Valtaojan sanavalinnat lähetyksessä välittömästi. Valtaoja oikeutti sanavalintaansa sillä, että siteerasi kansanedustajaa ja teki pointtia sanojen kontekstin merkityksestä.
Valtaoja ei Tampere-talossa ollut enää halukas palaamaan kohuun, jota luonnehti ”myrskyksi vesilasissa”. Hän sanoi, ettei itse käytä sosiaalista mediaa, eikä se siksi ole häneen suuremmin vaikuttanut.
Mitä on tiede?
Valtaojan toive toteutui, sillä kohuun ei häntä Sopraano-salissa haastatellut Tuukka Perhoniemi tai yleisö viitannut. Kiinnostusta Valtaoja herätti – Sopraano-saliin kertyi noin sata kuuntelijaa.
Valtaojan lokakuussa ilmestynyt kirja Tiedonjano (Ursa), on kuvaus siitä, kuinka Valtaoja vuoden ajan seurasi päivittäin eri tieteenalojen ammattijulkaisuja. Urakka oli suuri, ja Valtaoja kertoikin olleensa sen valmistuttua niin maitohapoilla, että on nyt muutaman kuukauden ”vain selaillut lehtiä”.
Valtaoja sanoi halunneensa kirjallaan edistää tietoisuutta siitä, mitä tiede oikeasti on – vertaisarvioituja, tieteellisissä julkaisuissa julkaistuja artikkeleita. Harhakäsityksiä on hänen mukaansa monella.
”Ennen vanhaan tiesin, että aina kun Stephen Hawking sanoo jotain, seuraavana päivänä tiedetoimittaja soittaa minulle ja kysyy, mitä tästä pitäisi ajatella. Vaikka se on yksi hailee. Ei se, mitä Hawking tai kukaan muu kuuluisa tutkija sanoo, ole itsessään tiedettä.”
Terveiset sometohtoreille
Yhtä ajankohtaista aihetta Valtaoja pääsi sivuamaan. Koronapandemian aikana kaikenlainen, etenkin rokottamiseen liittyvä, tiedevastainen puhe on levinnyt etenkin internetissä.
Koronasta ei suoraan puhuttu, mutta Valtaojan terveiset rokotevastaisille voi lukea seuraavasta.
”Googleen voi kirjoittaa vaikka ”migreeni parannuskeino”. En ole itse kokeillut, mutta esimerkkinä. Kymmenestä ensimmäisestä hakutuloksesta yhdeksän on todennäköisesti höpöhöpöä.”
Valtaoja kertoo edelleen arvostavansa ”hidasta, vanhaa tietoa, painettua kirjaa” yli kaiken. Internetissä voi olla kaikki maailman tieto, mutta vaara on, miten paljon siellä on kaikkea muutakin.
Tuukka Perhoniemi haastatteli Esko Valtaojaa Tampereen kirjamessuilla lauantaina.
