Nämä suuret ja pienet tapahtumat uutisoitiin Aamulehdessa samoina päivinä - Kulttuuri - Aamulehti

Nämä suuret ja pienet tapahtumat uutisoitiin samoina päivinä – Kun Suomi itsenäistyi, Pirkkalassa paloi saha

Aamulehti on tamperelainen lehti, jota lukemalla on aina pysynyt perillä paitsi kotikaupungin myös maailman tapahtumista. Koostimme 140-vuotisjuhlan kunniaksi aikajanan, jossa kahdeksan valtakunnallisesti tai globaalisti suuren uutisen rinnalle on asetettu samaisena päivänä ilmestynyt paikallinen uutinen. Muistatko nämä tapaukset?

3.12.2021 6:29

Aamulehti

Aamulehti 7. joulukuuta 1917

Suomessa: Svinhufvudin senaatin 4. joulukuuta antama Suomen itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6. joulukuuta. Se oli tietenkin seuraavan päivän lehden ykkösuutinen. Pääkirjoitus oli otsikoitu ytimekkäästi: ”Itsenäisyytemme”.

Toimituksen arvio siitä, mikä päivä tullaan Suomen itsenäisyyspäivänä muistamaan, osui piirun hutiin.

”Suurena merkkipäivänä tulee Suomen kansan historiassa säilymään joulukuun neljäs päivä. Se on meidän julkisen, virallisen itsenäisyyspyrkimyksemme ajanluvussa toinen suuri merkkikohta, jolloin on astuttu pitkä askel lähemmäs kauneimman unelmamme lopullista toteuttamista. Ensimmäisenä virstanpylväänä tällä tiellä, joka meitä johtaa kohden oman itsemme toteuttamista, on marraskuun 15. päivä, jolloin kansamme eduskunta katsoi tilanteen kehittyneen sellaiseksi, että se julistautui tämän maan korkeimman valtiovallan haltijaksi.”

Kansa oli jakautunut ja aseellinen konflikti nurkan takana, mutta ei sisällissotaan Tampereella vielä uskottu.

”Mitä hartaimmin pyydämme mekin yhtyä hallituksen kehotuksen vakaviin loppusanoihin: jotka näinä päivinä kiertävät kautta Suomenniemen jokaisen sopukan, kehottaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut.”

Tampereella: Taiteilija Lennu Juvela avasi Näsilinnaan 79 maalauksen taidenäyttelyn. Se oli avoinna joka päivä kello 10–13 jouluaatonaattoon asti. Naapurikunta Pirkkalassa oli edellisyönä syttynyt tulipalo Kalle Alastalon omistaman höyrysahan konehuoneissa. Syyksi epäiltiin lämmittäjän huolimattomuutta. Koneisto paloi poroiksi ja vahinkojen arveltiin nousevan jopa 30 000 markkaan.

Näsilinna valmistui vuonna 1898. Sen alkuperäinen nimi oli Milavida. Pitkään tyhjillään ollut palatsi remontoitiin vuosina 2013–2015. Sen tiloissa toimii remontin valmistumisvuonna perustettu Museo Milavida.

Aamulehti 16. helmikuuta 1956

Suomessa: Urho Kekkonen voitti presidentinvaalit ensimmäistä kertaa, mistä alkoi hänen yli 25 vuotta kestänyt jaksonsa Suomen johdossa. Kekkonen voitti viimeisellä äänestyskierroksella sdp:n Karl-August Fagerholmin kahden äänen erolla.

”Niin kuin ennakolta odotettiin, oli eilinen vaali kaikkia aikaisempia vaaleja jännittävämpi. Ehdokkaita oli kuusi, joista ketään ei ennakolta pidetty ylivoimaisena ehdokkaana. Vaalien kireyttä kuvastaa sekin, että vaalitoimitus kesti nyt lähes kuusi tuntia, kun aikaisemmissa vaaleissa on selviydytty vajaassa neljässä tunnissa niinäkin kertoina, jolloin on tarvittu kolme äänestystä.”

Tuolloin kokoomuslainen Aamulehti oli kannattanut vaaleissa Sakari Tuomiojaa, ja kommentoi tulosta pääkirjoituksessa näin:

”Vaalien meno ja tapahtunut loppuratkaisu tietää entisten kokemusten mukaan sitä, että Tuomiojan vaaliliiton takana olevat piirit jäävät pitkäksi aikaa oppositioon ja hallitusmenon arvostelijoiksi. Tämä ei merkitse sitä, ettei valitun presidentin ja hänen hallitustensa toiminta saisi osakseen asiallista suhtautumista, jota oppositiokin on velvollinen noudattamaan.

Viime aikojen levottomuutta herättävä kehitys oloissamme, ennen kaikkea taloudellisen elämän solumisen sekaannusta kohti, on tuottava uudelle presidentille ja hänen hallituksilleen paljon huolta ja suuria vaikeuksia. Ottaako hän niitä presidentiksi tultuaan vakavammalta kannalta kuin pääministerinä ollessaan? kysyvät ainakin ne, jotka eivät ole kohottaneet häntä valtakunnan päämieheksi. Tulevaisuus vastaa kysymykseen. Näköalat eivät ole valoisat.”

Tampereella: Hiihdon SM-kisoihin valmistauduttiin. Ne olivat alkavat seuraavana päivänä. Hiihdot järjestettiin Lamminpäässä, mäkihyppy Nokialla. Aamulehti spekuloi etenkin miesten 50 kilometrin kisaa (ennakkosuosikit Kolehmainen ja Hakulinen, puolustava mestari Arvo Viitanen vaikuttanut sairasteluistaan huolimatta hyväkuntoiselta) sekä naisten kymppiä (voittajaehdokkaita Siiri Rantanen, Mirja Hietamies, Eva Hög, Sirkka Polkunen ja Sanna Kiero, mutta suuretkin yllätykset ovat mahdollisia, esimerkiksi mestaruuden puolustaja Pirkko Korkee Virroilta on valmistautunut SM-kisoihin erityisen huolellisesti).

Hiihtoliiton johtokunnan kerrottiin olevan tulossa paikalle kokonaisuudessaan.

Naisten kympin voitti Mirja Hietamies ajalla 44.39.

Urho Kekkonen puhumassa Tampereen Työväentalossa vuonna 1973. Vuonna 1956 alkanut presidenttiys kesti pitkään.

Aamulehti 20.–23. heinäkuuta 1969

Maailmalla ja avaruudessa: Apollo 11, Neil Armstrong, Michael Collins ja Buzz Aldrin valtasivat etusivut moneksi päiväksi. Ensimmäistä miehitettyä Kuuhun laskeutumista hehkutettiin jo ennen sen onnistumista. 20. heinäkuuta Aamulehden etusivulla oli kuvituskuva kahdesta astronautista ”Kuussa” – kuvateksti sanoi, että ”tämä on sitten totta huomenna”.

Seuraavana päivänä päästiin sitten jo otsikossa toteamaan: ”Ihminen on nyt Kuun kamaralla”.

Pasi Rutasen tasaisen rauhallinen, yksitoikkoinen ääni värisi ja katkeili kerrankin kun hän sanoi: ”Sininen valo on syttynyt, Lem on laskeutunut Kuuhun”. Muutamien sekuntien aikana toteutui se mikä vielä vuosi sitten oli kaukainen toive, muutamia kuukausia sitten ehkä.”

Heinäkuun 22. päivän pääkirjoituksessa spekuloitiin jo, lentääkö ihminen vuonna 2000 Marsiin.

”Mutta ihminen on tietenkin aina ihminen; myös hänen rajansa ovat tuntemattomat, mutta todennäköisesti hän jonakin päivänä astuu Marsin pinnalle. Avoimeksi kuitenkin jää, koska tämä tapahtuu ja kuka sen tekee.”

Tampereella: Astronauttien matkatessa Kuussa matkasivat Virtain kesälukion opiskelijat Pirkanmaalla. Noin 50 opiskelijaa käveli 21.–22. heinäkuuta yli sata kilometriä Virroilta Teiskon kautta Tampereelle. Opiskelijoilla oli mukanaan lahja: parimetrinen koivuntaimi. Yrjöksi nimetty puu istutettiin juhlavin menoin Tampereen kauppaoppilaitoksen edustalle. Apulaiskaupunginjohtaja Pentti Halonen otti lahjan vastaan Tampereen puolesta ja toivoi puun juurtuvan.

”Yrjö on tiedonpuu. –– Se symbolisoi tietämyksen kasvua kesällä, ja puun istuttaminen kuvaa tiedon istuttamista ihmisten aivoihin. –– Tamperelaisia evästettiin vaalimaan puuta, jotta sillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset varttua. Puu tuotiin Tampereelle siitä syystä, että monet Virtain kesälukiolaiset opiskelevat muutaman vuoden kuluttua Tampereella.”

Aamulehti 29. huhtikuuta 1986

Maailmalla: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta. Vasta kolme päivää myöhemmin etusivulle ehti uutinen: ”Neuvostovoimala vaurioitui, radioaktiivisuudesta ei ole vaaraa Suomessa”. Karttakuva osoitti ydinvoimalan sijainnin lähellä Prypjatin kaupunkia Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa.

Sisäsivuilla haastateltu säteilyturvakeskuksen ylijohtaja arvioi onnettomuutta varsin suureksi. Loviisan ydinvoimalan neuvostovalmisteisten reaktoreiden kerrottiin olevan tekniikaltaan erilaisia kuin Tshernobylin. Ydinvoiman vastustajien kirjoitettiin saavan onnettomuudesta uutta pontta.

Uutisointi jatkui tulevina päivinä ja tieto onnettomuuden valtavista mittasuhteista päivittyi nopeasti. Aamulehti ärähti 30. huhtikuuta pääkirjoituksessaan tiedonkulun hitaudesta.

”Suomalaisille tiedotettiin kohonneista säteilyarvoista vasta sitten, kun Ruotsissa oli tehty hälytys heidän omien mittaustensa perusteella ja evakuoitu yhden voimalan henkilökunta. Miksi tietoa Suomessa piiloteltiin? Mikä on viranomaisten vastuu? Nyt meillä ei onneksi oltu lähelläkään todellista vaaraa, mutta kun radioaktiivisen säteilyn määrä äkkiä moninkertaistuu, ei tiedon salailu ole millään perusteella puolusteltavissa.”

Tampereella: Katseiden ollessa Tshernobylissä kertoi Aamulehti Tampereen kaupungin hankkivan 4,6 miljoonalla markalla keskitetyn liikennevalojen ohjausjärjestelmän. Tällä haluttiin parantaa keskusta-alueen liikenteen sujuvuutta.

”Tähän päästään muun muassa siten, että järjestelmään voidaan ohjelmoida nykyistä useampia ohjelmia eri vuorokaudenaikoja varten. Hienosäädössä voidaan lisäksi ottaa huomioon nykyistä paremmin liikennemäärät.”

Keskitetyn ohjauksen piiriin pääsivät ensimmäisinä Paasikiventie Särkänniemen kohdalta, Pirkankatu, Satakunnankatu, Hämeenkatu, Itsenäisyydenkatu, Teiskontie, Kalevan puistokatu, Kaupinkatu, Sokos-marketin lähistön isot risteykset, Viinikan liikenneympyrä, Hatanpään valtatien alkuosa ja Rautatienkatu.

Aamulehti teki viimeksi marraskuussa 2021 seikkaperäisen artikkelin siitä, miten Tampereen liikennevalot toimivat.

Lue lisää: Näin liikennevalot toimivat Tampereella: taustalla on äärimmäisen monimutkainen järjestelmä, jossa ratikka ja bussit jyräävät – erityisen vaikeita paikkoja on tällä hetkellä kaksi

Aamulehti 18. joulukuuta 1991

Maailmalla: Neuvostoliiton kaatuminen oli pitkä prosessi, jonka viimeisiä hetkiä seurattiin päivittäin loppuvuonna 1991. Maanantaina 9. joulukuuta Aamulehden etusivun otsikko oli napakka: ”N-liittoa ei enää ole”. Keskiviikkona 18. joulukuuta uutinen tarkentui, nyt otsikolla ”N-liitto lakkautetaan”.

”Neuvostoliitto lakkautetaan kahden viikon kuluttua. Sen valtiorakenteet puretaan vuoden loppuun mennessä. Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov sopivat asiasta tiistaina.

Venäjä ottaa haltuunsa Neuvostoliiton keskuspankin Gosbankin sekä liittoparlamentin omaisuuden, Kremlin. Jeltsinin edustajan Pavel Voshtshanovin mukaan Neuvostoliiton lippu lasketaan Kremlissä uudenvuoden aattona merkkinä rakennuksen siirtymisestä Venäjän haltuun.”

Etusivun pääkuvaan oli valittu ulkoministeri Paavo Väyrynen. Hänen oli ollut määrä matkustaa tiistaina Moskovaan, mutta matka oli viime hetkellä peruttu.

”Suomi korvaa yya-sopimuksen uudella Venäjän kanssa solmittavalla maiden suhteita koskevalla sopimuksella. Se on jo lähes valmis, ja sen allekirjoittaminen merkitsee samalla Venäjän tunnustamista.”

Tampereella: Lauri Viita sai muistomerkin muuallekin kuin Juice Leskisen tuotantoon. Kuvanveistäjä Pertti Mäkisen teos Betonimyllystä runon siivet paljastettiin Pispalanharjulla, missä se yhä seisoo.

”Paljastusta katsomaan kerääntyi kirpeään pakkaseen Pispalanharjulle toista sataa kutsuvierasta ja pispalalaista. Muutamat vanhemmat kaupunkilaiset sanoivat kiivenneensä harjulle Veikko Sinisaloa kuulemaan. Sinisalo lausui Viidan runoja jykevään tyyliinsä kylmissään värjöttelevälle yleisölle.”

Julkistuksen yhteydessä järjestettiin mielenosoitus lakkautusuhan alla olleen Pispalan kirjaston puolesta. ”Viitakin käyttäisi Pispalan kirjastoa”, luki banderollissa.

Lauri Viidan muistomerkki Pispalanharjulla.

Aamulehti syksyllä 2007

Maailmalla ja Tampereella: Yhteisöpalvelu, teknologiamahdiksi kasvanut Facebook perustettiin vuonna 2004 yhteydenpitoverkoksi Harvardin yliopiston opiskelijoille. Sen suosio levisi alkuun etenkin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa ja sitten kaikkialla. Suomessa Facebook löydettiin vuonna 2007, kun sillä oli noin 58 miljoonaa käyttäjää.

Aamulehden tekstiarkisto ei anna yhtään osumaa hakusanalle facebook ennen vuotta 2007, jonka syksynä ilmiöjuttuja ja kolumneja sitten alkoikin putkahdella.

Yksi ensimmäisistä ilmiöjutuista ilmestyi 19. lokakuuta, ja sen otsikossa ihmeteltiin: Yli 120 000 suomalaista tökkii kavereitaan Facebookissa. Jutussa käydään läpi Facebook-etikettiä (mieti tarkkaan, millaisia lahjoja annat ystävillesi, humalassa Facebook on vaarallinen alue), ja kysytään tamperelaisilta, joko he ovat rekisteröityneet (”en ole, se maailma epäilyttää”; ”Facebook on todella hyvä, minulla on 15 ystävää”). Faktalaatikko kertoo: Facebookin on sanottu korvaavan kiireisten uraihmisten sosiaalisia rientoja.

Juttuun oli haastateltu Aamulehden nykyistä vastaavaa päätoimittajaa, tuolloin kolmekymppistä Jussi Tuulensuuta, joka oli ollut perustamassa Facebookiin ”suosittua sananmuunnosryhmää”.

”Tuulensuulla on omassa ystäväpiirissään vajaat 200 Facebook-kaveria. Bistro Kampissa -yhteisöön kuuluu kuitenkin jo yli 700 jäsentä.”

Aamulehti 16. syyskuuta 2008

Maailmalla: Vuosien 2007–2009 finanssikriisin käänteentekeviin ja mieleenpainuvimpiin hetkiin kuuluu investointipankki Lehman Brothersin konkurssi. Aamulehden etusivun pääkuvassa Lehman Brothersin Lontoon toimiston työntekijä kantaa työpöytänsä sisältöä pahvilaatikossa. ”Tästä muuttokuormasta tulee lasku meillekin”, kuulutti otsikko.

Käsittely jatkui sisäsivuilla muun muassa uutisella finanssikriisin kärjistymisen vaikutuksesta suomalaisten sijoituksiin. Pääkirjoituksessa jyrähdettiin, että ”talous ei homeopatialla parane, ja vaurausnarkomaanien hoito pitää aloittaa heti”.

”Mistä lienee peräisin käsitys, että talouden pitäisi jatkuvasti kasvaa ja vaurauden lisääntyä? Talouteen ja erityisesti entistä avoimempaan maailmantalouteen kuuluvat myös laskukaudet ja romahdukset. Historia todistaa sitä. Se joutuu tekemään sen toistuvasti, sillä nousukausi on ihmiskunnalle huumetta. Pitkä nousu on sumentanut arkijärjen, se voidaan jo myöntää. Paniikissa tartutaan nyt pieniinkin pilkahduksiin ja puhutaan kovista asioista väärillä nimillä, todellisuutta peitellen.”

Tampereella: Kun maailmalla tapahtuu suuria ja käsittämättömiä, tuntuu pieni ja paikallinen turvalliselta. Kirjailija Tuomas Kyröä mukaillen: Kun susi syö Finnmarkissa kahdeksan poroa ja elinkeino on uhattuna, sen ymmärtää, mutta kun hirmumyrsky tai diktaattori pyyhkii altaan yhden kansakunnan, sitä ei uskalla ajatella.

Joten otsikoita Lehman-uutisen ympäriltä: ”Vesikriisi siirtää ylöjärveläisten hammashoitoa”. (Vesijohtoverkoston ongelmat johtivat siihen, että puolet hammaslääkärin vastaanottoajoista peruttiin. Ylöjärvellä ei voinut tehdä lainkaan toimenpiteitä, joissa tarvitaan vettä.)

”Pyssy paukkui yöllä Kaijakan edustalla”. (Ravintolan edessä ammuttiin ihmistä jalkaan.)

”Tesomalaiset pelkäävät koiramyrkyttäjää”. (Kukaan ei tiennyt, mistä oli kyse, mutta huhu oli levinnyt.)

Aamulehti 12. maaliskuuta 2020

Maailmalla: Ulkomaat-sivuilla kerrottiin WHO:n julistaneen koronaepidemian pandemiaksi. Italian Lombardiassa kuolleiden määrän kerrottiin 468:sta 617:ään. Britanniassa tartuntojen määrän kerrottiin nousseen 456:een. Kuolleita oli kuusi. 460 tartunnan Ruotsissa oli juuri tapahtunut ensimmäinen koronakuolema.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kertoi olevansa ”syvästi huolestunut viruksen hälyttävästä leviämisestä ja vakavuudesta sekä toimettomuuden hälyttävästä tasosta”.

Tampereella: Suomessa on todettu 63 tartuntaa, joista 8 Pirkanmaalla, kertoi Aamulehti, jossa oli jo otettu käyttöön oma Koronavirus-vinjetti pandemiauutisia varten. Taysin infektio-osaston ylilääkäri Jaana Syrjänen kertoi, ettei kukaan ole tarvinnut vielä sairaalahoitoa. Tamperelaiskoulut ja -päiväkodit lähettivät koteihin viestin, jossa sanottiin, että hengitystieoireisena ei voi tulla kouluun tai päivähoitoon. Urheilusivuilla Tappara-taustainen Jan-Mikael Järvinen kertoi, miltä tuntuu, kun Saksan DEL-liigan pudotuspelit peruttiin. Kotimaan palloilusarjojen tuloksia uutisoitiin tavalliseen tapaan.

Neljä päivää myöhemmin Suomeen julistettiin poikkeusolot.

Ajankuvaa poikkeusolojen Suomesta. Tampereen Keskustori vappuaattona 2020 kello 21.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut