Taiteen akateemikko ja kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuotiaana - Kulttuuri - Aamulehti

Rakastettu runoilija Kirsi Kunnas on poissa

Suomen rakastetuimmaksi runoilijaksi kutsuttu Kirsi Kunnas tunnettiin erityisesti lastenrunoistaan. Hän asui elämänsä varrella myös Tampereella Laukontorin kupeessa.

Runoilija Kirsi Kunnas kuvattiin Aamulehteen vuonna 1979.

8.11. 18:21 | Päivitetty 8.11. 19:31

Aamulehti, STT

Akateemikko, Tampereen yliopiston kunniatohtori ja kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuotiaana. Asiasta kertoi uutistoimisto STT:lle Kunnaksen perhepiiri.

Kunnas kuoli maanantaina nukkuessaan kotonaan Ylöjärvellä. Kunnas olisi täyttänyt 97 vuotta joulukuussa.

Lue juttu vuodelta 2019: Kirsi Kunnas, 95, onnea ja kiitos runoistasi ja viisaista ajatuksistasi – Poimimme niitä kelpo otoksen syntymäpäiväjuhlan kunniaksi

Hän julkaisi ensimmäiset runokokoelmansa sotien jälkeen. Kunnas tunnettiin parhaiten lastenrunoistaan, muun muassa kokoelmista Tiitiäisen satupuu (1956) ja Tiitiäisen runolelu (2002).

”Hän halusi käyttää kieltä rohkeasti, leikkiä sillä ja ravistaa vanhoja rakenteita. Se on todellakin ravistanut kirjallista kenttää. Paitsi että hän on luonut uusia klassikoita, hän on myös vaikuttanut siihen, mitä meidän lasten- ja aikuistenkirjallisuus tällä hetkellä on”, WSOY:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Paula Halkola sanoo.

Kunnaksella on oma nimikkosatupuistonsa Tampereen Näsinpuistossa. Se on nimetty Tiitiäisen satupuu -runokokoelman mukaan.

Kirsi Kunnas 1924–2021

Taiteen akateemikko ja kirjailija.

Syntyi Helsingissä 14. joulukuuta 1924. Kuoli Ylöjärvellä 8. marraskuuta 2021.

Tunnettu parhaiten lastenrunoistaan, muun muassa kokoelmista Tiitiäisen satupuu (1956) ja Tiitiäisen runolelu (2002). Kirjoitti myös aikuisille suunnattua lyriikkaa ja suomensi muun muassa Lewis Carollin ja Tove Janssonin teoksia.

Sai taiteen akateemikon arvonimen vuonna 2009.

Palkittu muun muassa Valtion kirjallisuuspalkinnoilla (1957, 1975, 1980 ja 1987), Pro Finlandia -mitalilla (1973), Tampereen yliopiston humanististen tieteiden kunniatohtorin arvolla (2000) sekä Väinö Linnan (2011) ja Aleksis Kiven palkinnoilla (2012).

Opiskeli Taideakatemiassa ja Helsingin yliopistossa.

Puoliso Jaakko Syrjä. Pariskunnan kaksi poikaa tunnetaan Eppu Normaali -yhtyeen jäseninä.

Rakkaat luonto ja runous

Viimeiset vuodet Kirsi Kunnaksen kanssa työskennellyt Paula Halkola kertoo, että Kunnaksen viimeisin ilmestynyt teos, viime vuonna julkaistu Tiitiäisen metsä oli kirjailijalle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä.

”Siinä yhdistyi hänelle kaksi rakasta asiaa, luonto ja runous. Ne linkittyivät hänen elämässään hyvin vahvasti toisiinsa.”

Myös Kunnaksen puoliso Jaakko Syrjä on tehnyt uraa kirjailijana. Pariskunnan kaksi poikaa tunnetaan Eppu Normaali -yhtyeen jäseninä.

Taiteilijaperheen lapsi

Kunnas syntyi Helsingissä 14. joulukuuta 1924 kuvataiteilijaperheeseen.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän aloitti opinnot Taideakatemiassa ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa, mutta päätyi lopulta WSOY:n kustannusvirkailijaksi vuonna 1947.

Samana vuonna hän aloitti runoilijanuraansa esikoisrunoteoksellaan Villiomenapuu, jossa näkyi varhaisen modernismin ja tulenkantajien lyyrisiä piirteitä sekä sodanjälkeisen sukupolven uuden etsimistä.

Kunnas kuitenkin ahdistui pian senaikaisen suomalaisen modernin runouden ilmapiiristä, jossa vaadittiin hänestä ääntä, jolla ei voinut ilmaista tunteita.

Lastenlorujen kääntäminen innoitti

Innoituksen lastenrunouteen hän löysi englantilaisista lastenloruista, kun hän suomensi Hanhiemon iloisen lippaan (1954).

"Ne eivät olleet pelkästään lastenrunoja, vaan ne olivat aikoinaan myös poliittisia ja historiallisia kommentteja, kertoi Kunnas vuonna 2004.

1950-luvulta eteenpäin Kunnas uudisti suomalaista lastenrunoutta uusille sukupolville. Halkola sanoo, että Kunnas ei koskaan halunnut, että hänet leimattaisiin ainoastaan lastenrunoilijaksi, vaikka pitikin heitä erityisen tärkeänä yleisönä.

”Hän suhtautui todella vakavasti lapsiin kulttuurin kuluttajina, lukijoina ja koki sen hirveän tärkeänä, että lapsille on monipuolista runoutta, että lapsille luetaan ja että lapset kasvavat kieleen”, Halkola sanoo.

Aikuisten lyriikkaan Kunnas palasi vielä 1980-luvulla kolmen runoteoksen verran.

Oikaisu 8.11.2021 kello 19.30: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Kunnas olisi kuollut kotonaan Nurmijärvellä. Kunnaksen koti on Ylöjärvellä, ei Nurmijärvellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut