Kulttuurin leikkauslista: Näin kulttuuritoimijoiden avustuksia on tarkoitus leikata - Kulttuuri - Aamulehti

Tällaisia leikkauksia kulttuurialan rahoitukseen suunnitellaan: Pirkanmaalla suurimpia kärsijöitä ovat elokuva-ala ja kirjastot

Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemä leikkauslista kulttuurin valtionavusta tehtiin ilman, että leikkausten vaikutuksia arvioitiin työllisyyteen.

Kotimainen elokuvateollisuus on työvoimavaltainen ala ja iso työllistäjä myös Pirkanmaalla. Maaliskuussa kuvattiin Kikasta kertovaa elokuvaa hotelli Rosendahlin yökerho Joselinissa. Kuvassa Elena Leeve (vas.) ja Sara Melleri.

13.10. 19:42

Aamulehti

Pirkanmaalla opetus- ja kulttuuriministeriön tekemä leikkauslista Veikkaus-voittovaroista kerätystä taiteen ja kulttuurin valtion rahoituksesta kohdistuu etenkin kovassa nosteessa olevaan elokuvatuotantoon.

Leikkaukset eivät koske rahoituslain mukaisia valtionosuuksia teattereille ja museoille.

Huolensa leikkauksista ilmoitti heti myös Pirkkalaiskirjailijat, joita suututtaa erityisesti se, että kirjastoille aiemmin myönnetty vähälevikkisen kirjallisuuden osto- ja tilaustuki on tarkoitus lopettaa kokonaan.

Lue lisää: Kulttuuriin, liikuntaan ja tieteeseen jyvitettiin yli 40 miljoonan leikkaukset – ministeri Kurvinen ennakoi työpaikkojen vähenevän

Työllisyysvaikutukset

Tiistaina kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) ilmoitti jo, että leikkaukset tulevat vähentämään kulttuurialan työpaikkoja.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ihmettelee, miksi opetus- ja kulttuuriministeriössä tehtiin leikkauslista ilman perusteellista vaikuttavuusarviota leikkausten työllisyysvaikutuksista.

Suomessa on noin 135 000 kulttuurialan ammattilaista. Ala on keskisuuri. Viimeistään koronapandemia osoitti, miten kulttuuri- ja tapahtuma-alan pysähtyminen kertautuu myös muilla aloilla, kuten matkailu-, hotelli- ja ravintolatoiminnassa ja vaikkapa vaatekaupassa.

”Vaikuttavuusarvio olisi edustanut hyvää hallintotapaa. Leikkauslistan kohteista työllisyysvaikutuksiltaan suurin ala on kotimainen elokuvateollisuus. Siihen kohdistuvat isot leikkaukset”, sanoo Meriläinen.

Hän arvioi leikkausten iskevän pahiten pääkaupunkiseudulle, mutta kärsijöitä on myös laajalti maakunnissa ja kulttuurin saavutettavuudessa.

Ei enää kulttuuritiloja

Kaikki kulttuurille jyvitetty valtion apu ei ole mennyt suoraan kulttuurialan tekijöille, vaan niillä on rakennettu, ylläpidetty ja hankittu esimerkiksi kulttuuritiloja ja kuntien seurantaloja.

Esityksessä prosentuaalisesti suurimmat leikkaukset kohdistuvat nyt myös näihin. Kulttuuritilojen rakentamiseen, hankintaan ja peruskorjaukseen jää esityksessä ensi vuodelle 2 740 000 euroa.

”Monissa kunnissa on totuttu luottamaan valtion apuun. Tämä tarkoittaa sitä, että jo aloitetut hankkeet saadaan ehkä loppuun, mutta mitään uusia kunnissa ei voi laittaa alulle”, muistuttaa Meriläinen.

Klubeilta pois

Yleinen 15 prosentin leikkauslista on valtava. Se koskee lähes kaikkea lastenkulttuurista mediakasvatukseen, musiikkileireistä selkokielisen kirjallisuuden tukemiseen ja digitaaliseen kulttuuriin.

”Kiertue- ja klubitoimintaan kohdistuu esityksessä yleinen 15 prosentin leikkaus. Tällä artisteja on saatu maakuntiin, ja juuri tällaista toimintaa pitäisi koronapandemian jälkeen tukea”, Meriläinen pahoittelee.

Kirjailija JP Koskinen ihmetteli sosiaalisessa mediassa tiistai-iltana, miten vuoden 2022 talousarvioesityksessä ei ole tarkoitus koskea lainkaan yli 35 miljoonan puoluetukeen, mutta vähälevikkisen kirjallisuuden jo alun perin pieni tilaus- ja hankintatuki voidaan kokonaan lopettaa.

Näin on tarkoitus leikata

Kokonaan lopetettava

  • Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille

Leikataan 49–50 prosenttia

  • Avustukset kulttuuritilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin

  • Valtion Suomi-palkinnot

  • Valtion julkisten rakennusten taidehankinnat ja valtion taidekokoelmien hoito

  • Seurantalojen korjausavustukset

  • Avustukset taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmassa

Leikataan yleisesti 15 prosenttia

  • Avustuksista mediakasvatukseen, rakennustaiteeseen ja muotoiluun, kirjallisuuden kääntämiseen ja kansainvälistymiseen, museo- ja perinnejärjestöille, luovien alojen ja digitaalisten sisältöjen tuotekehitykseen ja innovaatioihin, klubi- ja kiertuetoimintaan, kuoromatkoihin, musiikkileireihin, kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen, kuntien ja alueellisen toiminnan edistämiseen, kulttuurivientiin, taiteen ja kulttuurin edistämiseen, erikoismuseoille, elokuvakulttuuriin, vapaan kentän esittävän taiteen edistämiseen, audiovisuaaliseen kulttuuriin, lastenkulttuuriin ja sen edistämiseen, kaunokirjallisuuden edistämiseen, selkokieliseen kirjallisuuteen

Leikataan 25 prosenttia

  • Avustukset kulttuurimatkailun kehittämiseen

  • Avustukset taiteen alojen opetusjärjestöjen toimintaan

Leikataan 10–13 prosenttia

  • Avustukset museoille ja kulttuuriperintöhankkeisiin, kansainväliseen yhteistyöhön ja ystävysseuroille

  • Kansainvälisten kulttuurisopimusten toimeenpano

  • Avustukset Euroopan unionin nuoriso-orkesterille

Leikataan 7–9 prosenttia

  • Avustukset tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseen

  • Avustukset kulttuurin moninaisuuden ja rasismin vastaisen toiminnan edistämiseen

  • Avustukset elokuvatuotantoon, käsikirjoittamiseen sekä kotimaisen ja kansainvälisen jakelun edistämiseen

  • Tekijänoikeusneuvoston ja neuvottelukunnan kulut

  • Avustukset kulttuurilehdille

Leikataan 5–6 prosenttia

  • Tutkimussäätiö Cuporen toiminta

  • Cultura-säätiön toiminta

  • Kansallisgalleria

  • Suomen elokuvasäätiö

  • Kansallisooppera

  • Kansallisteatteri

  • Yleisten kirjastojen kehittäminen

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos