Tampereen Työväen Teatteri aikoo luopua sukupuolitetuista ammattinimikkeistä –   näyttämömiehet halutaan historiaan

Teatterialan tasa-arvoiset ammattinimikkeet nousivat puheenaiheeksi, kun Teatterin Tiedotuskeskus tutki palkkatilastoja ja löysi monia mies-loppuisia ammattinimikkeitä. Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan muutoksen pitäisi tapahtua ylhäältä alaspäin.

Lavasterakentaja Kari Kokkonen valmistaa Tampereen Työväen Teatterin lavastamossa suurta pallotuolia tulevaan Matilda-musikaaliin.

22.4.2021 7:47 | Päivitetty 22.4.2021 13:04

Aamulehti

Tampereen Työväen Teatteri aikoo pyrkiä eroon sukupuolittuneista termeistä teatterin ammattinimikkeissä.

– Ne ovat minusta jäänne sellaisesta ajattelusta, jotka nykyaika ei kaipaa enää. Teatterimme 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi niistä pitää päästä eroon, TTT:n teatterinjohtaja Otso Kautto sanoo.

Kauton mukaan taiteellisella puolella puolella mies- tai nais-päätteisiä ammattinimikkeitä ei teatterissa enää ole. Kautto antaa esimerkeiksi näyttelijän, ohjaajan, kirjailijan ja dramaturgin.

Aamulehti aloitti

Teatterin Tiedotuskeskus (Tinfo) nosti alan ammattinimikkeet esiin uutiskirjeessään viitaten myös Aamulehden aloittamaan kirjoitustapaan. Aamulehti päätti vuonna 2017 ryhtyä käyttämään vain tasa-arvoisia ilmauksia ammateista. Myös esimerkiksi Puolustusvoimat on tasa-arvoistanut oman väkensä nimikkeistöä.

Lue lisää: Aamulehden tasa-arvoiset ammattinimikkeet: tästä siinä on kyse ja tästä ei – Katso titteleiden luettelo sekä yleisimmät kysymykset ja vastaukset

Teatterin tiedotuskeskus kertoo uutiskirjeessään, että sen tuottamista palkkatilastoista löytyi 33 tehtävää, joissa on miespääte tai miespäätteinen nimike on osana ammattinimikettä. Näyttämötyöstä löytyy äänimiehiä, valomiehiä, lavastemiehiä, köysistömiehiä, konemiehiä, tehostemiehiä – ja tietenkin näyttämömiehiä. Suurimmassa osassa ammattikuntia, joihin viitataan sanapäätteellä -mies, työskentelee kuitenkin myös naisoletettuja ammattilaisia.

– Sukupuoliolettamat tietyllä ammattinimikkeellä työskentelevistä henkilöistä ovat teatterialalla vahvoja. Itsessään neutraalit nimikkeet, kuten ääniteknikko, pukija, näyttämöteknikko, puuseppä tai ompelija sisältävät valitettavasti pohjaolettamia henkilön sukupuolesta, ja jopa ulkonäöstä. Teatteriammatit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään, sanoo Teatterialan ammattilaisten ammattiliiton (TAM) puheenjohtaja Antti Hosia Tinfon uutiskirjeessä.

– Ammattinimikkeitten sukupuolineutralointi on itsestäänselvä asia 2020-luvulla, mutta se ei riitä. Teatterialan tasa-arvokysymyksiä täytyy tutkia pintaa syvemmältä, Hosia sanoo.

Vaikea keksiä

TTT:n Kautto myöntää, että esimerkiksi ”näyttämömiehelle” on ollut toistaiseksi vaikea keksiä korviketta. Muitakin miespäätteisiä nimikkeitä löytyy: valomies, näyttämömies, laitosmies.

– Onko se näyttämöhenkilö? Näyttämöhenkilö on toisaalta vähän sama kuin rooli. Se menee ristiin esiintyjyyden kanssa, Kautto pohtii.

– Meillä on myös näyttämöteknikkoja, joilla saattaa olla jokin tietty alue. Voi olla ”alakoneiston operaattori”, joka vastaa siitä, miten lavat liikkuvat. Laitosmies taas mielletään ”yleismiesjatustyyppiseksi”. Sille pitäisi myös keksiä termi, joka vastaa mielikuvaa työstä.

Suora käännös englannin ”stage hand” -termistä ei myöskään tuottaisi toivottua tulosta. Näyttämökäsi ei Kauton mielestä kuulosta toivotulta.

Sana näyttämötyöntekijä on niin ikään Kauton mukaan hankala.

– Meillä on ”näyttämötyöntekijät” käytössä jo yleisnimikkeenä. Se tarkoitta koko osastoa. Esimerkiksi tarpeiston hoitaja tai pukija ovat molemmat näyttämötyöntekijöitä.

– Kyllä me keksimme jotakin! Kautto lupaa.

Lähdettävä ylhäältä

Tampereen Teatterin teatterinjohtaja Mikko Kanninen huomauttaa, että ammattinimikkeet ovat jo teatterien työehtosopimuksissa.

– Keitä ja milläkin nimikkeellä on töissä, lähtee siitä, että olemme valtionosuusteatteri, jolla on velvoite noudattaa vallitsevia työehtosopimuksia laajalti. Teatterialan työehtosopimuksissa ja työehtosopimusneuvotteluissahan määrittyvät nimikkeet ja työtehtävät ja mitä niistä kuuluu maksaa palkkaa, Kanninen sanoo.

Kannisen mukaan yksittäinen valtionosuusteatteri ei voi yhtäkkiä itse tehdä päätöksiä työehtoihin, työnimikkeisiin tai työsopimusteksteihin.

– Tällaisten asioiden pitää lähteä ylhäältä päin. Meitä velvoittaa ensin työlaki ylimpänä, sitten työehtosopimukset.

Kanninen muistuttaa, että jotta vaikkapa ammattinimikkeiden muutokset laajasti toteutuisivat, ne tulisi kirjata ylös.

– Henkilöt voivat vaihtua. Vaikka minä ottaisin teatterissa jonkin käytänteen, voin jäädä huomenna bussin alle ja tulee joku toinen ja sanoo jotain muuta. Jos halutaan tehdä pysyviä asioita, mielestäni asioita pitää kirjata eikä vain sopia kahvihuoneessa, Kanninen sanoo.

Kannisen mukaan teatteri pyrkii ottamaan nimikkeet huomioon esimerkiksi rekrytoidessaan ihmisiä. Voidaan esimerkiksi rekrytoida näyttämön teknistä henkilökuntaa ilman mies- tai nais-päätteitä.

Kannisen mukaan nimikkeitä todennäköisesti käytännössä mietitään jo lähitulevaisuudessa.

– Varmasti tämä tulee puheeksi ainakin, kun aletaan tehdä syksyn käsiohjelmia. Tarkistamme näitä asioita koko ajan, Kanninen sanoo.

– Haluaisimme lisätä diversiteettiä suomalaisissa ammattiteattereissa. Ajatus on, että teatteri kuuluu kaikille. Sen tulee monissa rakenteissaan, muodoissaan, esitystavoissaan ja tarinoissaan kuvata yhteiskunnan moniäänisyyttä ja moninaisuutta.

– Tästä lähtökohdasta katsoen, jos havaitaan että on olemassa rakenteita, käytänteitä, sopimuksia tai lakeja, jotka tätä eivät toteuta, niille pitää pyrkiä tekemään korjaavia liikkeitä.

Oikaisu 22.4.2021 kello 13.02: korjattu jutusta nimivirhe. Teatterinjohtaja Otso Kauton nimi oli aluksi kirjoitettu virheellisesti Osmo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut