Nyt on menossa kulttuuripääkaupunkihaun loppukiri - Kulttuuri - Aamulehti

Nyt on menossa kulttuuripääkaupunkihaun loppukiri – Miksi Tampere haluaa tittelin ja onko sillä siihen mahdollisuuksia? Kokosimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin

Puheenvuoro: Miksi Tampere haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi? Tässä vastaukset 10 tavallisimpaan kysymykseen kulttuuripääkaupunkikisasta, joka ratkeaa kesäkuussa.

Tampereen kulttuuripääkaupunkihakua on valmisteltu etätyöolosuhteissa. Hakutiimi kävi kuitenkin aurinkoisena talvipäivänä kuvaamassa hieman mainosvideota Pyynikin maisemissa. Kuvattavina haun taiteellinen johto, eli teatteriohjaaja Marika Vapaavuori (vas.), Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, ja Perttu Pesä.­

23.2. 18:49

Kulttuuripääkaupunkivalintaan on tasan sata päivää. Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun viestintäsuunnittelija Seppo Roth keräsi vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Peruskysymys. Miksi Tampere haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi?

– Kulttuuripääkaupunkivuosi avaa ovia meille kaikille ja se synnyttää hyvää niin taiteen kuin muunkin elinkeinorakenteen ympärille. Kakkosalueena Suomessa tietoisuus olemassaolostamme ei ole kovin korkealla tasolla Euroopassa. On aika nostaa koko Pirkanmaan profiilia. On aika avata noita väyliä kulttuuriamme kehittämällä. Siksi tälle vuodelle on tässä ajassa selkeä tilaus, sanoo hankkeen vetäjä, projektijohtaja Perttu Pesä.

Mukana haussa ovat Tampereen lisäksi Oulu ja Savonlinna. Mikä on kilpailun tilanne?

Tilanne on täysin auki. Minkäänlaisia ”väliaikatietoja” ei tässä kisassa ole. Jokainen kaupunki valmistelee hakukirjaa, jonka sisältö on vielä salainen. Valinta selviää vasta 2. kesäkuuta.

Mitä mahdollisuuksia Oululla ja Savonlinnalla muka on Tamperetta vastaan? Tamperehan on eri tasolla?

Niillä on hyvät mahdollisuudet, sillä kilpailun sääntöjen mukaan nimitystä ei myönnetä kaupungille sen kulttuuriperinnön tai tämänhetkisen vilkkaan kulttuuritarjonnan perusteella. Titteliä ei anneta sillä perusteella, mikä kaupunki on nyt, vaan miksi se haluaa tulla. Kulttuuripääkaupunkivuosi (kpk-vuosi) on kehitysprojekti. Se ei ole palkinto menneistä saavutuksista, vaan kannustin kaupungille, joka titteliä eniten tarvitsee ja osaa tarpeen perustella.

Mikä on tämä paljon puhuttu hakukirja, jonka pohjalta valinta tehdään?

Hakukirja on yksinkertaisesti Tampereen hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäinen hakukirja tehtiin viime vuonna. Nyt parhaillaan kirjoitetaan toista, lopullista hakukirjaa. Siitä tulee satasivuinen dokumentti, joka vastaa EU:n asettamiin kysymyksiin.

Mitä hakukirjassa kysytään?

Kysymyksiä on noin 40. Kysymysten ytimessä on kpk-vuodelle suunniteltu kulttuuriohjelma. Lisäksi pitää selvittää esimerkiksi kaupungin kulttuuristrategia sekä millaiset edellytykset kaupungilla ja alueella on järjestää kpk-vuosi. Riittääkö majoituskapasiteetti, toimivatko liikenneyhteydet Eurooppaan? Pitää selvittää, onko hankkeella kansalaisten ja päättäjien tuki, pitää selvittää budjetit, hallintomallit ja markkinointistrategiat – kaikki mahdollinen.

Tampereen mukana titteliä hakee 19 Pirkanmaan kuntaa. Miksi virallisena hakijana on vain Tampere eikä ympäristökuntia yleensä mainita?

Sääntöjen mukaan virallinen hakija on aina yksi kaupunki. Esimerkiksi Viron Tartto on vuonna 2024 kulttuuripääkaupunki, mutta mukana on lähes koko eteläinen Viro. Suomalaisista kilpakumppaneista Oulun mukana on 32 pohjoista kuntaa. Savonlinnan hakemuksessa mukana ovat muun muassa Kuopio, Lappeenranta, Joensuu ja Mikkeli.

Miten varmistetaan, että kunnat eivät unohdu ohjelman valmistelussa?

Kunnista on haettu ideoita, ja hankkeen ohjausryhmässä on kuntien vahva edustus.

– Olemme ohjelmatyössä pyrkineet luomaan ja viemään eteenpäin projekteja, joita useat kunnat tekisivät yhdessä ja jotka näin levittäytyvät koko maakunnan alueelle, sanoo haun taiteellisen johtoryhmän jäsen Pauli Sivonen.

Hän kannustaa katsomaan kuntien yksittäisten ”ohjelmanumeroiden” ohi kohti yhteisiä tavoitteita.

Millaisella budjetilla kulttuuripääkaupunkia valmistellaan?

Kulttuuripääkaupunkivuosien budjetit ovat yleensä 25–70 miljoonaa euroa. Tampereen ensimmäiseen hakukirjaan oli luonnosteltu 53 miljoonan euron budjetti. Kokonaisbudjetista yleensä noin 40 prosenttia tulee hakijakunnilta. Toinen 40 prosenttia tulee valtiolta ja loput 20 prosenttia saadaan EU-tukena ja yritysyhteistyöllä. Tilanne elää, koska valtio ei ole vielä kertonut rahoitusosuuttaan.

Hanke on kallis. Miksi Tampere ja Pirkanmaan kunnat käyttävät siihen miljoonia?

Hanke tuo alueelle merkittävästi ulkopuolista rahoitusta valtiolta, EU:lta ja liike-elämältä. Sijoitetut rahat tulevat myös korkojen kanssa takaisin. Tanskan Aarhusin kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti vuonna 2017 oli 66 miljoonaa euroa. Tutkimuksen mukaan siitä tuli Keski-Tanskan alueen liike-elämälle 159 miljoonan euron lisäys liikevaihtoon, lähinnä matkailualalle, sekä 1965 työpaikkaa. Myös Turku onnistui 2011. Turun budjetti oli 55 miljoonaa, ja se toi talousalueelle 260 miljoonan lisäyksen yritysten liikevaihtoon.

Kulttuuripääkaupungeiksi on valittu viime vuosina aika tuntemattomia kaupunkeja. Eivätkö oikeat kulttuuripääkaupungit löydy vaikka listasta Pariisi, Rooma, Berliini ja Wien?

Rooma ja Wien eivät ole olleet Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Eivätkä ne ehkä titteliä saisikaan! Säännöissä tosiaan todetaan, että “nimitystä ei myönnetä kaupungille sen kulttuuriperinnön tai tämänhetkisen vilkkaan kulttuuritarjonnan perusteella”. Nämä ovat hienoja kaupunkeja, mutta eivät ne titteliä tarvitse. Näiltäkin vaadittaisiin hakukirja - ja jotain uutta.

Kirjoittaja on Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun viestintäsuunnittelija.

Kulttuuripääkaupunki

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 valitaan Suomesta.

Ehdolla ovat Tampere, Oulu ja Savonlinna.

Tampereen mukana titteliä hakee 19 Pirkanmaan kuntaa.

Kansainvälinen raati tekee valinnan 2. kesäkuuta hakukirjan, tapaamisen ja mahdollisen vierailun pohjalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?