Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely todistaa, että samanhenkiset löysivät toisensa jo ennen internetin keksimistä 40 vuotta sitten - Kulttuuri - Aamulehti

Lähde aikamatkalle sosiaalisen median alkulähteille – Vapriikin uutuusnäyttely esittelee punkin räjäyttävän voiman

Punk-näyttelyn runko löytyi Pauli Kallion pahvilaatikollisesta vanhoja pienlehtiä. Kaiken kaikkiaan lehtiä ilmestyi noin tuhat. Vuonna 1981 Kallio alkoi päätoimittaa sarjakuvalehti Suurta Kurpitsaa. Ensimmäinen painos oli 300 kappaletta ja painokustannukset 400 markkaa. Lehteä kaupiteltiin 3 markan hintaan.

16.11.2017 19:27

Tee mielessäsi aikamatka Pohjois-Pohjanmaalle Nivalaan tammikuuhun 1978.

Internetiä, saati älypuhelimia ei ole vielä keksittykään ja kaukopuhelutkin ovat kalliita. Televisio lähettää yhtä Yleisradion kanavaa, ja radio peräti kahta.

Teini-ikäisen valonpilkahduksia paikkakunnalla ovat kirjasto, Matkahuollon baari ja postin tuoma paketti, jonka kätköistä löytyy kauan odotettu Ramonesin vinyyli-LP Rocket to Russia.

Sellaisista olosuhteista sarjakuvataiteilija Pauli Kallio lähes 40 vuotta sitten ponnisti ensin hämeenlinnalaisen Hilse-pienlehden avustajaksi, sittemmin Suuri Kurpitsa -sarjakuvakustantamon perustajaksi.

–Punkissa ja pienlehdissä oli kyse siitä, että nuoret tekivät itse ja omavaltaisesti. Tärkeää oli myös rockin palauttaminen takaisin kapinallisille juurilleen, sanoo Pauli Kallio.

Hän on kuratoinut Postimuseossa avautuneen näyttelyn Pienlehtiä ja punkpostia, joka hieman vastaanottajasta riippuen tarjoaa joko nostalgisen aikamatkan nuoruuteen tai hämmentävän katsauksen historiaan ennen sosiaalista mediaa.

Näyttelykirjaksi Kallio on kuvittaja Kyky Ahosen kanssa tehnyt täydennetyn laitoksen sarjakuvakirjasta Maalaispunkin päiväkirja (Suuri Kurpitsa), joka pureutuu myös Suomi-punkin varhaisvaiheisiin ja pihtiputaalaisen Ratsia-bändin vaiheisiin.

Katso miltä Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyssä näyttää:

Sarjakuvia ja haastatteluja

40 vuotta sitten syntynyt punk oli koko nuorisokulttuurin – ja monen muun asian – räjäyttävä voima.

Pauli Kallion mukaan punkin vaikutus näyttäytyi varsinkin maaseudulla pienlehtinä, koska sellaista saattoi tehdä vaikka yksin. Kaupungeissa taas löytyi enemmän kavereita perustamaan vaikka kellaribändi.

Samanhenkisiä kuikuiltiin keikoilla heimon tunnustavista rintanapeista ja tamperelaisen musiikkilehti Soundin pikkupalstoilta.

Hämeenlinnalainen Hilse oli pienlehdistä suurimpia ja tunnetuimpia. Kimmo Miettisen päätoimittama lehti ilmestyi muutaman kerran vuodessa.

Pienlehden perustamiseen ei tarvittu kummoisia: reipasta aloitekykyä, sanottavaa, kynä, paperia, sakset ja liimaa. Kirjoituskone ja kamera edustivat jo huipputekniikkaa, mutta ilmankin pärjäsi. Eihän 1970-luvulla kirjoituskoneita edes ollut joka kodissa.

–Tavallista oli, että pienlehdet tekstattiin huolellisesti käsin, ei kirjoitettu koneella. Käsin kirjoittaminen oli myös enemmän punk, sanoo Kallio.

Näyttelyn monikosketusnäytössä liikkuvat vanhat keikkavalokuvat ja kansainvälinen kirjeenvaihto. Kuva Jyrki Siukosen kokoelmista.

Käsikirjoittamisesta oli lyhyt matka sarjakuvaan, joka haastattelujen, levy- ja keikka-arvioiden sekä kirjallisuusarvioiden lisäksi oli pienlehtien vakioaineistoa.

Juttuja saatettiin tehdä kirjeitse: kysymykset lähetettiin kirjeellä ja yhdistettiin ne sitten paluupostissa saatuihin vastauksiin.

Vaihtoehtokulttuuri elää pienlehdissä

Kirjeenvaihto kuului nuorison harrastuksiin laajemminkin, mutta punkin alakulttuurissa se sai uudenlaisia sävyjä. Olennaista oli samanlaisen maailmankuvan ja vaikutteiden jakaminen kansainvälisesti.

Ohessa käytiin myös vaihtokauppaa levyillä ja lehdillä.

–Varsinkin hardcore-punkin aikaan 1980-luvulla vaihtokauppa oli hyvin kansainvälinen ilmiö.

Televisiotoimittajana sittemmin tunnetuksi tullut viialalaispunkkari Arto Nyberg kulutti kaikki liikenevät rahansa suomalaisiin punklevyihin, joita hän postitti maailmalle. Yhdellä singlellä hän saattoi saada vaihtokaupassa kolme albumia.

Pauli Kallio muistuttaa, että vaihtoehtokulttuuri elää vielä tänäkin päivänä paitsi verkossa myös pienlehdissä.

Yksi osuus näyttelystä onkin omistettu nykypäivän pienlehdille.

Punkkarit Postimuseossa

Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely museokeskus Vapriikissa 17.11.2017– 4.11.2018.

Pienlehtien ja kirjeiden lisäksi esillä singlejä, kasetteja, rintanappeja sekä ajanmukaisesti sisustettu 1970-luvun lopun olohuone.

Monikosketusnäytössä valokuva-aarteita ja kirjeenvaihtoa.

Oheisohjelmaa:

Torstaina 30. marraskuuta Hiljainen kesä -lehteä toimittanut Jukka Junttila vetää asiantuntijaopastuksen.

3. helmikuuta 2018 Punkfestarit musiikin, työpajojen ja haastattelujen merkeissä.

28. helmikuuta 2018 toimittaja Arto Nyberg muistelee punk-nuoruuttaan ja 24. huhtikuuta Hilsettä avustanut kirjailija Leena Lehtolainen omaansa.

Imatralla oltiin paitsi rappiolla, myös julkaistiin pienlehteä nimeltä Lintu. Kuva vuodelta 1980.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut