Tampereen raitiotietä varten tehtiin julkisen taiteen yleissuunnitelma jo vuonna 2017, mutta suunnittelu on jätetty kuukausiksi muiden kiireiden jalkoihin - Kulttuuri - Aamulehti

Näinkin jännittävältä Tampereen ratikka voisi näyttää – raitiotietaiteen 1,5 miljoonan yleissuunnitelma on Tampereella unohdettu "muiden kiireiden" jalkoihin

Australian Melbournessa raitiotievaunu on teipattu taidevaunuksi. Samaa ideaa hyödynnetään Tampereen raitiotien taiteen yleissuunnitelmassa.­

13.4.2018 11:32

Maailmalla kuvataiteilijat ovat tehneet raitioteistä brändejä. Tampereellakin julkiseen taiteeseen ratikassa ja sen reitillä on ollut pyhä pyrkimys, mutta suunnitelmat ovat junnanneet paikallaan.

Lue lisää:Tampereella kiistellään nyt raitiotievaunujen väristä – Norjan Bergenissä ratikasta reitteineen tehtiin taidetta ja varsinkin jättiläiskokoisesta kaniinista tuli valtava menestys

Tammikuussa 2017 Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelma tilasi tamperelaiselta, julkisiin taideohjelmiin keskittyneeltä Frei Zimmer Oy:lta raitiotien taiteen yleissuunnitelman.

Suunnitelma valmistui yhteistyössä kaupungin virkamiesten ja paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa, ja se hyväksyttiin viime elokuussa apulaispormestari Johanna Loukaskorven (sd.) johtamassa Tampereen kaupungin julkisen taiteen ohjausryhmässä.

Katso miltä näytti valmis ratikka Norjan Bergenissä keväällä 2016:

Tämän jälkeen nimettiin vielä apulaispormestari Aleksi Jäntin (kok.) johtama erillinen raitiotien taiteen ohjausryhmä, jonka tehtäväksi annettiin huolehtia toimeenpanosta.

Kahdeksan kuukauden odottelun jälkeen ohjausryhmä kokoontuu vihdoin toukokuun lopussa. Taidekoordinaattoria ei ole vielä nimetty.

Mihin taide unohtui?

Unohdettiinko taide Tampereen ratikasta nyt kokonaan?

Raitiotien kehitysohjelman projektijohtajan Ville-Mikael Tuomisen mukaan näin ei ole.

–Taidekoordinaattorin nimeäminen on nyt jäänyt muiden kiireiden jalkoihin, mutta tavoitteena on, että jo toukokuussa meillä on ammattikoordinaattori hankkeessa mukana, Tuominen sanoo.

Tampereen raitiotien taiteen yleissuunnitelmassa (2017) käsitellään raitiotiereittiä keskustassa, Taysin alueella ja Hervannassa. Suunnitelmassa on paikkansa taidesilloille ja -tukimuureille, ympäristötaiteelle ja erikoispysäkeille.­

Tuomisen mukaan taidekoordinaattorin kilpailuttaa raitiotien kehitysohjelma ja päättää raitiotietaiteen ohjausryhmä. Hän ei pidä Frei Zimmerin tekemää yleissuunnitelmaa mitenkään epärealistisena.

–Taiteen toteuttamiseen suunnitelmassa on varattu 1,5 miljoonaa, joka osin hoituu ulkopuolisella rahoituksella. Summa kohdistuu pitkälle ajalle, ja meillä on myös valmius toteuttaa yleissuunnitelmaa jo rakentamisen aikana. Painetta julkiseen taiteeseen tulee nyt hyvin monesta suunnasta, myös raitiotien rakentamisen haittoja pohtineelta pormestarin nimeämältä työryhmältä, Tuominen sanoo.

Lue myös:Raitiotie rakennetaan Tampereelle – Tämä kaikki tiedetään ratikkahankkeesta

Rakentamisvaiheen taidetta työmaa-aitoihin

Ville-Mikael Tuomisen mukaan taiteen hyväksi on jo toimittukin: huhtikuussa Tammerkosken kuvaamataitolukiolaiset alkoivat toteuttaa maalauksiaan Hämeensillan vanerisiin työmaa-aitoihin, ja Vellamonkadulla olevan työmaatukikohdan aitaan tulee käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän toteuttama tekstiiligraffiti.

Norjan Bergenissä raitiotievaunut säästettiin mainospaikoilta. Sen sijaan sisäkatot kuvitettiin kaupungin lasten tulevaisuudenkuvilla.­

Loppukeväästä paikalliset sarjakuvataiteilijat kuvittavat TKL:n bussin. Kiireellisellä aikataululla mukaan ovat lupautuneet sarjakuvataiteilijat JP Ahonen, Pauli Kallio, Milla Paloniemi, Emmi Nieminen ja Tiitu Takalo.

Rakennusvaiheen väliaikaisen taiteen lisäksi myös pysyvämpiä teoksia raitiotien reitillä on jo rakennusvaiheessa huomioitu.

–Esimerkiksi Hervannan valtaväylän pitkällä suoralla on hyvät mahdollisuudet pysyvälle taiteelle. Muotialan kohdalla tukimuureihin on jo varattu sileää pintaa ja kohdevalaistusta ajatellen on vedetty sähkökaapeleita, Tuominen kertoo.

Päälle liimattuna taide aiheuttaa konfliktin

Raitiotien taiteen yleissuunnitelmasta vastanneen Frei Zimmer Oy:n toimitusjohtaja, taiteilija Tuula Lehtinen pitää taideohjelman viivästymistä harmillisena.

Työmaa-aitojen väliaikaiseen taiteeseen on useita vaihtoehtoja. Kuvan tekstiiliteos on punottu.­

Huolen taustalla on ajatus siitä, että päälle liimatusta taiteessa jo valmistuneisiin kohteisiin syntyy helposti konflikti. Päälle liimattuna taide tulee myös ennakkoon suunniteltuja ja toteutettuja projekteja kalliimmaksi ja usein myös kestämättömämmäksi vaihtoehdoksi.

–Edullisemmaksi tulee toteuttaa taide siinä vaiheessa, kun rakennustyöt ovat vielä käynnissä, Lehtinen sanoo.

Matkasta kulttuurikokemus

Raitiotietaiteen yleissuunnitelmassa raitiotietaidetta lähestytään kokonaisvaltaisesti kulttuurisena kokemuksena. Suunnitelmassa otetaan kantaa myös vaunujen väritykseen ja kuvitukseen sekä äänimaailmaan.

–Pidimme tärkeänä sitä, että taide näkyisi myös vaunuissa sisällä ja matkasta tulisi eräänlainen kulttuurikokemus. Suunnitelmassa huomioidaan myös uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet. Taide on muuttuvaa ja uutta kokeilevaa ratikoissa, pysäkeillä ja jakokaapeissa, ja pysyvää maisemarakenteissa ja maamerkkiteoksissa, Lehtinen tiivistää.

Taiteen yleissuunnitelman yhtenä tavoitteena oli, että osaset nivoutuisivat yhteen. Vaunujen sisäkatot tarjoavat oivan paikan kuvataiteelle.­

Sama teema tai yksityiskohta voi jatkua raitiotiekiskoilla, kuten Yhdysvalloissa.­

Tarkoitus on, että uutta teknologiaa hyödyntäviä teoksia kehitetään yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa.

–Suunnitelmaan liittyy ajatus siitä, että taide on muuttuva ja liikkuva myös, ja, että eri osaset nivoutuvat toisiinsa. Emme tehneet pelkästään veistoksia käsittävää kuvataideohjelmaa vaan halusimme ratikan edustavan laajempaa kulttuurikäsitystä ja myös Tampereelle ominaisten taidemuotojen, kuten sarjakuvan ja kirjallisuuden näkyvän ratikassa.

Kaupungin kulttuuritoimijat suunnittelemassa

Tuula Lehtisen mukaan suunnitelmaa tehtiin aiheeseen paneutuen ja laajassa rintamassa. Mukana oli edustajat paikallisista taideseuroista: Modus ry:stä, Design on Tampereesta, Tampereen taiteilijaseurasta, Rajataide- ja Nykyaika-yhdistyksistä, Tampereen musiikkijuhlilta, Tampereen Filmifestivaaleilta ja Tampereen teatterikesästä. Taiteen edistämiskeskusta edusti sarjakuvataiteen läänintaiteilija Ville Pirinen.

Italialaisen Eronin (Davide Salvadei) muraalitaideteos Concrete vs Concrete jalankulkukäytävän seinämässä Riccionessa.­

Tuula Lehtisen mukaan taiteilijoiden näkemyksen hyödyntäminen raitiotien tapaisissa suurissa julkisissa hankkeissa ei ole mielekästä ainoastaan työllistämismielessä vaan siksi, että Tampereella asuu ja työskentelee paljon kansainvälisestikin kovatasoisia taiteen ammattilaisia.

–Taiteilijat ovat brändin rakentamisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita siinä missä mainostoimistot ja arkkitehditkin. Aivan liian usein tämä unohdetaan ja taidetta kutsutaan tekemään aivan muiden alojen ammattilaisia, Lehtinen ihmettelee.

Seinämät tarjoavat mahdollisuuksia vaikka mosaiikkipinnoille. Kuvassa Charley Harperin (1922–2007) teos Cincinnatissa, Yhdysvalloissa.­

Hän muistuttaa, kuinka taiteella, väreillä, muodoilla ja rakenteilla on myös turvallisuutta ja tarkkaavaisuutta lisäävä merkitys.

Modernissa kaupunkisuunnittelussa maailmalla taide onkin jo ymmärretty olennaiseksi osaksi palvelumuotoilua, jolla ohjataan mielekkäästi ihmisten kulkureittejä.

–Jos ajatellaan vaikkapa näkövammaisia, jo tietyillä väreillä voidaan huomattavasti helpottaa heidän liikkumistaan, sanoo Lehtinen.

Tampereella prosenttiperiaate ei toimi

Valtakunnallisen suosituksen mukaan prosentti rakennushankkeiden kustannuksista tulisi käyttää taiteeseen. Tästä on useita onnistuneita esimerkkejä monissa Tamperetta pienemmissäkin kaupungeissa.

Pisimmälle prosenttiperiaatetta on viety Jyväskylän Kankaan alueella, jossa ideaa visuaalisesta julkisesta taiteesta laajennettiin koskemaan yleisesti kulttuuria ja kulttuuritapahtumia, samoin kuin Tampereen raitiotien yleissuunnitelmassakin on ajateltu. Samoin on toimittu Porvoossa ja juuri käynnistyneessä Tuusulan Rykmenttipuiston taideohjelmassa.

Jyväskylässä alueen taidebudjetti oli 5,5 miljoonaa euroa, josta 88 prosenttia tuli yksityisiltä rakennuttajilta. Porvoossa rakennuttajat ovat rahoittaneet koko kolme miljoonaa euroa maksaneen taideohjelman. Tuusulassa taidebudjetti on 5,4 miljoonaa euroa ja rakennuttajien osuus siitä on 70 prosenttia.

Tamperelainen Frei Zimmer toimii ympäri Suomea. Tuula Lehtisen teos Lelu E18-moottoritien eritasoliittymän siltapilareissa Haminassa toistaa kaupungin ensimmäistä asemakaavaa 1720-luvulta teräkseen perforoituna.­

Vuoresta lukuun ottamatta Tampereen suurissa rakennushankkeissa prosenttitaideperiaatetta ei ole noudatettu lainkaan.

Tästä syystä Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 2016 asiakirjan, jossa käsitellään julkista taidetta kaupunki- ja infrasuunnittelussa, julkisessa ja yksityisessä rakentamisessa, tilapäisinä tapahtumina sekä taidekokoelmien esillepanona.

Vuonna 2017 perustetun julkisen taiteen ohjausryhmän puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi myöntää, ettei prosenttitaide Tampereen rakennushankkeissa kuitenkaan vieläkään toimi toivotulla tavalla.

–Olennaista olisi, että taide saadaan mukaan hankkeisiin mahdollisimman varhain. Usein hankkeet tulevat vasta siinä vaiheessa ohjausryhmään, että voimme vain todeta, että olemme auttamattomasti myöhässä. Kun taide ujutetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan suunnitelmiin, se myös budjetoidaan osaksi hanketta, Loukaskorpi sanoo.

Hänen mukaansa taiteen kiintiöiminen onkin jatkossa huomioitava Tampereella paremmin.

–Valtaosa kuntalaisista toivoo julkista taidetta kaupunkiympäristöön. Olen esittänyt, että Hiedanrannassa rakennushankkeet voitaisiin toteuttaa prosenttiperiaatteella.

Korjaus 13.4. klo 15.12: korjattu Milla Paloniemen nimi.

Poimintoja raitiotien taiteen yleissuunnitelmasta

Työmaa-aitojen ja -rakennusten väliaikaisen taiteen tehtävänä brändin luominen jo rakennusaikana (2017–2021). Keinoina mm. maalaukset, banderollit, teippaukset ja punonnat. Taiteessa voidaan hyödyntää kaadettavia puita ja jätemateriaaleja. Synkkään asematunneliin hankitaan valoteos.

Pysäkeillä ja kohdissa, joissa raitiotieliikenne ja jalankulku risteävät taiteella ohjataan käyttäjien huomiota oikeaan suuntaan.

Raitiovaunujen muuttuvassa taiteessa huomioidaan myös äänimaailma, uusi teknologia ja kaupungin vaihtuvat tapahtumat. Vaunujen ulkopinnoissa taidetta voidaan toteuttaa yliteippauksilla kuten Melbournessa. Verhoilukankaita suunnittelemaan kutsutaan paikallisia muotoilijoita. Taidetta tuodaan myös vaunujen ja pysäkkien sisäkattoihin.

Vaunujen yksilöllisessä identiteetissä esitellään kaupungin tapahtumia ja taidetta, urheilua, liiketoimintaa ja koulutusta. Raitiovaunujen tapahtumia varten kaupunki luovuttaa joka kuukausi tietyn määrän esitysaikaa eri kulttuuritoimijoille.

Pysyvää taidetta rakennetaan reitin sähkökaappeihin, tukimuureihin ja siltoihin. Esimerkiksi taidesähkökaappeja reitin 200 sähkökaapista tulisi neljäsosa.

Palvelumuotoilussa kiinnitetään huomiota käyttäjän kokemukseen kokonaisuutena eli siihen, kuinka ihminen raitiotien käytön kokee, näkee ja aistii. Raitiovaunujen tapahtumia varten kaupunki luovuttaa joka kuukausi tietyn määrän esitysaikaa eri kulttuuritoimijoille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?