Dokumentti näyttää, kuinka satavuotiaan puutalokorttelin sisäpihalle syntyy runokansan ikioma Woodstock – Annikin runofestivaalin kansansuosio on yllättänyt Pulitzer-palkitun runoilijankin

Jos kaipaat hyvää lavarunouden asiantuntijaa, nappaa hihasta dokumentaristi Aimo Hyväristä.

Hän on hiljattain seulonut yli sata tuntia Annikin runofestivaaleilla 15 vuoden aikana kuvattua materiaalia: VHS-nauhaa, digikameran kasetteja ja cd-levyjä.

Lisäksi Hyvärinen on seurannut lähietäisyydeltä, tekijöiden kintereillä juosten yli satavuotiaan tamperelaisen puutalokorttelin sisäpihalle kesäisin nousevan runofestivaalin syntyä ja toteutusta.

Vuosien varrella myös runofestivaalin oheisohjelmisto on paisunut. Vuonna 2017 talkooväki tempaisi runoja mainostauluihin. Kuvassa taiteellinen ohjelmajohtaja J.K. Ihalainen, graafikko Riikka Vaahtera, dokumentaristi Aimo Hyvärinen ja tuottaja Simo Ollila. Kuva: Katarina Sällylä / Aamulehden arkisto

Materiaalista valmistunut, runsaan tunnin mittainen dokumenttielokuva Kotipihan kulttuurifestivaali (Poetry’s Coming Home) saa ensi-iltansa Arthouse Cinema Niagarassa perjantaina 25. tammikuuta.

–Tässä yhdistyivät kaikki intohimoni: vanhat rakennukset, runous ja umpihanki, nauraa Hyvärinen, itsekin pitkän linjan kulttuuritekijä.

Suurta setelitukkua hänelle ei ole luvassa, mutta sehän on kulttuuri-ihmisille pelkästään tuttua.

Kuluma lattiassa

Dokumentissa Annikin lavalla nähdään kotimaisia ja kansainvälisiä lavarunouden taitajia, kuten brittiläinen punk-veteraani John Cooper Clarke, jamaikalainen dub-runoilija Mutabaruka, japanilainen Yumi Fuzuki, rap-runoilija Paperi T, nuoren polven runoilijat Susinukke Kosola ja Emma Kantanen sekä kotimaiset klassikot Kirsi Kunnas, Aulikki Oksanen, Arja Tiainen, Rosa Liksom ja Hannu Salama, mutta yksittäisiä esiintyjiä enemmän pääpaino on sillä valtavalla työllä, millä runofestivaali on 15 vuoden ajan saatu onnistumaan.

Elävä runous kiinnostaa monenikäisiä. Tuottaja Simo Ollilan mukaan kävijöitä on tavallisesti 1 400–1 500. Viimekesäisen kävijäkyselyn mukaan 40 prosenttia oli ensimmäistä kertaa. Seuraava festivaali on kesäkuussa 2020. Kuva: Tomi Vuokola /Aamulehden arkisto

Niinpä dokumentti alkaa kuvaamalla niitä lattiaan tulleita painautumia, jotka ovat vuosien varrella hioutuneet tuottaja-tiedottaja Simo Ollilan työtuolin alle.

Annikin runofestivaalin taiteellinen johtaja J.K. Ihalainen on alusta asti halunnut esitellä tapahtumassa eri-ikäisiä runoilijoita ja sekoitella näin ohjelmistossa toisiinsa "eri aikojen radikaaleja".

Näin syntynyt "runokansan Woodtsock" on tuonut palkitulle festivaalille myös varsin kirjavan yleisön. Annikki vetoaa sekä nuoriin runouden- ja musiikinharrastajiin että perinteiseen kulttuuriyleisöön. Samaan aikaan runouden suosion kasvaessa, ohjelmisto on paisunut.

–Halukkaita esiintyjiä ilmoittautuu meille jo hyvissä ajoin talvella, ulkomaita myöten, kertoo Simo Ollila.

Maailmalla esitettävä runous on megatrendi, mutta kansainvälisessäkin vertailussa pienen tamperelaisen kotipihan runofestivaali on jotain ainutlaatuista:

–"Isoin yleisö, mikä minulla on koskaan ollut", totesi yhdysvaltalainen runoilija Gregory Pardlokin. Ja hän on sentään Pulitzer-palkittu runoilija, hämmästelee Simo Ollila.

Kesällä 2014 Annikilla nähtiin dada-kone. Kuvassa Heikki Sure, Meri-Tuuli Risberg (vas.) ja Reetta Kinnari. Kuva: Janne Ruotsalainen / Aamulehden arkisto

Runoyhdistys Nihil Interitin pöytä vuonna 2015. Kuva: Minna Jalovaara / Aamulehden arkisto

Ollilan mukaan festivaalin kävijämäärä on vakiintunut 1 400–1 500 henkeen. Viime vuonna tehdyn kävijätutkimuksen mukaan peräti 40 prosenttia oli paikalla ensimmäistä kertaa.

Nykyisin Annikin runofestivaali järjestetään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran tempaistaan kesäkuussa 2020. Tuottaja-tiedottaja Simo Ollilan mukaan tällä taataan myös talkoohengessä toimivien tekijöiden jaksaminen. Aikaa leipätyöllekin on jäätävä.

Hyvärisen elokuva on tekstitetty englanniksi. Suomen lisäksi dokumenttia on tarkoitus esittää myös ulkomailla. Tällä hetkellä varmaa on ainakin Berliinin jokavuotiset runofestivaalit.

Kesäkuussa 2013 Annikin avasi Jenni Haukio festivaalin virallisen suojelijan ominaisuudessa. Kuva: Minna Jalovaara /Almamedian arkisto