Hyväkuntoisia waltareita huutokaupassa Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä - Kulttuuri - Aamulehti

Kirjailijan omistuskirjoitus voi moninkertaistaa kirjan arvon – Sastamalan kirjahuutokaupassa on eniten tarjolla Mika Waltaria

Mika Waltarin laajasta tuotannosta otettiin aikanaan isoja painoksia. Osa painoksista on käynyt kuitenkin jo harvinaisiksi. Sastamalan kirjahuutokaupassa tarjolla on 34 hyväkuntoista vanhaa Waltaria.­

27.6.2018 19:41 | Päivitetty 27.6.2018 20:51

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät starttaavat torstaina teemalla Naisen paikka. Festivaalin kiinnostavimpiin kuuluva tapahtuma on kuitenkin perjantaina klo 16 Sylvään koulun auditoriossa järjestettävä kirjahuutokauppa – jossa naisen paikka on melko pieni.

WSOY:n arkistossa tähän asti levänneen noin 150 myytävän teoksen joukosta löytyy vain viitisen naisen kirjoittamaa teosta. Huutokaupan listalla on esimerkiksi Katri Valan Kaukainen puutarha (1924), Anna-tädin yhdessä Toivo Vikstedtin kanssa kirjoittama Liisan ja Kissan ihmeellinen matka (1919) ja kiinnostavimpana varhaisen naisasianaisen Lucina Hagmanin vuonna 1888 julkaistu Naisten kasvatuksesta – havaintoja ja mietteitä -teos.

–Hagmanin teosta aion huutaa itsekin, sanoo kirjahuutokaupan Sastamalaan tuottanut WSOY:n Anna-Riikka Carlson.

WSOY-kustantamo kävi Porvoon kirja-arkistonsa läpi vuonna 2017 ja järjesti yhtiön 140 vuoden aikana kustantamat kirjat uudestaan. Arkistosta löytyi myös yksi erittäin harvinainen lautapeli, Matka kotiin vuodelta 1914.

–Arkiston käytännöt ovat vaihdelleet eri aikoina siinä, miten monta kappaletta kustakin teoksesta otetaan talteen. Huutokaupan jälkeenkin WSOY:n arkistoon jää vähintään kaksi kappaletta kutakin teosta.

Hyväkuntoisia Waltareita

Eniten kirjahuutokaupassa on tarjolla Mika Waltaria, kaikkiaan 34 eri teosta.

Waltareiden joukosta löytyy muun muassa pienoisromaani Kuun maisema (1952), matkakirja Lähdin Istanbuliin (1954) sekä kappale Sinuhe Egyptiläisen ensimmäisestä painoksesta (1945), lievällä kosteusvauriolla.

Mika Waltarin Kuun maiseman (1952) ensipainoksen suojapaperi viittaa Kuun pintaan. Kuun maisema on kuitenkin lohduton rakkaustarina Joelista ja Miriamista.­

Näin kustantaja mainosti Waltarin Kuun maisemaa Aamulehdessä vuonna 1953.­

–Mitään isoja bibliofilisiä harvinaisuuksia listalla ei ole, mutta nämä ovat suoraan kustantajan arkistosta eli enimmäkseen hyväkuntoisia, sanoo kirjahuutokaupan meklari Petteri Leino, joka on myös antikvariaattityrittäjä ja bibliofiili.

Leinon mukaan kirjan fyysisen kunnon merkitys on viime vuosina kasvanut voimakkaasti bibliofiilien eli kirjakeräilijöiden joukossa. Kirjoja myös säilytetään aiempaa huolellisemmin yksityiskokoelmissa. Useimmilla bibliofiileillä on kokoelmilleen lasiovelliset hyllyt.

–Kirjat ovat silloin suojassa auringonvalolta. Lasioven takaa niitä ei tule käpälöityä yhtä helposti kuin avohyllystä. Niihin ei lasioven takaa myöskään tartuta suoraan metwursti-paketilta tai kahvikupilta.

Satasiakin jo tarjottu

Minkälaisilla summia kirjakeräilijä saa sitten varautua huutokaupassa perjantaina pulittamaan? Carlson ei paljasta tarkkoja summia, mutta sentään jotakin.

–Ennakkoon on satoja euroja tarjottu esimerkiksi vuonna 1931 julkaistusta Lentokone eli ilmailun salaisuudet nuorille -tietokirjasta, Carlson sanoo.

Vuonna 1931 julkaistusta Lentokone eli ilmailun salaisuudet -tietokirjasta on kirjahuutokaupassa tarjottu jo ennakkoon satoja euroja. Hinta saattaa huutokaupassa vielä nousta.­

–Itse odotan, että Matka kotiin -lautapeli huudetaan arvokkaimpien joukkoon. Se on vuodelta 1914 ja hyväkuntoinen, sanoo Leino.

Meklari Petteri Leino odottaa Matka kotiin -seikkailupelin myyntihinnan nousevan perjantain huutokaupan korkeimpien joukkoon.­

Kannattaako tavallisen kirjatoukan tulla huutokauppaan lainkaan?

–Ilman muuta kannattaa. Alle satasella saattaa saada Waltarin ensipainoksen, Carlson sanoo.

Kirjahuutokaupan listalla on myös useita kirjailijan signeeraamia teoksia. Nostaako signeeraus hintaa merkittävästi?

–Ei nosta, jos kyse on pelkästä signeerauksesta. Jos kyse on kirjailijan tekemästä omistuskirjoituksesta, se taas voi moninkertaistaa kirjan arvon, sanoo Leino.

Bibliofiilien Graalin malja

Leino ehti bibliofiilina kerätä kirjaharvinaisuuksia 30 vuotta ennen kuin ryhtyi myymään niitä. Mikä on Leinolle kaikkein halutuin, himotuin suomalainen kirja, bibliofiilien Graalin malja?

–Kyllä se on Daniel Medelplanin Pälkäneen puuaapinen vuodelta 1719. Niitä oli jäljellä vain yksi tunnettu kappale. Se tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Niitä painettiin kyllä enemmän. Sen kun löytäisi!

Vanhan kirjallisuuden päivät

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään 28.–30.6. Sylvään koululla, Ojansuunkatu 8. Festivaalilla kannattaa piipahtaa ainakin seuraavissa keskusteluissa:

Aalto, Sibelius, Mannerheim: Entinen pääministeri Paavo Lipponen esittelee 10 lukemisen arvoista kirjaa Alvar Aallosta, toimittaja Vesa Sirén 10 kirjaa Sibeliuksesta ja professori Laura Kolbe 10 kirjaa Mannerheimista. Juhlasali to 28.6. klo 15–18.

Millä eväin maailmalle: Aamulehti esittelee Tulenkantaja-kirjallisuuspalkinnon vuoden 2019 ylituomarin, joka on Suomen käännetyimpiä ja ulkomaille viedyimpiä kirjailijoita. Auditorio pe 29.6. klo 11.30–12.30.

Valkoisten ja punaisten naisten sisällissota: Keskustelijoina FT Tuomas Hoppu ja kirjailija Anneli Kanto. Keskustelua johtaa toimittaja Maarit Tastula. Juhlasali pe 29.6. klo 15.30–16.30.

Kirjahuutokauppa: Huudettavina noin 150 teosta WSOY:n kirja-arkistosta 140 vuoden ajalta. Nimekkeisiin voi ennalta tutustua ja tehdä niistä tarjouksia osoitteessa www.wsoy.fi/huutokauppa. Auditorio pe 29.6. klo 16–18.

Nainen paikallaan – vai liikkeessä: keskustelijoina piispa emerita Irja Askola ja toimittaja Päivi Istala. Juhlasali la 30.6. klo 13–14.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?