Julkinen taide puhutti tiistaina työväenmuseo Werstaalla, jossa pohdittiin suomalais-ruotsalaisen Hanasaari-kulttuurikeskuksen kutsusta julkisen taiteen haasteita Tampereella.
Ruotsalaista taideohjelmien mallia esitteli päällikkö Cecilia Borgström-Fälth Göteborg Konstista ja iltapäivän paneelissa tamperelaiset kuvataiteilijat pääsivät keskustelemaan aiheesta Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaaren kanssa.
Esillä oli myös Tampereen raitiotien taideohjelma ja sen eteneminen.
Trendikäs katutaide
Kaupunkilaisilla on usein kovastikin toiveita kaupunkikuvan estetiikasta, vaikka he eivät taiteesta suoraan puhuisikaan.
"Jotain kivaa Raatihuoneen edessä oleviin betoniporsaisiin pitäisi saada", havaittiin myös Raitiotien kehitysohjelmassa, jossa parhaillaan kilpailutetaan raitiotien taiteen koordinaattoria.
–Julkinen taide on nyt kuuma aihe. Joka kaupunkiin halutaan muraaleja ja viimeisen viiden vuoden aikana prosenttiperiaatteessa on tapahtunut Suomessa todella paljon, tietää Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho, joka on seurannut aihetta valtakunnallisesti jo vuosia.
Tampereelta Terho nostaa onnistuneiksi hankkeiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin taideohjelman ja Vuoreksen taideohjelman, joista jälkimmäinen olisi hänestä tosin vaatinut myös jälkiseurantaa.
Sairaanhoitopiireissä julkinen taide ja sen merkitys on yleensäkin ottaen ymmärretty hyvin.
Myös raitiotietaiteelta on Henri Terhosta lupa odottaa paljon, vaikka rakennushankkeiden taideohjelmien läpiviennissä Tampereella vielä opeteltavaa onkin.
Samaa totesi Tampereen raitiotien projekti-insinööri Antti Haukka, jonka mukaan raitiotien toisessa, Hiedanrantaan johtavassa vaiheessa ollaan jo viisaampia taidekoordinoinnin suhteen.
Taiteen asema Tampereella heikko
Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari löysi julkisen taiteen hankkeille Tampereella kaksi estettä.
–Kaupungin näkökulmasta ensimmäinen este on raha, mutta sitäkin painavampi on asenneilmapiiri. Taiteelle ei ole muodostunut samanlaista asemaa kuin kovan infran asioille, vaikka Tampere muuten onkin hyvin kulttuurimyönteinen, Savisaari sanoi.
Kuvataiteilija Vesa Varrela piti Ruotsia huonona vertailukohteena Suomelle.
–Ruotsissahan ei ole koskaan keskusteltu, miksi taidetta pitää hankkia. Siellä on keskusteltu, mihin taidetta hankitaan ja mitä taidetta hankitaan.
Oikaisu 11.6.2018 klo 14.15: Hanasaari ei ole säätiö, kuten jutussa alun perin kerrottiin vaan ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.
Mera Konst!
Vuonna 2016 käynnistynyt hanke, joka on koonnut kuntia Suomesta ja Ruotsista vertailemaan tapoja hankkia taidetta julkisiin tiloihin.
Kunnat valittiin avoimella haulla. Tampereen lisäksi mukaan pääsivät Kokkola, Pori, Riihimäki, Sipoo ja Hämeenlinna.
Tampereen tilaisuus pidettiin tiistaina 8.5. työväenmuseo Werstaalla.
Hankkeen rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, jonka tarkoituksena on edistää Ruotsin ja Suomen välistä yhteistyötä kulttuuri-, yhteiskunta- ja elinkeinoelämän aloilla.
Mera Konst jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.