Pirkanmaa

81-vuotias nainen kerää metsistä satoja kiloja kiviä ja tekee niistä jopa kymmenientuhansien eurojen arvotaidetta: "Olen 40 vuotta elänyt hyvin eikä ole puutetta ollut"

Hollantilainen munkki lähetti Ritva Luukkasen Italiaan, jotta tämä ymmärtäisi jotakin tärkeää. Luukkasen töitä on ollut esillä Pariisissa, Pietarissa ja Lontoossa. Yksi niistä on jopa Vatikaanin museossa.

Tomi Vuokola
81-vuotias nainen kerää metsistä satoja kiloja kiviä ja tekee niistä jopa kymmenientuhansien eurojen arvotaidetta: "Olen 40 vuotta elänyt hyvin eikä ole puutetta ollut"

Taiteilija Ritva Luukkanen tekee kymmentuntisia päiviä, koska sanoo, ettei vähempään kannata edes ryhtyä. Kun leka heilahtaa, kivi särkyy.

Minna Ala-HeikkiläAamulehti

Ritva Luukkanen ottaa keltaisia, vihreitä ja punaisia kivensiruja kämmenelleen ja sanoo:

–Näkeehän sen, mitä näistä saa. Se on sitä mielikuvitusta.

Kodin ikkunan takana aukeaa Pyhäjärven hyinen selkä. Ikkunan edessä on pöytä, sen päältä lähtee paksu ilmastointiputki ja jatkaa matkaansa seinästä ulos. Pöydällä ja sen ympärillä on kasoittain kiviä. Isoja murikoita, pahvilaatikoissa pieniä muruja. Vihreitä, valkoisia, mustia, harmaita, viininpunaisia, keltaisia.

Pöydän vieressä on tuoli, sen vieressä puupölkky ja pölkyllä leka.

Tässä taiteilija Ritva Luukkanen viettää kymmenen tuntia päivästään – ellei ole Ivalossa tai jossakin muualla päin Suomea hakemassa kiviä. Niitä 81-vuotias nainen rahtaa metsistä pakettiautoonsa 600–700 kiloa kerrallaan ja ajaa sitten kivet kyydissään kotiin.

–Pitää siinä jotain kroppaa olla, antaa taiteilija selityksen sille, miten hän moista jaksaa.

Katso, mitä taiteilija Ritva Luukkanen kertoo lehtikeisari Urpo Lahtisen sanoneen, kun hän astui Luukkasen ateljeehen:

 

Tomi Vuokola
–Kivi opettaa. Ja kuinka kova kaveri se onkaan, Ritva Luukkanen sanoo. Lekan pää on jo antanut myöten ja pehmennyt kivelle.

–Kivi opettaa. Ja kuinka kova kaveri se onkaan, Ritva Luukkanen sanoo. Lekan pää on jo antanut myöten ja pehmennyt kivelle.

Kaikki muu jäi, kun löytyi kivi

Ritva Luukkanen maalasi öljyväreillä ja teki taidetta lasista, kipsistä, savesta, puusta ja nahasta. Ne kaikki jäivät, kun hän vuonna 1975 otti kotipihassaan käteensä kiven. Käänteli ja väänteli sitä kädessään, katseli miten kivi välähteli.

–Mitähän tästä saisi? hän mietti.

Kiven pinta alkoi kertoa: kun tuosta vähän nappaa vasaralla ja tuostakin. Muodot, kuvat ja hahmot alkoivat syntyä Luukkasen mielessä.

Sen jälkeen hän on tehnyt mosaiikkitaidetta kivestä. Ei mistään Muranon lasista, ulkomaisista puolijalokivistä tai keramiikasta, vaan suomalaisesta kivestä: graniitista, gneissistä, rapakivestä, hiekkakivestä. Ei Luukkanen niiden kaikkien nimiä tiedäkään, vaan poimii maasta mitä näkee ja haluaa.

Tomi Vuokola
Ateljeesta löytyy yksi työ, josta Ritva Luukkanen sanoo, ettei sitä voi muuttaa rahaksi. Se on tämä Isä meidän -rukouskirja.

Ateljeesta löytyy yksi työ, josta Ritva Luukkanen sanoo, ettei sitä voi muuttaa rahaksi. Se on tämä Isä meidän -rukouskirja.

Perinteisessä mosaiikissa käytettävän, värjätyn Muranon lasin sävyt häiritsevät häntä suuresti. Sen pinta on tasainen lasipinta, johon katseen täytyy kuin porautua. Suomalaisessa mosaiikissa katse jää kiven rosoiselle pinnalle lepäämään.

Ja joka luulee, että suomalainen kivi on vain harmaata, erehtyy. Luukkasen teoksissa on niin vihreää, viininpunaista, sysimustaa, puhtaan valkoista kuin keltaistakin.

–Ei sitä ymmärräkään, miten monipuolinen suomalainen kivi on. Onneksi olen tehnyt nämä työt, jotta värit tulevat näkyviin.

Luukkanen hymähtää kysymykselle siitä, onko hän saanut taiteilijana riittävästi arvostusta.

–En minä sellaista tarvitse, mutta se tuntuu hyvältä, kun olen voinut tehdä töitä, joista ihmiset nauttivat. Että olen edes jotenkin vähän saman oloinen kuin muut, koska muutoin en ole.

Tomi Vuokola
–Kun saan idean, melkein viikko menee sitä hypistellessä. Piirtelen harakanvarpaita paperille, kunnes alkaa tuntua, että taitaa niistä jotakin syntyä, Ritva Luukkanen kuvailee. Ateljeen seinältä katsovat muun muassa kirjailija Väinö Linna, arkkiatri Arvo Ylppö ja arkkipiispa John Vikström. Suurten teosten nimet ovat Sammon taonta, Kullervon karja ja Krusifiksi.

–Kun saan idean, melkein viikko menee sitä hypistellessä. Piirtelen harakanvarpaita paperille, kunnes alkaa tuntua, että taitaa niistä jotakin syntyä, Ritva Luukkanen kuvailee. Ateljeen seinältä katsovat muun muassa kirjailija Väinö Linna, arkkiatri Arvo Ylppö ja arkkipiispa John Vikström. Suurten teosten nimet ovat Sammon taonta, Kullervon karja ja Krusifiksi.

Munkki lähetti stipendimatkalle Italiaan

Kiven löydettyään Luukkanen teki töitä kuin vimmattuna, piti muutamia näyttelyjä eikä itsekään oikein tiennyt, mitä hänen taiteensa oli. Sitten näyttelyyn Tampereelle eksyi hollantilainen dominikaanimunkki, joka sanoi, ettei ollut nähnyt koskaan mitään vastaavaa.

Puolen vuoden kuluttua dominikaanimunkki soitti ja ilmoitti, että Luukkaselle on myönnetty Italian valtion stipendi.

Luukkanen lähti stipendimatkalle Italiaan ja sai palattuaan jälleen puhelun munkilta.

–Mitä sinä opit siellä? munkki kysyi.

–Ihmettelin, mitä olen tehnyt, Luukkanen vastasi.

–Juuri se sinun piti oppia, munkki sanoi.

Tomi Vuokola
Kuolema-taulussa nainen soittaa viuluaan. Vartalo jännittyy, jousi kohoaa ja soittaa sävelen. Kultainen mekko valuu reisiltä kuin putous ja paljastaa sääret. Pirkkalassa työskennellyttä puolalaista viulunsoitonopettajaa Renata Piotrowizc-Hellsteniä kuvaava Kuolema-teos tulvii aistillisuutta.

Kuolema-taulussa nainen soittaa viuluaan. Vartalo jännittyy, jousi kohoaa ja soittaa sävelen. Kultainen mekko valuu reisiltä kuin putous ja paljastaa sääret. Pirkkalassa työskennellyttä puolalaista viulunsoitonopettajaa Renata Piotrowizc-Hellsteniä kuvaava Kuolema-teos tulvii aistillisuutta.

Teosten hinta on pitkän arvelun takana

Kivitöitä on syntynyt nyt jo 572, näyttelyitä on ollut Euroopan metropoleissa, Yhdysvalloissa ja Pietarissa, töitä on esillä julkisissa tiloissa aina Vatikaanin museota myöten.

–Olen 40 vuotta elänyt hyvin, ei ole mitään puutetta ollut. Ihmiset tykkäävät näistä töistä. Pariisissa ne sanoivat, etteivät tällaiset työt voi olla tottakaan.

Mitä teokset sitten maksavat, sitä Luukkanen ei suoraan kerro. Ensin ostajaehdokkaan kanssa istuttaisiin, juteltaisiin ja arveltaisiin. Jos juttu kulkisi mukavasti, teoksen hinta laskisi niin, että Luukkanen saattaisi lopulta melkein jo maksaa ostajalle.

Toisaalta, esimerkiksi Tie elämään -teokselle Luukkanen on pannut hinnaksi neljä nollaa ja vitosen eteen.

Tomi Vuokola
Kevät-taulussa lapsi on herätetty eloon kivestä. Kaikki on kivestä tehty: mustat ripset, sädekehää muistuttavat hiukset, huulet kuin ruusunnuppu. –Ei kivi ole kuollut, taiteilija Ritva Luukkanen sanoo.

Kevät-taulussa lapsi on herätetty eloon kivestä. Kaikki on kivestä tehty: mustat ripset, sädekehää muistuttavat hiukset, huulet kuin ruusunnuppu. –Ei kivi ole kuollut, taiteilija Ritva Luukkanen sanoo.

Runoja, soittoa ja Kalle-variskin

Ritva Luukkasen kotona on kiviä joka paikka täynnä: ulko-oven pielet, tuvan lattiat, kellari.

–Ei minulla hillopurkkeja ole, vaan kiviä, hän nauraa.

Vaihteluna hän kirjoittaa välillä runon tai soittaa pianoa. Yksinäisyyttä hän ei tunne.

–Ei täällä tarvitse yksin olla, hän sanoo ja lähtee heittämään ulkona vaativasti raakkuvalle Kalle-varikselle ruokaa.

Tomi Vuokola
Ritva Luukkasen mosaiikkitöitä leimaa viimeistelty jälki.

Ritva Luukkasen mosaiikkitöitä leimaa viimeistelty jälki.

Tomi Vuokola
Suomalainen kivi ei olekaan vain harmaata, vaan siinä on värisävyjä puhtaan valkoisesta kultaan, punervaan ja sysimustaan.

Suomalainen kivi ei olekaan vain harmaata, vaan siinä on värisävyjä puhtaan valkoisesta kultaan, punervaan ja sysimustaan.

Tomi Vuokola
Kalevalainen tarusto on Ritva Luukkaselle tärkeä ideoiden lähde. Sammon taonta -teoksessa on juuri syntymässä Suomi. Teos on noin 150 senttimetriä korkea ja 180 senttimetriä leveä.

Kalevalainen tarusto on Ritva Luukkaselle tärkeä ideoiden lähde. Sammon taonta -teoksessa on juuri syntymässä Suomi. Teos on noin 150 senttimetriä korkea ja 180 senttimetriä leveä.

Taidetta Vatikaanissakin

Ritva Luukkasen julkisia taideteoksia on muun muassa Vatikaanin taidemuseossa, Tampereen, Nokian, Raahen, Raision ja Sastamalan kaupunkien taidekokoelmissa, Pirkkalan kunnan kokoelmissa, Villa Urpossa Ylöjärvellä, katolisessa kirkossa Tampereella, ortodoksikirkossa Tuupovaarassa, vakuutusyhtiö Turvan kokoelmissa sekä Pikkupalatsissa Tampereella.

Yksityisnäyttelyitä muun muassa Pietarin Pietarhovissa, Lontoossa, Pariisissa, Hampurissa, Bostonissa, Minneapoliksessa, Pristinassa ja Tiranassa. Suunnittelee näyttelyä Tokioon.

Kirjoittanut useita runoteoksia ja kuvittanut persiankielisen Kalevalan.

Syntynyt vuonna 1936.

Asuu Pirkkalassa.

Lisätietoja: Ritva Luukkasen kotisivut.


Kommentit (28)

  • Voi meitä suomalaisia..

    Mikä upea taiteilija! Sykähdyttäviä teoksia!
    Se mikä hävettää, on tämä meidän suomalaisten asenne, ”kivien kerääminen luvanvaraista”… ei taida kivet keräämällä loppua Suomesta! Ja eiköhän tämä taiteilija ole lupa-asiansa hoitanut. Voi meitä hölmöjä suomalaisia, aina pitää kaivaa se negatiivinen asenne ja huomauttelu, oli asia kuin asia kyseessä…

  • Nimetön

    Kivien keruu luvan varaista.
    Olisiko nyt kuitenkin niin, että tämä upea nainen tietää mitä tekee.
    Tuskinpa hän turmelee tekemisellään yhtään mitään.

    Miksi me suomalaiset olemme AINA tällaisia. Lytätään ja arvostellaan ja ollaan kateellisia.
    Tämä nainen on raahannut raskaita kiviä suomen metsistä, joista tuo aines ei kyllä lopu.
    Moniko tuohon pystyisi, moniko tuota tekisi.
    Onneksi hän on
    saanut arvostusta ja positiivista palautetta, ulkomailta,..
    Onneksi suomen rajojen ulkopuolella arvostetaan tätä upeaa taidetta ja tätä upeaa naista.
    Toivottavasti kuulemme tästä vielä ja näemme näitä töitä meillä Suomessakin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio