1918

100 vuotta sitten käydyllä sisällissodalla ei ole Suomessa omaa museota, ja syykin on selvä – "Kuka maksaa 50–60 euroa pääsystä historiamuseoon?"

Sisällissotamuseoyhdistyksen mukaan museotoimintaa ei saa kannattavaksi pelkillä lipunmyyntituloilla.

100 vuotta sitten käydyllä sisällissodalla ei ole Suomessa omaa museota, ja syykin on selvä – "Kuka maksaa 50–60 euroa pääsystä historiamuseoon?"

Tältä näytti sisällissodan aikaan Tampereen Keskustorilla.

Tuomo Hyttinen

Voiko vuosisata olla liian lyhyt aika? Suomen Sisällissotamuseoyhdistyksen puheenjohtajan Marcus Hackmanin mielestä voi. Hackman arvelee ajan olevan syynä siihen, ettei valtioneuvosto muistele virallisissa seremonioissa vuoden 1918 tapahtumia.

–Vähän oudoksuttaa tuo ratkaisu. 100 vuotta on ehkä sitten liian vähän. Vieläkin on tiettyä arkuutta olemassa, Hackman sanoo.

Monien mielestä aika olisi kuitenkin kypsä vähintään museon perustamiselle. Esimerkiksi Aamulehti muistutti tammikuun 1. päivän pääkirjoituksessaan Suomen olevan harvinainen sisällissodan kokenut valtio, koska sillä ei ole omaa kansallista aiheelle omistettua museota.

"Sisällissota ei ole kovin mediaseksikäs aihe"

Marcus Hackman allekirjoittaa täysin mielipiteet sisällissotamuseon tarpeellisuudesta. Hän tosin laajentaisi museon aihepiiriä 1890-luvulta sisällissodan jälkeisiin vuosiin asti. Hackmanin mielestä suomalaiset tuntevat melko kehnosti tuon itsenäisyysaatteesta alkavan ajanjakson.

–Tällä akselilla sisällissota on yksittäinen kipupiste, jossa osaltaan ratkottiin se, millaisessa Suomessa nyt elämme.

Hackmanin mielestä museo voisi tuoda sisällissotaa ja siihen liittyviä kysymyksiä kansalaisten tietoon nykyistä paremmin. Jos ihmisiä ei omaehtoisesti kiinnosta 1800–1900-luvun taitteen historia, aiheeseen ei törmää juuri missään.

–Sisällissota ei ole kovin mediaseksikäs aihe. Nyt kun se on ajankohtainen, niin on myös lehtijuttuja. 10–20 vuotta takaperin juttuja ei juurikaan ollut.

Mira Metsälä / Arkisto
Vilppulan historiareitin kyltit kertovat asiaa vuoden 1918 tapahtumista.

Vilppulan historiareitin kyltit kertovat asiaa vuoden 1918 tapahtumista.

Suomen Sisällissotamuseoyhdistys perustettiin vuonna 2010 kunnianhimoisilla tavoitteilla. Projektista kaavailtiin Pohjois-Pirkanmaan yhteistä: Ruovedelle historiapuisto, Vilppulaan varsinainen sisällissotamuseo ja Tampereelle sisällissotaan keskittyvä tutkimuskeskus. Näistä tavoitteista yksi on onnistunut, toinen ehkä toteutumassa ja kolmas vasta haaveuni.

Yhdistyksen suurin onnistuminen näkyy Vilppulassa, jonne avattiin sisällissotaa käsittelevä historiareitti toukokuussa 2016. Rautatieasemalta Vilppulan kirkolle ulottuvalle reitille sijoitetuista tauluista saa selville, mitä kyseisellä paikalla kevättalvella 1918 tapahtui.

Hyttinen Tuomo / Arkisto
"Tällä akselilla sisällissota on yksittäinen kipupiste, jossa osaltaan ratkottiin se, millaisessa Suomessa nyt elämme", sanoo Suomen Sisällissotamuseoyhdistyksen puheenjohtaja Marcus Hackman.

"Tällä akselilla sisällissota on yksittäinen kipupiste, jossa osaltaan ratkottiin se, millaisessa Suomessa nyt elämme", sanoo Suomen Sisällissotamuseoyhdistyksen puheenjohtaja Marcus Hackman.

Historiareittiä kutsutaan seinättömäksi museoksi. Seinällisen, eli pysyvän museon perustaminen taas on usean mutkan takana. Hackmanin mukaan museotoimintaa ei saa kannattavaksi pelkillä lipunmyyntituloilla. Hän kaipaa taustalle rahoittajaksi valtiota, kuntaa tai sisällissodasta innostunutta mesenaattia, joka pystyy tukemaan museotoimintaa.

Ilman rahoittajaa lippujen hinnat kasvavat liian suuriksi.

–Jos kympillä pääsee Serlachius-museoihin katsomaan huipputaidetta, niin kuka maksaa 50–60 euroa pääsystä historiamuseoon.

Hackman kertoo, että seinätönkin museo olisi ollut mahdoton toteuttaa ilman Mänttä-Vilppulan kaupungin taloudellista apua.

–He hankkivat kyltit sekä hoitivat painatukset ja pystytykset. Yhdistys keräsi historiatiedot ja kuvat, Hackman sanoo.

Tilat vaikka Kuutolasta

Hackmanin mukaan vuosi 2018 on kuitenkin eräänlainen juhlavuosi Sisällissotamuseoyhdistykselle. Tavoitteena on järjestää useampi vuodesta 1918 kertova tapahtuma, vaikkakin valmistelut ovat niin kesken, ettei Hackman vielä halua kertoa kaikista projekteista.

Sen verran hän kuitenkin suostuu paljastamaan, että yhdistys laatii tällä hetkellä näyttelykäsikirjoitusta sisällissodasta kertovaa historianäyttelyä varten.

Lisäksi Sisällissotamuseoyhdistys osallistuu Kuutolan historiallisesti arvokkaan kiinteistön kunnostamiseen. Kuutolassa voisi jonain päivänä olla sisällissodalle omistettu näyttelyhuone.

–Kyllä yhdistyksessä on keinoja osallistua monenlaiseen toimintaan. Otamme mielellämme kaikki mukaan, jos joku haluaa olla avuksi, Hackman sanoo.


Lue myös nämä


Kommentit (10)

  • Nimetön

    Ihmisiä kiinnostaa enemmän katsella kun pandat syö bamdua kuin historia, ikävää mutta totta.

  • Nimetön

    Tehkää puolueeton, tosiseikkoihin tasapuolisesti suhtautuva itsenäisyysmuseo Tavara-asemasta. Paras rakennus muistuttamaan itsenäistymishaaveiden alkuajoista ja kaikesta siitä, mikä johti vuoden 1918 tapahtumiin. Punaisten kuolinluotien lisäksi taitaa olla jääkäritkin sinne saapuneet junalla, liekö näin, jossain kirjoitettiin. Työryhmään historioitsijoita eri puolelta Suomea. Meille nuorille tulee opettaa, että sodat ovat muovanneet Suomea sellaiseksi kuin se nyt on. Sodan julmuuksia ei silti pidä unohtaa, jotta muistettaisiin ja ymmärrettäisiin hirveät uhraukset vaatineen rauhan arvo.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio